Hankinnat

Helsingin kaupunki pyrkii strategioissaan ja linjauksissaan edistämään vastuullisia hankintoja. Kaupungin ympäristöpolitiikka edellyttää lähtökohtaisesti ympäristövaikutusten tarkastelua kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Vuoden 2019 aikana hankintojen merkitys vastuullisuus- ja ilmastotavoitteiden edistämisessä on tunnistettu vahvemmin. Näkökulma on laajentunut ympäristövastuusta laajemmaksi huomioiden paremmin myös sosiaalisen ja taloudellisen vastuun. Myös hankintasopimusten seurannassa päätettiin edistää entistä kattavampaa sekä ympäristö- että sosiaalisen vastuun kriteerien käytön seurantaa. Kaupungin toimialojen ja liikelaitosten hankinnoissa käytettiin vuonna 2019 ympäristökriteerejä keskimäärin noin 67 prosentissa euromääräisesti ja 45 prosentissa kappalemääräisesti tarkasteltuna. Parannusta vuoteen 2018 oli muutamia prosentteja. Eniten käytettyjä ympäristökriteerejä olivat vähäpäästöisyyteen liittyvät kriteerit tai ympäristöjärjestelmiin ja –suunnitelmiin liittyvät kriteerit.

Ilmastotavoitteita ohjaavassa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita vastuullisten hankintojen edistämiseksi. Ohjelmaan on kirjattu yhteensä 23 toimenpidettä hankintojen johtamisen ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä rakentamisen, liikenteen ja ruokapalveluhankintojen kehittämiseksi kohti pienempiä ilmastovaikutuksia. Toimenpiteet ovat vauhdittaneet hyvin vastuullisia hankintoja ja useita pienempiä työryhmiä on muodostunut toimenpiteiden ympärille muun muassa ruokapalveluiden ja alueurakoiden kehittämiseksi. Myös yhteistä vastuullisuuskriteerien pankkia ryhdyttiin kehittämään vuoden 2019 aikana.

Kaupunkiympäristön toimialan hankintojen kehittämistyötä ohjaa uusi hankintastrategia, jonka puitteissa laaditaan vastuullisten hankintojen toimintamallia omassa toimenpideryhmässä. Tämä työ aloitettiin käymällä läpi toimialan hankinnoissa käytettyjä ympäristökriteereitä hankintaryhmittäin. Sen jälkeen listattiin vastaaviin kategorioihin vaikuttavat Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman, toimialan ympäristöohjelman, kiinteistöstrategian ja muiden ohjelmien tavoitteet. Näiden vaiheiden jälkeen arvioitiin kunkin hankintaryhmän merkittävyyttä niin ilmasto-, ympäristö- kuin sosiaalistenkin kriteerien osalta. Toimintamallia on jatkossa tarkoitus edistää erillisen projektisuunnitelman kautta.

Helsingin kaupungin hankintojen ympäristöverkosto laajentui vuoden 2019 aikana usealla henkilöllä ja myös yhteistyö liikelaitosten ja tytäryhtiöiden kanssa on lisääntynyt. Verkoston tehtävänä on tiivistää kaupungin sisäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kaupungin hankinnoista vastaavien kesken sekä nostaa esiin hyviä käytäntöjä. Hankintoja kehitetään myös useammassa EU-rahoitteisessa hankkeessa, jotka ovat tuoneet lisäresursseja kestävien ja ilmastoystävällisten hankintojen toteuttamiseen.

Helsingin kaupungin uudet matkustusohjeet tulivat voimaan 24.5.2019. Niissä on linjattu, että virka- tai virantoimitusmatkaa suunniteltaessa on otettava huomioon muun muassa matkan tarpeellisuus ja  hiilineutraalius- ja vähäpäästöisyysnäkökohdat eli matka tulee tehdä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Siinä linjataan myös, että vaihtoehtona tulisi tarkastella mahdollisuutta hoitaa tapaaminen etäyhteyksillä ja että kotimaan työmatkat tulee pääsääntöisesti tehdä muulla tavoin kuin lentäen. Kaupunginhallitus toivoo vuosittaista raportointia matkojen määristä ja uuden matkustusohjeen vaikutuksista erityisesti lentäen tehtyjen matkojen määriin. Parhaillaan ollaan myös kilpailuttamassa kaupungin matkatoimistopalveluja ja yhtenä mahdollisuutena on, että jatkossa kaupungin työntekijöiden virkamatkojen ilmastopäästöt kompensoitaisiin automaattisesti matkatoimiston kautta matkojen varauksen yhteydessä. Lentomäärät ovat viime vuosina tasaisesti kasvaneet, eikä uuden matkustusohjeen vaikutus näy vielä niiden määrässä.

Kaupungin työntekijöiden lentomatkat

Kaupungin työntekijöiden lentomatkat
Infogram

Vuonna 2019 Helsinki käynnisti työnsä kuusivuotisessa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia  -hankekokonaisuudessa (Canemure-hanke), jota koordinoi Suomen ympäristökeskus. Kansallisessa jättihankkeessa toteutetaan 22 partnerin voimin ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia. Helsingin kaupungin osahankkeessa edistetään vähähiilisiä hankintoja ja pureudutaan siihen, miten hiilijalanjälki voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon hankinnoissa.

