Ilmastonsuojelu

Kaupunkistrategian 2017–2021 mukaan Helsingistä tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutukseen on laadittu Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma. Ilmastonsuojelu liittyy vahvasti useaan ympäristöraportin teemaan, joten asiaa on käsitelty myös tämän raportin muissa luvuissa.

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt laskivat

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Helsingin Kaisaniemessä vuoden keskilämpötila oli 8,7 astetta, joka on 2,8 astetta vertailujaksoa 1981–2010 korkeampi.

Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuonna 2020 olivat 2 360 000 t CO₂-ekv. ja laskivat jopa yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Päästöjen lasku johtuu osin maailmanlaajuisesta koronapandemiasta, joka merkittävästi vähensi liikkumista ja työpaikkojen energiankulutusta. Keskeisin tekijä oli kuitenkin Helenin kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt, jotka laskivat merkittävästi, kun maakaasun suhteellinen osuus kasvoi selvästi kivihiilen käytön vähentyessä. Tämä johtui pääosin polttoaineiden, myydyn energian ja päästöjen hintojenmuutoksesta. Myös uusiutuvan kaukolämmön osuus kasvoi investointien myötä. Vuoteen 1990 verrattuna Helsingin kokonaispäästöt olivat noin 33 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Asukaskohtaisesti laskettuna päästöt laskivat yhdeksällä prosentilla ennätyksellisen alhaiseen 3,6 tonniin ja olivat 50 prosenttia vuotta 1990 alempana.

Vuonna 2020 koko Helsingin kaupunkialueen energian kokonaiskulutus laski 2,5 prosenttia, joka selittyy liikennemäärien ja sähkönkäytön pienentymisellä poikkeuksellisena vuonna sekä öljylämmityksen energiankulutuksen pienentymisellä.

Helsingin suorista päästöistä yli puolet syntyy lämmityksestä. Tästä syystä erityisesti energian tuotantoon liittyvät toimet ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helenin uusiutuvan energian investoinnit alkavat merkittävästi vaikuttaa lämmityksen päästöihin lämmityskaudella 2022–2023.

Energiantuotannon päästöt laskusuunnassa

Helen Oy sitoutui vuonna 2020 ensimmäisenä suomalaisena energia-alan yhtiönä Science Based Targets –hankkeen Business Ambition for 1.5 °C -kampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on saada yrityksiä asettamaan päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Helen luopuu kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä. Helenin investointisuunnitelman mukaisilla toimilla kaukolämmön ominaispäästö vuonna 2025 on noin 80 g CO2/kWh, vuonna 2030 noin 40 g CO₂/kWh ja vuonna 2035 noin 35 g CO₂/kWh. Päästöjen nykytaso on ollut noin 200 g CO2/kWh.

Helenin uusiutuvalla energialla tuotetun energian osuus oli 14 prosenttia vuonna 2020. Energiaa tuotettiin vesivoimalla, puupelleteillä, tuulivoimalla ja aurinkoenergialla sekä erilaisista hukkaenergiavirroista lämpöpumpuilla. Helenin muista energiantuotannon päästöjä vähentävistä toimista ja investoinneista voit lukea tarkemmin tämän raportin luvusta Energiatehokkuus.

Kaupunki etsi kilpailulla ratkaisuja Helsingin lämmityshaasteeseen

Maaliskuussa 2020 kaupunki käynnisti kansainvälisen Helsinki Energy Challenge  -haastekilpailun. Kilpailun tavoitteena oli löytää uusia innovaatioita, teknologioita ja ratkaisuja, joiden avulla Helsingin lämmityksessä käytettävä kivihiili voidaan korvata ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kilpailuun saapui yhteensä 252 ehdotusta 35 maasta. Marraskuussa 2020 kilpailun finaalivaiheeseen eteni kymmenen poikkitieteellistä ja kansainvälistä tiimiä. Kilpailun voittajat valitsi kansainvälinen, riippumaton asiantuntijatuomaristo, ja voittajat julkistettiin maaliskuussa 2021. Voittajatiimeissä painottuivat uusiutuvaan energiaan perustuvat hajautetut ratkaisut, lämpöpumput ja uusien toimijoiden osallistuminen lämmöntuotantoon. Helsinki Energy Challenge ei hakenut ratkaisuja ainoastaan Helsingin lämmityshaasteeseen vaan myös energiakysymykseen laajemmin, maailmanlaajuisesti. Helsinki onkin sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset avoimesti.

