Liikenne
Kaupunkistrategian mukaan kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan Helsingissä. Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan muun muassa lisäämällä pyöräilyn ja kävelyn suosiota ja nostamalla sähköautojen, sähköbussien ja raidejoukkoliikenteen osuutta. Helsingissä luodaan edellytykset sähköautojen määrän voimakkaalle kasvulle mahdollistamalla sähköautojen julkisen latausinfran rakentaminen markkinaehtoisesti. Helsinki on kokonaisvaltaisesti toimivan älykkään liikennejärjestelmän edelläkävijä ja toimii testialustana uusien älykkään liikkumisen palveluiden kaupallistamiseksi ja tulevaisuuden teknologioiden edistämiseksi.
Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelmassa on 30 toimenpidettä, jotka koskevat liikenteen päästövähennyksiä. Helsingin tavoite on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Toimenpiteet koskevat muun muassa sähköautojen latauspisteiden määrän kasvattamista, kestävien liikkumismuotojen kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä, raskaan liikenteen ja satamatoiminnan päästöjen vähentämistä, ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän jatkoselvittämistä, pysäköinnin hinnoittelun kiristämistä, uusien liikkumispalvelujen käyttöönottoa ja kaupunkirakenteen tiivistämistä.
Helsingissä oli vuoden 2019 loppuun mennessä yhteensä 97 julkista sähköautojen latauspistettä, joista vuonna 2019 toteutettiin 59. Tämän lisäksi kaupungissa on puolijulkisia latauspisteitä, jotka sijaitsevat esimerkiksi yksityisissä pysäköintilaitoksissa, sekä yksityisiä esimerkiksi kiinteistöjen omistamia latauspisteitä.
Ajoneuvojen vähäpäästöisyyskriteerit päivitettiin vuonna 2019 ja selvitystyö kriteerien jatkokehityksestä tehdään vuoden 2020 aikana. Vähäpäästöiset ajoneuvot saavat muun muassa alennusta pysäköintimaksuista.
Helsingin kaupungin pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelmia valmisteltiin vuonna 2019 ja ne etenevät kaupunkiympäristölautakuntaan keväällä 2020.
Helsinki pääsi vuonna 2019 mukaan Handshake- nimiseen EU-hankkeeseen. Kyseessä on pyöräliikenteen kehittämiseen keskittyvä best practice -hanke, johon Helsingin lisäksi osallistuu yhdeksän muuta eurooppalaista kaupunkia. Helsingin mentorikaupunkina toimii Kööpenhamina, jolla on pitkät perinteet pyöräily- ja ihmisystävällisen kaupunkiympäristön kehittämisessä. Kööpenhaminan lisäksi hankkeessa mentorikaupunkeina ovat Amsterdam ja München.
EU hyväksyi kesällä 2019 päivityksen CVD-direktiiviin puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä. Uudistetun direktiivin myötä jäsenvaltioille tulee sitovat velvoitteet puhtaiden ajoneuvojen osuuksiksi uusissa julkisissa hankinnoissa.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) tavoitteena on leikata joukkoliikenteen ilmanlaatuun vaikuttavia lähipäästöjä sekä hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena myös on, että 2025 mennessä vähintään 30 prosenttia (noin 400 kappaletta) HSL:n bussiliikenteen kalustosta kulkee sähköllä. Vuoden 2019 lopussa HSL:n kalustosta 50 kappaletta oli sähköbusseja, ja näistä neljäsosa ajaa Helsingin alueella.
Helsingin seutu sijoittui kansainvälisessä BEST-vertailussa toiseksi jo viidettä vuotta peräkkäin. BEST-tutkimuksessa vertailtiin matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen kahdeksassa Euroopan kaupungissa. 76 prosenttia HSL-alueen asukkaista oli tyytyväisiä alueen joukkoliikenteeseen vuonna 2019.
HSL:n liput ja vyöhykkeet uudistuivat huhtikuussa 2019. Vyöhykeuudistus on tuonut lisää matkustajia joukkoliikenteeseen ja kasvattanut lipunmyyntiä. Matkustajamäärät kasvoivat koko vuoden 2019 ajan, mutta nousu oli selvästi voimakkaampaa vyöhykeuudistuksen jälkeen. Ennen uusia vyöhykkeitä kasvua oli 1,9 prosenttia, kun uudistuksen jälkeen touko–lokakuussa matkustajia oli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2018 touko–lokakuussa.
Kulkuvälineittäin tarkasteltuna matkustajamäärät nousivat HSL:n alueella vuonna 2019 (tilanne joulukuun puolivälissä) metrossa 4,5 prosenttia, busseissa 4,7 prosenttia ja lähijunissa 5,4 prosenttia. Raitiovaunujen matkustajamäärät laskivat, mutta siihen vaikuttivat Sörnäisten laajamittaiset poikkeusjärjestelyt, jotka johtuvat Hämeentien remontista. Busseissa on ollut enemmän matkustajia erityisesti A- ja B-vyöhykkeiden pysäkeillä. Uudistuksen myötä kertalipuista on siirrytty enemmän kausi- ja vuorokausilippuihin. Vyöhykeuudistuksen yhteydessä lippujen hinnat laskivat monilla alueilla. Keskimääräinen hinnanalennus oli 1,3 prosenttia.
