Kiertotalous

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 on asetettu tavoitteeksi, että päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelmassa on parikymmentä kiertotaloutta koskevaa toimenpidettä. Yksi näistä on kierto- ja jakamistalouden tiekartan laatiminen. Keväällä 2019 järjestetyn kick off-tilaisuuden pohjalta tiekarttaan valikoitui neljä teemaa: rakentaminen, hankinnat, viherjätteet sekä jakamistalous ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jokaisesta teemasta järjestettiin työpajat, joiden pohjalta tiekarttaan laadittiin tiekartan toimenpiteet. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tiekartan toukokuussa 2020.

Helsinki osallistui EIT Climate-KIC Circular Cities -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli vauhdittaa kiertotalousajattelun saattamista osaksi kaupunkien prosesseja. Helsingin vetämän työpaketin tuloksena julkaistiin raportti, joka muun muassa tunnistaa mahdollisia pullonkauloja kiertotalousratkaisujen sisällyttämisessä rakentamisen hankintoihin ja ehdottaa niihin ratkaisuja. Raportti sisältää lisäksi case katalogin kiertotalouden mukaisesta rakentamisesta eri puolilta Eurooppaa. Hankkeen toteutusaikataulu oli 5/2018 – 12/2019.

Tietoisuus kiertotalouden merkityksestä kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on selkeästi kasvanut vuoden 2019 aikana. Tämä näkyy erityisesti rakentamisen sektorilla, jossa kaupunki on erilaisin tavoin etsinyt keinoja edistää kiertotaloutta muun muassa rakentamiseen liittyvissä hankinnoissa. Syksyllä 2019 Helsinki liittyi mukaan Euroopan komission perustamaan rakentamisen kiertotalouden työryhmään. Ryhmän toimikausi on yksi vuosi ja sen tavoitteena on jakaa tietoa ja kokemuksia kiertotaloushankkeista sekä vaikuttaa rakentamisen kiertotalouden edistämiseen.

Kaupunki osallistui vuonna 2019 Ympäristöministeriön purkukartoitusmenetelmän pilotointiin yhdessä purkuhankkeessa ja aloitti kiertotalouden huomioivien purkuohjeiden laadinnan. Lisäksi Helsinki osallistuu Green Net Finlandin koordinoimaan HYPPY -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää mukana oleville kunnille konkreettisten kokeilujen kautta purku- tai korjausrakentamiskohteiden rakennusosien ja purkumateriaalien parempaan kiertoon tähtääviä toimintamalleja. Hankkeen kesto on 9/2019 – 1/2022.

Kalusteiden ja materiaalien kierrätystä pyritään tehostamaan myös kaupunkiorganisaation sisällä. Vuoden 2019 lopulla otettiin käyttöön Tavarat kiertoon -kierrätysjärjestelmä (http://kierratys.hel.fi/), josta pääsee tarkastelemaan Helsingin kaupungin sisällä kierrätettävää irtaimistoa ja materiaaleja.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi syyskuussa 2019 kaupungin massatyöryhmän laatimat kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteet maarakentamisessa sekä näitä toteuttavan toimenpideohjelman. Periaatteet ohjaavat, selkeyttävät ja yhdenmukaistavat kaupungin toimintaa ja toimenpideohjelma tähtää kaupunkiympäristön toimialan keskeisten prosessien parantamiseen tavoitteiden mukaisesti.

Yleisten alueiden rakentamisessa hyödynnettiin vuonna 2019 yhteensä 1 869 603 tonnia kaivumassoja ja kiviaineksia. Hyötykäytön ansiosta säästyi noin 11,3 miljoonaa euroa ja 1 560 000 litraa polttoainetta, minkä lisäksi päästöt vähenivät 3 689 t CO2e. Kaupungilla on seitsemän väliaikaista kierrätyskenttää, joilla välivarastoidaan ja käsitellään muun muassa louhetta, kaivumaita, purkumateriaaleja ja pilaantuneita maita ympäristölupien mukaisesti.