Alueellisia maalämpöratkaisuja edistetään

Osana Helsingin maanalaisen yleiskaavan päivityksen tausta-aineistoja kaupunki teetti vuonna 2020 selvityksen alueellisten maalämpöratkaisujen periaatteista maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueellisella maalämpöratkaisulla tarkoitetaan usean kiinteistön yhteistä energiantuotantoratkaisua. Kaupunki haluaa ohjata alueellisiin maalämpöratkaisuihin, koska kaikki maalämmön edistämisen keinot on otettava käyttöön, jotta tavoite 15 prosentin osuudesta Helsingin lämmöntuotannossa saavutetaan vuoteen 2035 mennessä.

Helsingin rakennuskannan ilmastotavoitteita toteutetaan kunnianhimoisesti

Lämmön tuotannon päästöjen vähentämisen lisäksi myös lämmön kulutuksen absoluuttista määrää täytyy pienentää. Tähän asti energiatehokkuustoimilla on pystytty leikkaa-maan kaupungin kasvusta johtuva kulutuksen kasvu, mutta jatkossa kulutusta pitää pystyä leikkaamaan tilanteessa, jossa kaupunki kasvaa.

Kaupunki on asettanut omille rakennuksilleen, niin uusille kuin jo olemassa oleville, ennätyksellisen tiukan energiaohjelman. Energiatehokkuuden lisäksi rakennuksissa lisätään uusiutuvan energian paikallista tuotantoa. Tarkemmin kaupungin oman rakennuskannan tavoitteista ja toimista voit lukea tämän raportin luvusta Energiatehokkuus.

Tontinluovutusehdoilla voidaan vaikuttaa uusien rakennusten energiatehokkuuteen ja edistää niiden energiansäästöä ja –tuotantoa. Helsingissä on ollut asuinkerrostalotonttien tontinluovutusehdoissa jo pitkään käytössä kansallista tasoa tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset. Vuonna 2020 tontinluovutusehtoja tiukennettiin edelleen edellyttäen, että asuinkerrostalotonttien rakennusten tulee täyttää A2018 energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset siten, että E-luku on yhtä suuri tai alittaa tason 75 kWhE/(m²vuosi).

Yksityisomistuksessa olevissa rakennuksissa tehtäviä energiakorjauksia on tarkoitus jouduttaa Energiarenessanssi-toimintamallilla, joka on yksi keskeisimmistä Hiilineutraali Helsinki –toimenpiteistä. Vuonna 2020 valmistuneen Energiarenessanssi-toimintamallin tavoitteena on vähentää lämmitysenergian määrää kymmenillä prosenteilla koko Helsingin rakennuskannassa vuoteen 2035 mennessä. Vuoden 2021 alussa kaupungin rakennusvalvonnassa aloitti työnsä Energiarenessanssi-tiimi, joka tarjoaa taloyhtiöille esi-merkiksi tietoa erilaisista energiaratkaisuista tai apua selvitysten kilpailuttamiseen.

Taloyhtiöt energiatehokkaiksi alueellisella yhteistyöllä -hanke on Helsingin koordinoima pääkaupunkiseudun yhteishanke, joka keskittyy taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen. Hankkeessa kaupunkeihin perustetaan taloyhtiöiden alueellisia yhteistyöfoorumeja, taloyhtiöklubeja. Helsingin alueet ovat Lauttasaari, Myllypuro, Mellunmäki, Pihlajisto ja Kannelmäki. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta osana Kuntien ilmasto-ratkaisut -ohjelmaa. Hankkeen kokemuksia hyödynnetään energiarenessanssitoiminnassa.

Helsingin koordinoimassa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa etsittiin ratkaisuja asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamiseksi taloyhtiötietoon perustuvien digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen avulla. Keväällä 2020 julkaistiin hankkeen oppien pohjalta taloyhtiön digiopas, jossa muun muassa kerrotaan digitalisaation hyödyistä ja vaatimuksista sekä annetaan käytännön ohjeita erilaisten digitaalisten ratkaisuiden toteuttamisesta taloyhtiössä. Hankkeen kesto oli 9/2018–12/2020.

Vähähiilisyys huomioidaan myös aluerakentamisessa

Vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi Helsingissä käynnistettiin Verkkosaaren vähähiilinen viherkortteli -tontinluovutuskilpailu, jossa tontinluovutuskriteereistä 50 prosentin painoarvo tulee hiilijalanjäljestä, E-luvusta ja viherkertoimesta. Kilpailuehdotukset jätettiin huhtikuussa 2021. Hyvällä sijainnilla sijaitsevan tontinluovutuskilpailun avulla voidaan arvioida, miten korkealle kriteerien mukaisia tavoitteita voidaan jatkossa asettaa ja miten nämä keskeiset hiilineutraalisuuteen vaikuttavat kriteerit voidaan saada toteutumaan samaan aikaan.