Kulkutapajakauma
Kaupunkipyöräpalvelua laajennettiin vuonna 2019. Helsingissä saatiin käyttöön 150 aseman ja 1 500 kaupunkipyörän lisäksi 88 uutta asemaa ja 880 uutta pyörää entistä laajemmalle alueelle. Kaupunkipyöräkausi alkoi huhtikuussa ja päättyi lokakuun lopussa. Kaupunkipyörillä ajettiin edellisvuosia ahkerammin, Helsingissä yhteensä noin kolme miljoonaa matkaa.
Helsingin kaupunki tarjosi vuonna 2019 henkilöstölleen mahdollisuuden käyttää kaupunkipyöriä työ- ja vapaa-ajalla. Uusi henkilöstöetu koski jokaista, jolla oli kaupungilla vähintään kuukauden mittainen työsuhde. Etu oli siis myös kaupungin tuhansien kesätyöntekijöiden ja -sijaisten käytettävissä.
Vuonna 2019 Helsingin kaduille rantautui myös uusia liikkumisen palveluita, kun monet sähköpotkulautayritykset alkoivat tarjota sähköpotkulautoja kaupunkilaisten käyttöön. Myös HSL pilotoi omaa potkulautajärjestelmäänsä Helsingin Vuosaaressa osana IdeaLab-hanketta.
MAL 2019 -suunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa 2019. Suunnitelma on tehty koko Helsingin seudun yhteistyönä ja se kattaa alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen. Suunnitelma listaa lukuisia konkreettisia keinoja, joilla seudusta tehdään 2030 mennessä vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva. MAL 2019 -suunnitelman pohjalta valmistellaan uutta Helsingin seudun kuntien ja valtion välistä MAL-sopimusta kaudelle 2020–2023.
Hämeentien uudistus alkoi maaliskuussa 2019. Hämeentie uudistetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Uudistus lisää Hämeentien varren viihtyisyyttä, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun ja katupölyn vähenemistä sekä ilmanlaadun parantumista. Uudistus myös lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta sekä nopeuttaa joukkoliikennettä.
Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavan pikaraitiolinjan rakentaminen alkoi kesäkuussa 2019. Raide-Jokerin myötä kaupunkirakenne tiivistyy, tarve oman auton käytölle pienenee ja liikenteen päästöt vähenevät merkittävästi.
Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelma 2030 hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa syyskuussa 2019. Ohjelman tavoitteena on vähäpäästöinen, toimiva ja turvallinen liikennejärjestelmä ja elinvoimainen kaupunki. Helsingin älykkään liikkumisen sateenvarjohanke Jätkäsaari Mobility Lab alkoi vuonna 2019. Hanke on Jätkäsaaren alueella toteutettava innovaatioalusta liikkumisen uusille palveluille ja teknologioille.
Robottibussiliikenne jatkui jo toista vuotta Helsingissä, kun Helsingin Kalasatamassa liikennöi itsestään ajava robottibussi toukokuusta marraskuun loppuun. Helsinki RobobusLine -kokeilut olivat osa EU:n laajuista mySMARTLife-hanketta.
Moottoriajoneuvoliikenteen (eli henkilö-, paketti-, kuorma-, rekka- ja linja-autot sekä raitiovaunut) määrä Helsingissä vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen kasvoi niemen rajalla yhden prosentin ja vastaavasti väheni kantakaupungin rajalla yhden prosentin. Poikittaislaskentalinjalla moottoriajoneuvoliikenteen määrä pysyi lähes samana vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018.
Kesäkuun keskimääräisenä arkivuorokautena Helsingin niemen rajan ylitti 34 900 polkupyörällä liikkujaa, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Helsinkiläisten henkilöauton omistus kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä vuodesta (henkilöautotiheys = 415 autoa/1 000 as.) ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä väheni edellisestä 0,3 prosenttia (328 autoa/1 000 as.). Henkilöautotiheys on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 3,5 prosenttia ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen tiheys on samana aikana laskenut 0,3 prosenttia.
Katse tulevaan
Helsingin asukasluku kasvaa ja maankäyttö tiivistyy, jolloin liikenteen haitallisten vaikutusten hillintä korostuu entisestään. Avainasemassa ovat muun muassa maankäytön suunnittelu, joukkoliikennejärjestelmän ja kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän toteutus ja käyttöönotto. Lisäksi tulee luoda edellytykset vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymiselle ja parantaa citylogistiikan toimivuutta. Digitalisaatiota hyödynnetään muun muassa älykkäämmän liikennetiedon ja liikenteenhallinnan menetelmien kehittämisessä.