Ilmastonsuojelu

Kaupunkistrategian 2017–2021 mukaan Helsingistä tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa 2018 Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman, jonka toteuttaminen ja seuranta alkoivat toden teolla vuonna 2019. Sekä kaupungin sisällä että muiden tärkeiden sidosryhmien välillä rakennettiin yhä tiiviimpää yhteistyötä ilmastoasioissa, panostaen myös avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Vuoden lopulla julkistetun Helsingin ilmastovahti -palvelun avulla kuka tahansa voi seurata, miten kaupunki etenee ilmastotavoitteissa ja -toimenpiteissä. Jokaiselle 147 Hiilineutraali Helsinki -toimenpiteelle on sovittu yhteyshenkilö, joka kokoaa Ilmastovahtiin säännöllisesti tiedot toimenpiteestä ja sen etenemisestä. Myös kaikki taustaoletukset ja laskelmat, joiden perusteella päästöjä arvioidaan, avataan jatkossa julkisiksi. Ilmastovahdissa esitetään kunkin toimenpiteen suuruusluokka ja vaikuttavuus hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Palvelusta voi hakea ja tarkastella Helsingin ilmastotekoja myös teemoittain tai vastuutahon mukaan. Poliittiset päättäjät voivat käyttää Ilmastovahtia hyödyksi arvioidessaan toimenpiteiden etenemistä. Avoimen tiedon ansiosta tutkijat pystyvät arvioimaan toimenpiteiden vaikutuksia ja niiden taustalla olevia lähtöoletuksia ja laskelmia. Ilmastovahti on herättänyt muissa kaupungeissa paljon kiinnostusta Suomessa ja kansainvälisesti. Sen ympärille on myös syntynyt kansalaisaktiiviryhmä “Ilmastovahtikoirat”. Ilmastovahti on avointa lähdekoodia ja vapaasti myös muiden kaupunkien käytettävissä. Se on saanut rahoitusta Helsingin kaupungin lisäksi EIT Climate-KIC -ohjelmasta.

Helsingin päästötilanne, kt CO₂e

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpiteiden tilanne 30.4.2020

Helsinki valmisteli vuoden 2019 aikana erästä keskeisintä Hiilineutraali Helsinki -toimenpidettä, Energiarenessanssi-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on jouduttaa yksityisomistuksessa olevissa rakennuksissa tehtäviä energiakorjauksia. Tavoitteena on vähentää lämmitysenergian määrää kymmenillä prosenteilla koko Helsingin rakennuskannassa vuoteen 2035 mennessä. Helsinki kehittää muun muassa asukkaille ja yrityksille suunnattua neuvontaa energiaremonttien toteuttamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä suunnittelee kaupunginosia yhä enemmän hiilineutraalisuustavoitteen mukaisesti.

Helsinki pilotoi alueellisten taloyhtiöverkostojen muodostamista Myllypuron alueella. Kokeilua ollaan laajentamassa vähitellen koko kaupunkiin. Helsinki on osallistunut myös ikäkaudelle tyypillisten rakennusten laajoihin energiakatselmointeihin, joista saatujen tietojen perusteella energiatehokkuusremontteja voidaan suositella samankaltaisille taloyhtiöille. Energiarenessanssi-ohjelma valmistuu vuoden 2020 aikana.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin alueelle tulevan uudisrakennuskannan energiankulutuksen tulee alentua merkittävästi, paikallisen uusiutuvan energiantuotannon kasvaa ja keskitetyn energiantuotannon päästöjen laskea huomattavasti. Kaupunki selvitti laajasti uuden alueen energiaratkaisujen päästö- ja kustannusvaikutuksia Malmin lentokentän alueella. Alueen energiajärjestelmän suunnittelun pohjaksi ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi laadittiin hiilineutraalin Malmin lentokentän alueen energiaselvitys. Selvitys sisältää erilaisia skenaarioita, joiden pohjalta alueen suunnittelu- ja energiaratkaisuja voidaan ohjata ja kehittää. Selvitys keskittyi erityisesti alueelle tulevien rakennusten energiankulutukseen, alueellisen energiantuotannon päästöttömyyteen ja ratkaisuvaihtoehtojen elinkaarikustannuksiin. Selvitys laadittiin painottuen ensimmäisenä asemakaavoitettaviin alueisiin (Nallenrinne ja Lentoasemankorttelit), mutta esitetyt ratkaisut ovat skaalattavissa koko suunnittelualueelle, joka rakentuu vaiheittain. Tavoitteena on toteuttaa Malmin lentokentän alueelle hiilineutraali energiajärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisimman vähäpäästöistä energiaa rakentamisen alusta alkaen. Selvityksen mukaan perinteisen kaukolämpöratkaisun sijaan alueelle kannattaisi energiankäytön päästöjen vähentämiseksi rakentaa uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä paremmin hyödyntävä järjestelmä. Selvityksen tuloksena parhaaksi vaihtoehdoksi nousi lämmityksessä hyödynnettävä maalämpö, joka yhdistyy alueen lämpöverkkoon. Tässä vaihtoehdossa päästöt ja elinkaarikustannukset olivat pienimmät. Myös jäteveden lämmön talteenotolla on selvityksen mukaan merkittävä rooli päästöjen vähentämiseksi. Jatkosuunnittelussa tarkasteltavia asioita ovat muun muassa matalalämpöinen alueellinen lämmönjakeluverkosto, maalämmön tuotannon sijaintimahdollisuudet esimerkiksi puistoalueilla ja toteutuskelpoisuuden arviot. Helsingin kaupunki ja Helen kehittävät alueen energiajärjestelmää yhteistyössä vuoden 2020 aikana.