Helsingin Läntisen bulevardikaupungin (Vihdintie) suunnittelussa selvitetään sitä, miten uusi kaupunkirakenne voidaan rakentaa ilmastoviisaasti. Rakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon lisäksi huomioidaan myös rakentamisen ja materiaalien päästöt sekä materiaaliin sitoutuva hiilivarasto. Noin puolet selvitysalueen asuntokortteleista on tarkoitus edellyttää puurakenteisiksi. Alueen hiilineutraalista energiajärjestelmästä teetettiin selvitys, jonka toteutti Granlund Oy. Selvityksen mukaan merkittävä osa alueen energiasta olisi mahdollista tuottaa alueen uusiutuvalla energialla ja hukkalämpöjä hyödyntämällä. Alueelle rakennettava matalalämpöverkko parantaisi näiden kannattavuutta. Selvitystä hyödynnetään alueen jatkosuunnittelussa.

Esirakentamisen päästöjä pyritään vähentämään

Helsingissä on meneillään useita merkittäviä rakennushankkeita, joista muun muassa Kuninkaantammen ja Malmin entisen lentokentän aluerakentamisessa on asetettu rakentamisen tasoksi vähähiilisyys. Näillä alueilla ilmastoviisauteen on kiinnitetty erityistä huomiota esi- ja pohjarakentamisen suunnittelussa. Kuninkaantammessa suoritettiin vuoden 2020 keväällä uusiomateriaalipohjaisten sideaineiden koestabilointi osana UU-MA3-hanketta. Kuninkaantammen koestabiloinnissa käytettyjen sideaineiden päästöjen todettiin olevan 15–36 prosenttia perinteisesti käytetyn kalkkisementtisideaineseoksen CO₂ ekv./t -päästöstä. On arvioitu, että Malmin entisen lentokentän alueen infran pohja-rakenteiden ja pohjanvahvistusten päästöistä noin 95 prosenttia syntyy syvästabiloinnin sideaineen valmistuksesta ja kuljetuksesta, jos käytetään perinteistä kalkkisementtisideaineseosta. Esirakentamisen päästöjen vähentämiseksi kaupunki käynnisti selvitystyön, jossa haetaan Malmin lentokentän alueen esirakentamiseen vähäpäästöisempiä ja samalla kustannustehokkaampia ratkaisuja. Vaihtoehtoisilla ratkaisuilla hiilipäästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen edellä esitetystä.

Työmaat muuttuvat päästöttömiksi

Helsingin kaupungilla on vahva tahtotila vähentää rakennustyömaiden aiheuttamia haittoja kaupunkilaisille. Rakennustyömailla käytettävien työkoneiden ja rakentamisen raskaiden kuljetusten päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien hiilidioksidipäästöistä sekä tuottavat myös ilmanlaatua heikentäviä ja terveydelle haitallisia paikallispäästöjä, pölyä ja melua. Tiiviisti rakennetussa ympäristössä työmaiden aiheuttamat haitat korostuvat. Päästövähennyksiä tavoitellaan erityisesti pyrkimällä lisäämään päästöttömien ja vähäpäästöisten työkoneiden ja kuljetuskaluston käyttöä rakennushankkeissa.

Vuonna 2020 työ eteni huomattavasti, kun ensimmäiset vähäpäästöisen infratyömaan pilotit käynnistyivät kesällä, ja syyskuussa Helsinki allekirjoitti yhdessä kuuden muun julkisen hankkijan kanssa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen työmaiden päästöjen vähentämiseksi.

Päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen tavoitteena on, että työmailla luovutaan vuoteen 2025 mennessä fossiilisista polttoaineista kokonaan. Tämän lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.

Starassa on vuonna 2020 ehditty kerätä kokemuksia jo useista vähäpäästöisistä infraurakoista ja kaikissa kaupungin katuhankkeissa onkin päätetty jatkossa käyttää vähäpäästöisen työmaan kriteerejä. Green deal -sopimuksen kaupunkitasoinen toimeenpano on aloitettu laatimalla urakkatyypeittäin askelmerkit tuleville vuosille. Tarkempaa kriteerityötä jatketaan laajana green deal -yhteistyönä myös talonrakentamisen ja kunnossapidon työryhmissä.

