Liikenne
Kaupunkistrategian tavoitteena on, että liikennejärjestelmän vähäpäästöisyys etenee ja terveydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi. Vuoden 2020 aikana koronaviruspandemia vaikutti merkittävästi Helsingin seudun liikenteeseen. Moottoriajoneuvoliikenteen määrät laskivat etenkin koronarajoitusten tullessa voimaan ja etätyön lisääntyessä. Koronatilanne aiheutti myös muutoksia joukkoliikenteen matkustajamääriin.
Pyöräliikennettä kehitettiin monin keinoin
Helsingin Pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020–2025 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa marraskuussa 2020. Kehittämisohjelma sisältää toimenpidepaketin pyöräliikenteen kehittämiseksi Helsingissä.
Kulosaaren puistotie uudistettiin pyöräkaduksi ja osaksi Itäbaanaa. Pyöräkadulla pyörät ja autot ajavat samalla ajoradalla ja autot sovittavat nopeutensa pyöräilyyn. Muutoksen myötä katu on turvallisempi kaikille, kun ajoneuvojen nopeuserot pysyvät maltillisina ja pyöräilijöiden turhat kadunylitykset poistuvat.
Itäbaana on osa baanaverkkoa, joka on Helsingin pyöräilyverkoston selkäranka. Itäbaanasta tulee lähes kahdeksan kilometriä pitkä pyöräliikenteen pääväylä. Se rakennetaan osissa joko muiden hankkeiden yhteydessä tai erikseen. Vuonna 2020 kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttiin Itäbaanan Oravapuiston osuus.
Uuden tieliikennelain ansioista toteutettiin kaksisuuntainen pyöräliikenne yksisuuntaisilla kaduilla Kruununhaassa, Kluuvissa, Kampissa ja Etu-Töölössä. Myös pyöräliikenteen viitoituksen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2020.
Korona vaikutti joukkoliikenteeseen ja kaupunkipyöräpalveluun
Helsingin seudun liikenteen (HSL) tavoitteena on leikata joukkoliikenteen lähipäästöjä sekä hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia (2010–2025). Tavoitteena on myös, että 2025 mennessä vähintään 30 prosenttia (noin 400 kappaletta) HSL:n bussiliikenteen kalustosta kulkee sähköllä. Vuoden 2020 lopussa HSL:n kalustosta 74 kappaletta oli sähköbusseja. Näistä 30 ajaa Helsingin alueella.
Koronavirustilanne aiheutti muutoksia matkustajamääriin maaliskuun 2020 jälkeen. Kulkuvälineittäin tarkasteltuna matkustajamäärät laskivat HSL:n alueella vuonna 2020 metrossa 34,8 prosenttia, busseissa 38,1 prosenttia ja lähijunissa 33,0 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Myös raitiovaunujen matkustajamäärät laskivat 38,6 prosenttia edellisvuodesta.
Helsingin kaupunkipyöräpalvelun asemia oli vuonna 2020 käytössä 241. Kaupunkipyöräkausi aloitettiin koronavirustilanteen vuoksi normaalia aikaisemmin 23.3. Kausi päättyi normaalisti lokakuun lopussa. Kaupunkipyörillä ajettiin Helsingissä noin 2,6 miljoonaa matkaa. Edelliseen kauteen verrattuna käyttöä oli noin 20 prosenttia vähemmän.
Helsingin seutu sijoittui kansainvälisessä BEST – Benchmarking in European Service of Public Transport –vertailussa kolmanneksi. BEST-tutkimuksessa vertailtiin matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen yhdeksässä Euroopan kaupungissa. 76 prosenttia HSL-alueen asukkaista oli tyytyväisiä alueen joukkoliikenteeseen vuonna 2020.
Sähköisen ja vähäpäästöisen liikenteen edistäminen etenee
Helsingin tavoitteena on, että vuonna 2035 sähköautojen osuus muodostaa 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta. Vuoden 2020 lokakuussa Helsingissä oli liikennekäytössä 7 507 ladattavaa hybridiautoa ja 1 379 sähköautoa eli yhteensä 8 886 ladattavaa autoa. Ladattavien autojen suhde kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin oli noin 3,6 prosenttia, mutta niiden osuus kasvaa nopeasti.
Helsingissä on noin 200 julkista Helen Oy toteuttamaa sähköautojen latauspistettä, joista 58 otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa. Helsingissä on lisäksi puolijulkisia ja yksityisiä latauspisteitä. Puolijulkiset latauspisteet sijaitsevat muun muassa jakeluasemilla ja kauppakeskuksissa. Yksityiset latauspisteet sijaitsevat kiinteistöissä useimmiten kotien ja työpaikkojen yhteydessä.
Helsinki edistää sähköbussien käyttöönottoa toteuttamalla latausasemia reittien päätepysäkeille. Latausasemia Helsingissä on tällä hetkellä toiminnassa kuusi, jotka sijaitsevat Rautatientorilla, Hakaniemessä, Ruskeasuolla, Malminkartanossa, Koskelassa ja Vuosaaressa.
Myös olemassa olevan rakennuskannan latauspaikkojen yleistymistä edistettiin vuonna 2020. Helsingissä Kalasataman tontinluovutusehdoissa edellytetään, että vähintään kolmasosa autopaikoista varustetaan sähköautojen latauslaitteilla. Lisäksi edellytetään, että kaikki autopaikat pystytään varustamaan latauslaitteilla.
