Ilmansuojelu
Kaupunkistrategiassa tavoitteena on että, liikennejärjestelmän vähäpäästöisyys etenee ja terveydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi. Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvää. Kuitenkin EU:n ilmanlaatudirektiivin terveysperusteinen typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy yhä tai on vaarassa ylittyä paikoitellen keskustan katukuiluissa. Syynä ovat liikenteen, etenkin dieselkaluston, pakokaasupäästöt. Myös hengitettävät hiukkaset eli pöly heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin sekä suurten rakennustyömaiden läheisyydessä. Katupölynkin osalta raja-arvon ylitysriski on yhä olemassa. Tiiviillä pientaloalueilla ilmanlaadun heikentymistä aiheuttaa puun pienpoltto takoissa ja kiukaissa. Tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat pääkaupunkiseudulla jopa suuremmat kuin liikenteestä peräisin olevat päästöt. Lisäksi puunpolton savujen mustahiili lämmittää ilmastoa.
Kaupungin ilmansuojelusuunnitelmalla pyritään vähentämään liikenteen typpidioksidipäästöjä niin, että raja-arvon alle päästään mahdollisimman pian. Pakokaasupäästöjen vähentämisen ohella suunnitelman muita painopisteitä ovat katupöly ja puun pienpoltto. Suunnitelmassa on yhteensä 48 toimenpidettä vuosille 2017–2024.
Vuonna 2019 ilmanlaatu oli keskimäärin parempaa kuin edellisvuonna, ja useilla mittauspaikoilla epäpuhtauksien pitoisuudet olivat matalampia. Typpidioksidin pitoisuudet ovat erityisesti viime vuosina laskeneet, ja raja-arvon ylitysalueen arvioidaan pienentyneen. Viime vuonna HSY:n mittausasemilla tai passiivikeräinpaikoilla ei mitattu lainkaan raja-arvon ylityksiä, mutta asiantuntija-arvion mukaan raja-arvo on edelleen vaarassa ylittyä yhteensä noin 5,5 kilometrin katuosuuksilla kantakaupungin alueella. Pitoisuuksia on pienentänyt autokannan ja HSL:n bussikaluston uusiutuminen vähäpäästöisemmäksi. Viime vuonna myös sääolot olivat ilmanlaadun kannalta suotuisat.
Typpidioksidipitoisuus ulkoilmassa
Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuudet olivat vuonna 2019 selvästi alle raja-arvojen. Raja-arvot eivät ole ylittyneet vuoden 2006 jälkeen tehokkaan pölyntorjuntatyön ansiosta. Katupöly heikentää kuitenkin edelleen ilmanlaatua ja aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja yleisesti keväisin, ja raja-arvon ylitysriski on olemassa etenkin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Jatkuva panostaminen katupölyn torjuntaan ja vähennyskeinojen kehittämiseen on erittäin tärkeää.
Katupölypitoisuus ulkoilmassa
Suurten rakennustyömaiden vaikutusta lähialueen hiukkaspitoisuuksiin on mitattu viime vuosina. Vuonna 2019 mittauksia suoritettiin Jätkäsaaressa. Pölyämistä pyritään torjumaan yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa ja uusia keinoja kehitetään muun muassa Helsingin koordinoimassa HOPE-hankkeessa. Tavoitteena on tuottaa entistä monipuolisempaa ilmanlaatutietoa ja ilmanlaadun parantamistoimenpiteitä. Ilmansaasteiden pitoisuuksia on mitattu muun muassa asukkaiden mukana kuljettamilla sensoreilla eri tyyppisissä ympäristöissä. Hankkeessa on kehitetty myös mobiilisovellusta, jolla kannustetaan asukkaita ilmanlaatua parantaviin valintoihin.
Puun pienpolton päästöjen vähentämiseen pyritään löytämään keinoja muun muassa tutkimushankkeilla, joihin kaupunki osallistuu. Lisäksi asukkaille on viestitty laajasti keinoista, joilla voi vaikuttaa palamisen puhtauteen. Polttotavoilla ja puun kuivuudella on hyvin suuri vaikutus päästöjen muodostumiseen.
Katse tulevaan
Koronaviruksen takia maaliskuussa 2020 asetetut liikkumisrajoitukset ja lisääntynyt etätyö paransivat Helsingin ilmanlaatua. Etenkin typpidioksidin pitoisuudet laskivat huomattavasti. Nähtäväksi jää palautuuko liikenne takaisin kasvu-uralleen poikkeustilan päätyttyä vai lisääntyykö esimerkiksi etätyö niin, että sillä on vaikutuksia liikennemääriin.
Katupöly säilyy haasteena, joten talvirengasvalintoihin vaikuttaminen ja pölyntorjunta ovat hyvin tärkeitä toimia. Puunpolton päästöt heikentävät pientaloalueiden ilmanlaatua tulevaisuudessakin, koska bioenergian käyttö tulee lisääntymään, asuinalueet täydentyvät ja tulisijakanta uudistuu hitaasti.