Pilaantuneiden maiden ja kaatopaikkojen kunnostaminen

Merkittävimpiä kaupungin hoitamia pilaantuneen maaperän kunnostuskohteita olivat asumiskäyttöön muutettavat Kalasataman ja Jätkäsaaren projektialueet. Isoja kunnostuskohteita oli lisäksi Vuosaaren keskustassa ja Herttoniemenrannassa. Isojen kohteiden lisäksi vuoden 2019 aikana tutkittiin tai puhdistettiin useita pieniä yksittäisiä kohteita. Maaperää kunnostettiin kaikkiaan noin 40 eri kunnostuskohteessa.

Maaperän kunnostaminen ajoittui yleensä alueiden rakentamisen yhteyteen. Ympäristöministeriön maaperän tilan tietojärjestelmään on tallennettu tiedot 878 Helsingin alueesta, joissa maaperä on tutkimuksin todettu pilaantumattomaksi, joiden maaperän arvioidaan olevan mahdollisesti pilaantunutta tai joiden maaperä on kunnostettu.

Vuosaaren kaatopaikan kunnostus on käynnissä ja tulevina vuosina kaupunki varautuu Iso-Huopalahden kaatopaikan kunnostamiseen.

Maaperää puhdistettiin edellisvuosien tapaan pääosin kaivamalla haitta-ainepitoiset maat ja kuljettamalla ne muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Maaperää kunnostettiin myös eristämällä pilaantunut maa-aines paikalleen. Alla on esitetty käsittelyyn tai loppusijoitukseen viedyt pilaantuneet maat Helsingissä vuosina 2016–2019.

Pilaantuneiden alueiden ja kaatopaikkojen kunnostuksesta syntyvät kustannukset nousivat edellisvuosista. Alla on esitetty pilaantuneiden maiden ja kaatopaikkojen kunnostuksesta syntyneet kustannukset 2016–2019.

Käsittelyyn tai loppusijoitukseen siirrettiin yhteensä noin 111 000 tonnia pilaantunutta maa-ainesta, mikä on noin 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2019 yleisten alueiden työmailla hyötykäytettiin pilaantumattomia kaivumassoja ja kiviaineiksia 1 869 600 tonnia. Ulkopuolisille vastaanottajille toimitettiin pilaantumattomia maita 192 500 tonnia.

Käsittelyyn tai loppusijoitukseen viedyt pilaantuneet maat Helsingissä ja pilaantuneiden maiden ja kaatopaikkojen kunnostuksesta kaupungille syntyneet kustannukset 2016–2019