Helsingissä on lisäksi käynnissä hankkeita, joiden tavoitteina on sähköistää työmaakoneita ja kunnossapidon ajoneuvoja. Ympäristöpalveluissa teetettiin selvitys toimista, joilla voidaan kannustaa kaupunkilaisia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan ja käyttöön.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) teettämät esiselvitykset tiemaksujärjestelmästä valmistuivat syksyllä 2020. Kolmeen eri teemaan painottuvien esiselvitysten (hallinnollinen, teknistoiminnallinen ja palvelumuotoilu) tavoitteena on tukea tiemaksujärjestelmän suunnittelua pääkaupunkiseudulla. Selvitykset tehtiin MAL 2019 –suunnitelman jatkotyönä. MAL 2019 on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua pitäisi kokonaisuutena kehittää vuosina 2019–2050.
Helsingissä valmistauduttiin myös EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin toimeenpa-noon. Direktiivi tulee voimaan 2.8.2021 ja sen myötä jäsenvaltioille tulee sitovat velvoitteet puhtaiden ajoneuvojen osuuksiksi uusissa julkisissa hankinnoissa. Stara logistiikka ennakoi direktiivin voimaantuloa laatimalla Helsingin omille ajoneuvoille sähköistymisen tiekartan vuosille 2021–2027. Tiekartan avulla Stara sähköistää kaikki noin 400 ajoneuvoaan vuoteen 2027 mennessä.
Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelman toteuttamista jatkettiin
Ajantasaisen liikennetiedon keräämistä edistettiin lisäämällä avoimen datan määrää ja reaaliaikaisuutta sekä käynnistämällä liikenteen avoimen tiedonkeruu- ja jakelualustan toteuttaminen. Data kerätään Helsingin Azure data -altaaseen, josta ne saadaan liikenteen tilannekuva- sekä seuranta- ja tilastokuvajärjestelmien käyttöön.
Älyliikenteen innovaatio- ja kokeilutoimintaa tukevan Jätkäsaari Mobility Lab -hankkeen yhteydessä on vuonna 2020 käynnistetty noin kymmenen uutta kokeilua liittyen sujuvaan, turvalliseen ja kestävään liikenteeseen ja liikkumiseen. Myös Helsingissä vuosina 2018–2019 tehtyjen robottibussiliikenteen kokeilujen tuloksia analysoitiin osana EU:n laajuista mySMARTLife-hanketta.
Liikennehankkeet etenivät
Hämeentien uudistus saatiin lähes valmiiksi vuoden 2020 aikana. Loppuvuodesta 2020 ratikkaliikenne pääsi palaamaan Hämeentielle ja pyörätiet valmistuivat.
Kaupunkiympäristölautakunnassa tehtiin vuonna 2020 seuraavat päätökset, jotka edistävät kestävän liikkumisen verkostoa Helsingissä:
- Kalasataman raitiotiehankkeen allianssikumppanien valinta
- Pyöräliikenteen kehittämisohjelma
- Citylogistiikan toimenpideohjelma
- Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksyminen
Syksyllä 2020 allekirjoitettiin Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen MAL 2020–2031-sopimus. Sopimuksessa valtio sitoutui Vihdintien pikaraitiotien rahoitukseen osallistumiseen.
Moottoriajoneuvoliikenteen määrä väheni laskentalinjoilla vuonna 2020
Moottoriajoneuvoliikenteen (eli henkilö-, paketti-, kuorma-, rekka- ja linja-autot sekä raitiovaunut) määrä Helsingissä vuonna 2020 verrattuna edelliseen vuoteen laski niemen rajalla 9 prosenttia ja vastaavasti väheni kantakaupungin rajalla 8 prosenttia. Poikittaislaskentalinjalla moottoriajoneuvoliikenteen määrä laski 9 prosenttia vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019.
Kesäkuun 2020 keskimääräisenä arkivuorokautena Helsingin niemen rajan ylitti 34 400 pyörällä liikkujaa, mikä on 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Helsinkiläisten henkilöauton omistus kasvoi 1,47 prosenttia edellisestä vuodesta (henkilöautotiheys = 422 autoa/1000 as.) ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 1,73 prosenttia (334 autoa/1000 as.). Henkilöautotiheys on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 4,45 prosenttia ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen tiheys on samana aikana kasvanut 1,71 prosenttia.
Katse tulevaan
Helsingin asukasluku kasvaa ja maankäyttö tiivistyy, jolloin liikenteen haitallisten vaikutusten hillintä korostuu entisestään. Koronan vaikutukset jatkuvat ja etätyön lisääntyminen vähentää työmatkaliikkumisen tarvetta pysyvämmin. Liikenteen sähköistymistä edistetään voimakkaasti valtion ja EU:n tasolta ja Helsinki toimii edelläkävijänä kestävämpään liikennejärjestelmään siirtymisessä. Avainasemassa ovat muun muassa maankäytön suunnittelu ja kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän käyttöönotto. Digitalisaatiota hyödynnetään muun muassa älykkäämmän liikennetiedon ja liikenteenhallinnan menetelmien kehittämisessä ja kestäviä liikkumisvalintoja helpotetaan datan avulla.