Päästöttömiä työmaita edistettiin myös EIT Climate-KIC:n rahoittamassa Ecosystem for Zero Emission Construction Sites (E-ZEMCONS) –hankkeessa eurooppalaisten kaupunkien yhteistyön ja markkinavuoropuhelun avulla. Hankkeen kesto oli 1/2020–12/2020.

Talonrakentamisessa käynnissä monia kehityshankkeita

Kehittyvä kerrostalo -työryhmä puolsi vuonna 2020 ja vuoden 2021 alussa ohjelmaan yhteensä seitsemää hanketta, jotka toteuttavat kaupungin strategiaa ja erityisesti Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa. Hankkeet pääsevät käynnistymään, kun niillä on kaupunginhallituksen päätös tontista. Hankkeiden teemoina ovat muun muassa puurakentamisen eri tekniikat, puun näkyminen rakennuksen sisäpinnoilla, luontoarvojen lisääminen puurakentamisessa, täydennysrakentamisen uudet ratkaisut ja asuntojen muunneltavuus sekä elinkaari. Vuoden 2021 alussa tontin sai yksi uusi Kehittyvä kerros-talo-ohjelman hanke, CO2-kortteli Kalasatamaan. Hankkeen teemana on hiilineutraalisuus ja asumisviihtyvyys. Puu- ja betonirakentamisen vertailu –hankkeesta valmistui seurantaraportti, jonka mukaan puurakenteisen kerrostalon hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi kaikissa vaiheissa, suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sekä käyttöönoton jälkeen.

Helsingin Kalasatamassa pyritään tavoittelemaan plusenergiatasoa kahdessa eri hankkeessa. Plusenergiataso tarkoittaa, että kiinteistöt tuottavat energiaa yli oman tarpeen. Helsingin asuntotuotannon innovatiivisessa hankkeessa rakennukseen tuleva auringon säteilylämpö otetaan talteen ja varastoidaan kaukokylmäverkostoon tai hyödynnetään lämpöpumpun avulla suoraan kiinteistössä. Kaukolämmön rinnalla hyödynnetään maalämpöä ja sähköenergiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla. Lisäksi taloon asennetaan porrashuoneisiin sähkölasit, joiden avulla voidaan säätää tarvittavan jäähdytys- ja lämmitysenergian määrää.

Toinen hanke on Helsingin EXCESS-talo, joka on osa isompaa Euroopan laajuista hanketta. Hankkeessa haetaan ratkaisuja eri ilmastovyöhykkeille. Hanke saa rahoitusta EU:n Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Projektissa yhdistetään olemassa olevia yksittäisiä teknologioita ja paikallista uusiutuvaa energiantuotantoa sekä kehitetään uusia tuotteita ja integroidaan niitä kokonaiseksi järjestelmäksi.

Helsinki on kannustanut rakentajia energiatehokkaaseen rakentamiseen ja uusiutuvan energiantuotantoon lupamaksualennuksin. Aurinkopaneelit ja lämmön talteenottojärjestelmien putket on myös monelta osin vapautettu luvan hakemisesta.

Liikenteen päästöjä vähennetään monin keinoin

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaan liikennesektorilla tavoitellaan kasvihuonekaasujen 69 prosentin päästövähennystä (2005–2035).

Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan muun muassa lisäämällä pyöräilyn ja kävelyn suosiota sekä nostamalla sähköautojen, sähköbussien ja raidejoukkoliikenteen osuutta. Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmassa on 30 liikennettä koskevaa toimenpidettä. Kestävän liikenteen ja liikkumisen edistämisestä voit lukea tarkemmin raportin luvusta Liikenne.

Hankkeet vauhdittavat kehitystyötä

MySMARTLife -hankkeessa siirryttiin projektin monitorointi- ja oppien jalkauttamisen vaiheeseen. Helsingin osahanke kumppaneineen saattoi loppuun autonomisen bussin kokeilun sisältäneen pilotin ja arvioi sen potentiaalia hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen liikenteen sektorilla. Energia- ja liikennepäästöjen indikaattorien keräämisen lisäksi hanke teki arviointia haastattelututkimuksella Merihaan osaprojektin osallistujien kanssa. Lisäksi hanke kehitti kiinteistöjen avoimen energiadatan käyttöliittymää ja osallistui myös Energiarenessanssi-toimintamallin viimeistelyyn. Hankkeen kesto on 12/2016–11/2021. MySMARTLife-projekti on osa Horisontti 2020 -ohjelmaa, jossa kokeillaan uusia innovatiivisia ja älykkäitä kaupunkienergiaratkaisuja ja edistetään niiden markkinoille pääsyä. Läpileikkaavana teemana on avoimen datan ja älykkään tieto- ja viestintätekniikan integrointi toimenpiteisiin. Kohdealueilla tavoitteena on vähentää energiankulutusta 10–20 prosenttia.