Alueellisten energiajärjestelmien lisäksi kaupungin keskeisiä ohjauskeinoja hiilineutraalin kaupungin suunnittelussa ovat kaavoitus, tontinluovutusehdot ja maankäyttösopimukset. Kaupungin tontinvarausehtoja kiristettiin vuonna 2019 Suomen tiukimmiksi, A2018-energiatehokkuustaso tuli pakolliseksi laatu- ja hintakilpailuissa ja muillakin tonteilla hiilineutraalisuus puoltaa tontinvarausta.

Joulukuussa 2019 Helsinki liittyi World Green Building Council -yhteistyöverkoston nollahiilirakennussitoumukseen. Kaupunki sitoutuu siihen, että kaikkien kaupungin omassa hallinnassa olevien kiinteistöjen energiankäyttö on hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä ja, että kaupunki kehittää rakentamisen ohjaustaan kohti hiilineutraaleja rakennuksia vuoteen 2030 mennessä.

Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan hyväksyttiin vuonna 2019 kuusi uutta hanketta, joissa kaikissa kehitysteemana on kestävä rakentaminen. Hankkeet toteutetaan kaupungin maalle. Oulunkylään samaan kortteliin tulee kolme kohdetta: Kestävä kerrostalo, Elävä talo ja Tulevaisuuden puukerrostalo. Kestävän kerrostalon kärkiteemoina ovat massiivitiilirakentaminen ja painovoimainen ilmanvaihto. Elävässä talossa tavoitteena on aikaa kestävä ja asukkaiden erilaistuvia tarpeita palveleva rakennuskanta. Tulevaisuuden puukerrostalo on kolmen eri rakennetekniikalla toteuttavan puukerrostalon vertailuhanke. Kalasatamassa aloitetaan EXCESS-plusenergiakerrostalon rakentaminen ja Jätkäsaareen tulee kiertotalouskortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan kymmenen kestävän kaupunkiasumisen periaatteen (CO-10) mukaisesti. Jätkäsaareen toteutuu myös Village Co-Living +LiM -hanke, jossa kehitysteemana on muun muassa kokonaisvaltaisen kestävyyden mittaaminen. Hankkeista tullaan laatimaan valmistuttuaan loppu- ja seurantaraportit.

Helsingissä rakennuttajia on kannustettu usean vuoden ajan energiatehokkaaseen rakentamiseen tarjoamalla mahdollisuus saada 30 prosentin alennus asuinrakennushankkeen rakennuslupamaksusta, mikäli kohde suunnitellaan matalaenergiatasoon. Vuonna 2019 tehtiin myös linjaus pienempien, alle 300 metriin porattavien maalämpöjärjestelmien lupamaksun poistamisesta.

Kaupunkiympäristön toimiala ja Stara teettivät vuonna 2019 yhteisesti selvityksen toimintansa muuttamisesta hiilineutraaliksi. Tavoitteena oli saada selville kustannukset ja toimenpiteet, joilla hiilineutraalius olisi saavutettavissa aikaisemmin kuin vuonna 2035. Selvityksen tulokset toimivat päätöksenteon tukena kuvaamalla toimenpiteiden tehokkuutta ja kustannuksia.

Ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden vaikutuksia arvioitaessa on päästövähennysten lisäksi keskeistä arvioida myös terveys-, luonto- ja sosiaalisia vaikutuksia sekä suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Nämä ovat tärkeitä näkökulmia päätöksenteon kannalta. Suomen kuusi suurinta kaupunkia, HSY, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus teettivät yhteisessä KILTOVA-hankkeessa selvityksen, miten kaupunkien ilmasto-ohjelmille voisi tehdä vaikutusarviointeja myös muista asioista kuin kasvihuonekaasupäästöistä sekä samalla tarkentaa kasvihuonekaasupäästöjen arvioimista. Hankkeessa selvitettiin, millaisia menetelmiä ja työkaluja erilaisten tärkeiden näkökohtien vaikutusarviointeihin löytyy, ja miten nämä mahdollisesti olisivat yhdistettävissä monipuolisen vaikutusarvioinnin työkaluksi.

Hankkeesta julkaistiin loppuraportti Suomen ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Lisäksi on suunnitteilla jatkoselvitys, jossa yksittäisille, mutta edustaville kaupunkien esimerkkitoimenpiteille tehtäisiin kokonaisvaltainen vaikutusarviointi.

Helsingin koordinoimassa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa etsitään ratkaisuja asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamiseksi taloyhtiötietoon perustuvien digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen avulla. Yhteensä seitsemässä taloyhtiössä Helsingissä ja Vantaalla on mitattu lämpötiloja, ilmankosteutta, ja hiilidioksidipitoisuuksia keväästä 2019 lähtien. Kevään 2020 aikana kokeillaan mitatun datan ja muun taloyhtiötiedon jakamista ja hyödyntämistä hankkeessa kehitetyn datahubin avulla.

Osana hanketta HSY julkaisi helmikuussa 2020 taloyhtiölle suunnatun energia-aiheisen verkkokurssin. Kurssin tavoitteena on lisätä asukkaiden ja hallitusten jäsenten tietoisuutta oman taloyhtiön energiankulutuksesta.

Keväällä 2020 tullaan julkaisemaan hankkeen oppien pohjalta taloyhtiön digiopas, jossa muun muassa kerrotaan digitalisaation hyödyistä ja vaatimuksista sekä annetaan käytännön ohjeita erilaisten digitaalisten ratkaisuiden toteuttamisesta taloyhtiössä. Hankkeen kesto on 9/2018–12/2020.

Helsinki on lähtenyt yhdessä pohjoismaisten ja suomalaisten kaupunkien kanssa kehittämään päästöttömän työmaan konseptia. Tavoitteena on vähentää työmaiden työkoneiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, viihtyisyys- ja terveyshaittoja lähistön asukkaille, lähistöllä liikkuville ja alueilla työskenteleville. Tärkein keino päästöjen vähentämiseksi on työkoneiden sähköistäminen sekä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön siirtyminen. Päästöttömän työmaan konseptia pilotoidaan Helsingin kaupungin koordinoimassa Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hankkeessa kaupungin infratyömailla ja niiden kilpailutuksissa. Hankkeessa selvitetään myös Helsingin sataman alueen yritysten ilmastotyön nykytilaa sekä mahdollisuuksia muun muassa raskaan työkonekaluston päästöjen vähentämiseksi. Hankkeen kesto on 5/2019–2/2021.

Ilmastonsuojelua älykaupunkikehityksen teemojen kautta lähestyvässä mySMARTLife- hankkeessa jatkettiin kehitystyötä älykkäiden ja energiatehokkaiden kiinteistöjen, hajautetun energiantuotannon ja liikenteen sähköistämisen parissa. Vuonna 2018 asennetun älytermostaatteja käyttävän lämmityksenohjausjärjestelmän monitorointia jatkettiin Merihaassa Haapaniemenkatu 12 sijaitsevassa asuinkiinteistössä. Alueen kahteen taloyhtiöön ja koko alueelle vuonna 2018 teetettyjen energiatehokkuusselvitysten pohjalta jatkettiin tiedonvaihtoa alueen taloyhtiöiden kanssa ja alueellisessa energiatehokkuusselvityksessä suositellun merilämmön käyttöönoton selvittämistä. Mahdollisuudet merilämmön rakentamiseen Merihakaan avautuvat, kun alueella tehtävät infratyöt on saatu valmiiksi 5–7 vuoden päästä.

MySMARTLife-hanke on osa Horisontti 2020 -ohjelmaa, jossa kokeillaan uusia innovatiivisia ja älykkäitä kaupunkienergiaratkaisuja ja edistetään niiden markkinoille pääsyä. Toimenpiteet kohdistuvat olemassa olevan ja uuden rakennuskannan energiatehokkuuden ja asumisviihtyisyyden lisäämiseen, uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvuun, Helsingin kaupungin energiaverkon ja uusiutuvan energian sähkövarastojen kehittämiseen sekä sähköisen liikkumisen ja sähköisen joukkoliikenteen parantamiseen. Läpileikkaavana teemana on avoimen datan ja älykkään tieto- ja viestintätekniikan integrointi toimenpiteisiin. Kohdealueilla tavoitteena on vähentää energiankulutusta 10–20 prosenttia.