Suomen ympäristökeskus laski Helsingille ensimmäisenä kaupunkina Suomessa hankintojen hiilijalanjäljen osana Canemure-hanketta. Helsingin hankintojen laskennallinen kokonaishiilijalanjälki vuonna 2018 oli 0,81 miljoonaa tonnia CO₂e. Ilmastovaikutuksiltaan merkittävimpiä hankintaryhmiä olivat rakennusinvestoinnit, rakennus- ja kunnossapitopalvelut sekä rakennusten ja huoneistojen lämmitys ja sähkönkulutus. Näiden hankintaryhmien lisäksi kaupunki tarkastelee mahdollisuuksia vähentää päästöjä myös palveluhankinnoissa, joiden euromääräinen osuus kasvanee yhä tulevaisuudessa.

Canemure-hankeessa käynnistettiin vuonna 2019 yhteensä kahdeksan pilottihankintaa. Kaikilla pilottihankinnoilla on suuri hiilijalanjälki, mutta myös mahdollisuus päästöjen pienentämiseen. Hiilijalanjälkilaskentaa tarjousvaiheessa pilotoitiin kaupungin asuntotuotannon järjestämässä SR-urakassa. Maito- ja lihatuotteiden hankintojen valmistelu tehtiin yhteistyössä Palvelukeskuksen hankinta-asiantuntijoiden kanssa ja sen yhteydessä kutsuttiin markkina keskustelemaan mahdollisuuksista huomioida tulevissa kilpailutuksissa erilaisia vastuullisuuskriteereitä eritoten ilmastovaikutusten ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Lisäksi uuden kaupunkiympäristön toimialatalon ravintolapalveluiden sopimuskaudelle kiinnitettiin hiilijalanjälkilaskenta.

Kesällä 2019 käynnistyi Hiilineutraalit ja Resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hanke, jossa Helsingin yksi kehittämiskohde on päästöttömän työmaan –hankintakriteerien kehittäminen ja pilotointi. Kehitystyö alkoi loppuvuodesta 2019 ja joulukuussa järjestettiin infraurakoitsijoille markkinavuoropuhelutilaisuus.

Kaupunki on mukana uusiomaarakentamisen UUMA3-hankkeessa, jossa edistetään muun muassa päästölaskennan ohjeistusta ja käyttöönottoa infrarakentamisessa sekä uusiomateriaalien kuten syvästabiloinnin uusiosideaineiden palveluketjujen kehittämistä ja testaamista todellisissa kohteissa. Syvästabilointi on Helsingissä ja rannikkoalueilla merkittävässä roolissa savikoille rakennettaessa ja sen sementti- ja kalkkipohjaisten sideaineiden kasvihuonekaasujen päästöt on havaittu erittäin suuriksi. Kuninkaantammen aluerakennushankkeen savikolla keväällä 2020 tapahtuva koepilaristabilointi on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Talvella 2019 toteutetussa Konalan maisemavallin massastabiloinnissa saatiin kokemusta päästökriteerien käyttämisestä sideaineiden hankinnassa. Tavoite on, että jatkossa syvästabiloinnin sideaineiden kasvihuonepäästöt olisivat vain pieni osa nykyisin yleisesti käytössä olevan kalkkisementin päästöistä. Tavoitteena on myös, että kierrätysmateriaalien osuus olisi jatkossa merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi kalkkisementtiseoksessa, jossa kierrätysmateriaalien osuus on 0–25 prosenttia seossuhteesta ja sementin laadusta riippuen. Tuotteistamisvaiheessa on tällä hetkellä sideaineita, joissa kierrätysmateriaalien osuus on lähes 100 prosenttia.

Helsinki on aktiivisesti mukana kestävien hankintojen kansallisessa ja kansainvälisessä kehittämistyössä. Vuonna 2019 tehtiin kuutoskaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa uusi aloite, jossa kaupunkien tulisi arvioida ilmastovaikutuksiltaan merkittävimmät hankintaryhmät kaupunkitasoisesti huomioiden hankintaryhmien volyymit ja hankintojen elinkaarenaikaiset ilmastovaikutukset. Helsinki on ollut mukana myös valmistelemassa päästöttömien työmaiden Green Dealia yhdessä valtion ja neljän muun kaupungin kanssa sekä osallistunut Keino-osaamiskeskuksen erilaisiin kehittäjäryhmiin sekä hankintojen johtamisen koulutusohjelmaan Keino-akatemiaan. Kestävien hankintojen seudullista yhteistyötä jatkettiin myös pääkaupunkiseudun kestävien hankintojen ryhmässä.

Vuonna 2019 Helsinki on osallistunut ICLEI:n alaiseen Big Buyers -verkostoon, jonka kolmessa ryhmässä kehitetään päästötöntä työmaata, sähköisiä työmaakoneita ja kiertotalouden mukaista rakentamista. Helsinki on lisäksi jatkanut aktiivisena jäsenenä muun muassa Procura+-verkostossa. Palvelukeskuksen vuonna 2018 kilpailuttama ruokakuljetuspalveluiden kokonaisuus sai kansainvälistä näkyvyyttä Euroopan komission vihreiden julkisten hankintojen hyvien käytäntöjen esimerkkinä.

Helsinki on ollut kuusi vuotta Reilun kaupan kaupunki. Vuonna 2019 Palvelukeskuksessa käytettiin 1 120 kiloa Reilu kauppa -sertifioitua kahvia ja Palmia Oy:ssä 9 730 kiloa. Molemmat toimijat käyttivät Reilu kauppa -sertifioituja banaaneja 3 910 kiloa. Muita käytettyjä Reilun kaupan tuotteita olivat tee, tofu, hunaja ja ruokosokeri.