Helsingin kaupungin koordinoimassa 6Aika Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) –hankkeessa tavoitteena on kehittää Helsingin, Vantaan, Espoon ja Turun kaupunkien yritysalueita ja työmaita kohti hiilineutraaliutta. Konseptoimalla ja pilotoimalla toimintaa hankkeen kohdealueilla edistetään keinoja vähentää työkoneiden ja raskaan liikenteen päästöjä, tehostaa materiaalien hyötykäyttöä sekä vauhdittaa yritysten hiilineutraalia liiketoimintaa. Yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten yhteistyön tuloksena syntyneet opit ja toimintamallit tarjotaan hankkeen lopputuotoksen kautta laajasti hyödynnettäväksi eri toimijoiden käyttöön. Hankkeen kesto on 5/2019–5/2021. Helsingillä on hankkeessa kaksi fokusta: osallistuminen päästöttömien työmaiden konseptointiin sekä Vuosaaren sataman ilmastotyöhön. 

Epäsuorat päästöt kasvattavat Helsingin päästöjä noin kaksinkertaiseksi

Helsingin alueella syntyvien päästöjen lisäksi on tärkeää tarkastella myös alueen epäsuoria päästöjä, sillä ne kasvattavat Helsingin päästöjä noin kaksinkertaiseksi. Epäsuorilla päästöillä tarkoitetaan niitä päästöjä, jotka syntyvä Helsingin alueella käytettyjen, mutta muualla tuotettujen palveluiden ja tuotteiden valmistamisesta. Suurimmat päästöt muodostuvat rakennusmateriaaleista ja ruuan tuotannosta. Ruoan tuotannon päästöjä kaupunki on pienentänyt muun muassa asettamalla ruokapalveluille tavoitteeksi puolittaa kaupunkiorganisaation tarjoamien ruokien liha- ja maitotuotteiden määrää ja vähentämällä ruokahävikkiä. Rakennusmateriaalien päästöjä pyritään pienentämään muun muassa tutkimalla mahdollisuuksia säädellä rakennustuotteiden hiilipäästöjä tai kierrätysmateriaalien suosimisella. Keskeinen keino vähentää rakentamisen epäsuoria päästöjä on puurakentamisen suosiminen. Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa on mahdollisuuksia vähentää epäsuoria päästöjä systemaattisesti ja vaikuttavasti.

Ilmastovahti todettu toimivaksi työkaluksi

Helsingin avoimeen lähdekoodiin perustuva Ilmastovahti-palvelu, jolla seurataan Hiilineutraali Helsinki –toimenpideohjelmaa, laajeni useaan suomalaiseen kaupunkiin kuten Lahteen ja Tampereelle. Ilmastovahdille kehitettyä alustaa hyödynnettiin myös kaupungin omissa muissa ohjelmissa kuten kiertotalouden tiekartassa (kiertotalousvahti) ja liikkumisohjelmassa (liikkumisvahti). Ilmastovahdin osaksi kehitteillä olevaan skenaariotyökaluun liittyen tehtiin kesäkuussa nopea kokeilu yhteistyössä Siemens Oy:n ja Kausal Oy:n kanssa pysäköintipaikkojen hinnoittelun ja sähköautojen edistämisen vaikutuksesta päästötavoitteen saavuttamiseen.

Katse tulevaan

Hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelma on tarkoitus päivittää seuraavalla valtuustokaudella. Päivityksen on tarkoitus alkaa uuden valtuuston aloittaessa toimintansa.

Helsinki Energy Challenge –kilpailun jatkoksi kaupunki on ryhtynyt valmistelemaan kaupungille energiavisiota. Työhön otetaan mukaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Lisäksi päästövähennysten seurantaa kehitetään jatkossakin. Tavoitteena on luoda entistä selkeämpi yhteys toimenpiteiden ja niiden päästövaikutusten välille ja kehittää näiden visualisointia. Seurannan avulla pyritään saamaan entistä paremmin kokonaiskuvaa siitä, missä määrin toimet ovat riittäviä suhteessa hiilineutraaliustavoitteeseen.

Helsingin päästötilanne, kt CO₂e

Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpiteiden tilanne 30.4.2021