Kansalaiskide-hankkeessa kehitettiin Open Knowledge Finland ry:n kanssa tapoja jäsentää vaikeista kysymyksistä käytäviä keskusteluja niin sanotuiksi tietokiteiksi. Hankkeessa testattiin eri menetelmiä, joiden avulla osallistujat pystyivät paremmin hahmottamaan kysymykseen liittyvät faktat ja arvot sekä niiden relevanssin ja todenperäisyyden. Yhtenä kohteena käytettiin Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmaa, jossa keskityttiin erityisesti kestävän liikkumisen kysymyksiin. Useissa työpajoissa osallistujat pääsivät testaamaan vasta kehitettyä verkkotyökalua keskustelun jäsentämiseen. Kansalaiskide- hanke pääsi finaaliin arvostetussa Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaaja-mediainnovaatiokilpailussa.

Palvelukeskuksen etähoitopalvelulla ja kuljetusten välityspalvelulla edistetään viisaampaa ja ilmastoystävällisempää liikkumista. Helsingin Matkapalvelun vanhusten ja vammaisten kuljetusten välityspalvelua on järkeistetty niin, että samaan aikaan ja suuntaan matkustavia asiakkaita yhdistetään mahdollisuuksien mukaan samoihin kyyteihin. Vuonna 2019 matkojen yhdistelyn ja etähoitopalvelun ansiosta jäi ajamatta yhteensä yli 2 100 000 kilometriä.

Kasvihuonekaasupäästöt 2000-luvulla

Vuonna 2019 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 2 611 000 t CO₂-ekv. ja kasvoivat kaksi prosenttia edellisvuodesta. Päästöjen kasvu selittyy pääosin kaukolämmön päästöjen viiden prosentin kasvulla, koska kivihiilen suhteellinen osuus kasvoi ja maakaasun supistui. Päästöt kasvoivat hieman myös teollisuuden, työkoneiden polttoaineiden sekä jätteiden käsittelyssä. Muilla sektoreilla päästöt pienenivät. Erityisesti sähkön käytön (–6%) ja sähkölämmityksen (–7%) päästöt pienenivät valtakunnallisesti tuotetun sähkön puhdistuttua edelleen. Myös liikenteen päästöt pienenivät polttoaineen käytön vähennyttyä (–2%). Helsingin kokonaispäästöt olivat noin 26 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Asukaskohtaisesti laskettuna päästöt kasvoivat prosentilla neljään tonniin ja olivat 44 prosenttia vuotta 1990 alempana.

Helenin uusiutuvalla energialla tuotetun energian osuus oli 12 prosenttia vuonna 2019. Energiaa tuotettiin vesivoimalla, puupelleteillä, tuulivoimalla ja aurinkoenergialla sekä erilaisista hukkaenergiavirroista lämpöpumpuilla.

Vuonna 2019 koko Helsingin kaupunkialueen energian kokonaiskulutus kasvoi puoli prosenttia, joka selittyy lähinnä väkiluvun kasvulla, koska asukaskohtainen energiankulutus supistui 0,6 %. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna sähkönkulutus (+2 %) kasvoi samoin kuin teollisuuden ja työkoneiden energiankulutus (+51 %). Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksessa on vuosittain suuria tilastollisia heilahteluja, mutta rakentamisen runsaus todennäköisesti kasvatti työkoneiden polttoaineiden käyttöä. Lämpimät talvet ja energiatehokkuuden paraneminen ovat pienentäneet öljylämmityksen (–3 %) ja sähkölämmityksen (–5 %) kulutusta. Erittäin positiivista on liikenteen energiankulutuksen pienenemisen jatkuminen (–2 %) väestöltään kasvavassa kaupungissa, joka kuvaa kestävien liikkumismuotojen suosiota ja ajoneuvojen energiatehokkuuden paranemista.

Vuonna 2019 maapallon lämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin ja kesäkuu oli lämpimin 140 vuoteen (Lähde: NOAA). Viisi viimeisintä vuotta ovat olleet lämpimimmät ja 2010–2019 lämpimin vuosikymmen. Helsingin Kaisaniemessä vuoden keskilämpötila oli 7,4 astetta, joka on 1,5 astetta vertailujaksoa 1981–2010 korkeampi. Myös Kaisaniemen mittausaseman lämpöennätys rikkoutui, kun heinäkuun 28. päivä lämpötila nousi 33,2 asteeseen.