Ilmansuojelu
Kaupunkistrategiassa tavoitteena on, että liikennejärjestelmän vähäpäästöisyys etenee ja terveydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi. Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvää. Kuitenkin EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidin vuosiraja-arvo on vaarassa ylittyä keskustan katukuiluissa. Syynä ovat liikenteen, etenkin dieselkaluston, pakokaasupäästöt. Myös hengitettävät hiukkaset eli pöly heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin sekä suurten rakennustyömaiden läheisyydessä. Myös katupölyn osalta raja-arvon ylitysriski on yhä olemassa. Tiiviillä pientaloalueilla ilmanlaadun heikentymistä aiheuttaa puun pienpoltto takoissa ja kiukaissa. Tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat pääkaupunkiseudulla jopa suuremmat kuin liikenteestä peräisin olevat päästöt.
Kaupungin ilmansuojelusuunnitelmalla pyritään vähentämään liikenteen typpidioksidipäästöjä niin, että raja-arvon alle päästään mahdollisimman pian. Pakokaasupäästöjen vähentämisen ohella suunnitelman muita painopisteitä ovat katupöly ja puun pienpoltto. Suunnitelmassa on yhteensä 48 toimenpidettä vuosille 2017–2024.
Typpidioksidin pitoisuudet laskivat
Koko vuoden tasolla typpidioksidin pitoisuudet vuonna 2020 olivat noin kolmanneksen pienemmät viime vuosiin verrattuna. Vuonna 2020 ei mitattu lainkaan raja-arvon ylityksiä. Pitoisuuksia on pienentänyt autokannan ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) bussikaluston uusiutuminen vähäpäästöisemmäksi. Talven 2020 leudot ja tuuliset sääolot myös suosivat pakokaasujen laimenemista kaupunki-ilmassa.
Katupölyn torjuntaan panostettava edelleen
Hengitettävien hiukkasten (PM10) määrät olivat vuonna 2020 selvästi alle raja-arvojen. Katupölykausi oli tavallista helpompi jo aiemmin keväällä johtuen liikennemäärien vähenemisestä sekä poikkeuksellisen lämpimästä ja lumettomasta talvesta.
PM10 raja-arvot eivät ole ylittyneet vuoden 2006 jälkeen, mutta WHO:n ohjearvo katupölylle ylittyy kuitenkin edelleen vuosittain.
Jatkuva panostaminen katupölyn torjuntaan ja sen vähennyskeinojen kehittämiseen on erittäin tärkeää. Katupölyä voidaan vähentää hillitsemällä liikennemääriä ja edistämällä kitkarenkaiden käyttöä talvirenkaina. Syksyllä 2020 Helsinki kampanjoi kitkarenkaiden käytön edistämiseksi.
Rakennustyömaat ja puun pienpoltto heikensivät ilmanlaatua paikallisesti
Suurten rakennustyömaiden vaikutusta lähialueen hiukkaspitoisuuksiin on mitattu viime vuosina. Vuonna 2020 mittauksia suoritettiin Jätkäsaaressa. Pölyämistä pyritään torjumaan yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa ja uusia keinoja kehitetään muun muassa Helsingin koordinoimassa HOPE-hankkeessa.
Puun pienpolton päästöjen vähentämiseen pyritään löytämään keinoja muun muassa tutkimushankkeilla, joihin kaupunki osallistuu. Lisäksi asukkaille on viestitty laajasti keinoista, joilla voi vaikuttaa palamisen puhtauteen. Polttotavoilla ja puun kuivuudella on hyvin suuri vaikutus päästöjen muodostumiseen.
Katse tulevaan
Vuonna 2020 liikennemäärät vähenivät Helsingissä koronapandemian vuoksi. Tämä näkyi laajalti myös parempana ilmanlaatuna. Nähtäväksi jää, millaiset pysyvät vaikutukset esimerkiksi etätöiden lisääntyminen saa aikaan Helsingin liikennemääriin ja ilmanlaatuun.
Katupöly säilyy haasteena autokannan vähäpäästöisyyden lisääntymisestä huolimatta, joten kitkarenkaiden käytön edistäminen ja pölyntorjunta ovat jatkossakin hyvin tärkeitä toimia. Puunpolton päästöt heikentävät pientaloalueiden ilmanlaatua tulevaisuudessakin.