Helsinki on laatinut ohjeistuksen kierrätysmaiden käytöstä kasvualustoissa, joita noudatetaan puisto- ja viherrakentamisessa.

Erilaisten biomassavirtojen hyötykäytön kehittäminen on tunnistettu Helsingissä tärkeäksi teemaksi hiilineutraaliutta tavoiteltaessa. Syksyllä 2019 teetettiin selvitys yleisten alueiden ylläpidossa muodostuvien viherjätteiden laaduista ja määristä. Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi eri viherjätejakeiden nykyisiä käsittelyprosesseja ja tunnistettiin vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden avulla olisi mahdollista optimoida kuljetuksia ja parantaa materiaaleista saatavia hyötyjä.

Helsinki osallistuu Turku Science Parkin koordinoimaan CircVol-hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa sekä maamassojen ja suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen hyödyntämistä. Hankkeen kesto on 8/2018 – 12/2020. Helsingin osatoteutuksessa luodaan polkua teollisen mittakaavan biotalousintegraatin toteutumiselle. Vuonna 2019 toteutettiin laaja bio- ja kiertotalousalan yritysten sijoittumis- ja palvelutarvekartoitus sekä alueellinen biomassakartoitus. Kartoitusten tuloksia esiteltiin ja jatkojalostettiin yrityksille suunnatussa tapahtumassa joulukuussa 2019.

Palvelukeskus Helsingissä pyritään aktiivisesti vähentämään ruokahävikkiä. Vuoden 2019 aikana Palvelukeskus Helsinki oli mukana Luonnonvarakeskuksen järjestämässä Lukeloki-pilotissa, jonka tavoitteena oli selvittää linjastohävikin määrää. Vuonna 2019 käynnistettiin myös IoT-Älyvaaka-kehitysprojekti, jossa mitataan lautasjätteen määrää koulussa hyödyntäen älykästä teknologiaa. Lisäksi Palvelukeskus Helsinki osallistui kaupunginkanslian elinkeino-osaston koordinoimaan menekinseurantadatan visualisointiprojektiin.

Palvelukeskus on osallistunut syksystä 2018 kevääseen 2019 kestäneeseen Urban Food –muutosprojektiin, jossa pyrittiin yhdistämään hävikkiruoan kysyntä ja tarjonta digitaalisten alustojen ja palveluiden avulla. Palvelukeskuksen pilottikohde oli Etu-Töölön lukio, jonka lounaalta yli jäänyttä ruokaa myytiin edullisesti etukäteen sovitulle kohderyhmälle sovelluksen avulla.

Osassa Palvelukeskus Helsingin toimipaikoista myydään ruokailun päätyttyä linjastolta ylijäänyttä ruokaa mukaan vietäväksi. Lisäksi muutamassa toimipaikassa on otettu käyttöön Lunchie-mobiilisovellus ylijäämäruoan myynnissä. Loppuvuodesta 2019  Palvelukeskuksessa järjestettiin kampanja, jonka tavoitteena oli aktivoida linjastoon jääneen ruoan myyntiä.

Palvelukeskus osallistui syksystä 2018 kevääseen 2019 kestäneeseen Urban Food -muutosprojektiin, jossa pyrittiin yhdistämään hävikkiruoan kysyntä ja tarjonta digitaalisten alustojen ja palveluiden avulla. Pilotti toteutettiin Etu-Töölön lukiossa, jossa lounaalta ylijäänyttä ruokaa myytiin edullisesti etukäteen sovitulle kohderyhmälle sovelluksen avulla.

Vuonna 2019 panostettiin myös jätehuollon kehittämiseen, kun kaupungin hallinnoimissa palvelukiinteistöissä aloitettiin jätekartoitukset ekotukihenkilöiden avulla. Heka Oy:ssä saatiin muovipakkausten keräysastiat vuosien 2018 ja 2019 aikana lähes kaikkiin asuntokohteisiin. Asukkaiden edelleen lisääntyneen lajitteluinnon myötä vuonna 2019 asukkaiden tuottama laskennallinen sekajätteen määrä väheni yli 1 500 tonnia verrattuna vuoteen 2018.