Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Kaupunkistrategian mukaan Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Viheralueiden ekologinen laatu, saavutettavuus ja terveysvaikutukset turvataan, luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan ja metsäverkostoa vahvistetaan. Metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen on hoidon keskeisin tavoite. Hulevesien kustannustehokkaan hallinnan edistämiseksi viherpinta-alaa lisätään kaupunkirakenteessa ja kaupungin puistojen monimuotoisuutta lisätään.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa on valmisteltu kaupunkiympäristön toimialalla yhteistyössä asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa. Haasteena työssä on, miten luonnon monimuotoisuus saadaan säilymään kaupungin kasvun ja ilmastonmuutoksen muuttaessa ympäristöä. Tavoitteena on vaalia luonnon monimuotoisuutta parantamalla viher- ja siniverkostoja sekä lajien ja luontotyyppien olosuhteita.

Luonnon monimuotoisuus on huomioitu useissa merkittävissä asemakaavahankkeissa, kuten Karhunkaatajan, Laajasalon ratikkakorttelin, Nallenrinteen, Lentoasemakortteleiden, Huopalahdenportin, Pitäjänmäen Kutomotie 1 ja 9, Hakaniemenrannan, Marian kasvuyrityskampuksen ja Hernesaaren asemakaavoissa sekä Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteissa.

Uhanalaisten luontotyyppien kartoituksesta vuosina 2017–2019 on saatu tietoa äärimmäisen uhanalaisten, erittäin uhanalaisten, vaarantuneiden ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintymisestä Helsingissä. Aineiston avulla tunnistetaan Helsingin arvokkaimmat ja edustavimmat luontotyyppikohteet.

Vaarantuneen ja EU:n luontodirektiivin mukaisen tärkeän eläinlajin, liito-oravan, kannan kasvu on jatkunut Helsingissä nopeana vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan. Uusia liito-oravan asuttamia metsiköitä löytyi 35, ja kaikkiaan niitä on viime vuosina löytynyt 124. Tiedot ovat kaupungin Luontotietojärjestelmässä (LTJ). Kaupunki laati myös selvityksen liito-oravien elinympäristöjen ja niiden välisten yhteyksien suhteesta olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön.

Keväällä 2019 aloitettiin pölyttäjähyönteisseurannan kaupungin viheralueilla. Kimalaisia, tarhamehiläisiä ja päiväperhosia laskettiin linjalaskentamenetelmän avulla. Kimalaislajeja havaittiin yhteensä 21. Päiväperhosten laji- ja yksilömäärät olivat alhaisia ilmeisesti kuivuuden vuoksi. Toistamalla laskentoja saadaan tietoa pölyttäjäkantojen muutoksista Helsingissä.

Arvokkaiden orvakkasieni-alueiden inventoinnin tuloksena kaupunkiin rajattiin yksi uusi arvokas orvakka-alue Hallainvuoren eteläosan pähkinälehtoon.

Vuonna 2019 suunniteltiin luonnon, erityisesti metsien, seurantaa ja luontoindikaattoreita kaupungin ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Myös luonnonsuojelualueiden kävijäseuranta aloitettiin. Ensimmäisiä tuloksia saatiin Vanhankaupunginlahden alueelta. Vuonna 2019 Lammassaaressa kävijöitä oli yli 138 000. Yhteistyöhankkeessa Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen kanssa käynnistettiin saaristomatkailun luontovaikutusten seuraaminen. Siinä tutkitaan luonnossa liikkumisen aiheuttamaa kasvillisuuden kulumista ja lajiston muutoksia.

Luonnonsuojeluohjelman toteuttaminen eteni ripeästi. Vuonna 2019 Uudenmaan ELY-keskus teki perustamispäätöksen ja hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelmat kolmelle kohteelle. Ne ovat Kallahden matalikko, Maununnevan laajennus ja Korkeasaarenluoto. Kallahden matalikko on Helsingin ainoa vedenalaisen luonnon suojelualue, jolla sijaitsee Kallahdenharjun vedenalaisia niittyjä eliölajeineen. Laajan alueen pinta-ala on 228 hehtaaria. Vuoden 2019 lopussa luonnonsuojelualueita oli Helsingissä 2,2 prosenttia maa-alasta ja 0,95 prosenttia merialueesta.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto lähetti eteenpäin kaupunginhallituksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen käsiteltäväksi perustamisesitykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat viidestä uudesta luonnonsuojelualueesta. Alueet ovat Haltialanmetsä sekä neljä lintuluotoa: Madeluoto, Pormestarinluodot, Kajuuttaluodot ja Morsianluoto. Haltialanmetsän laaja 137 hehtaarin alue on vanhan metsän suojelualueen ydin ja liittyy kiinteästi Haltialan muihin suojeltuihin kohteisiin. Yhdessä kaikki suojelualueet muodostavat monimuotoisen metsien ja korpien kokonaisuuden. Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan Haltialanmetsän luontotyyppejä ennallistetaan samalla, kun virkistyskäytön mahdollisuudet turvataan. Arvokkaiden lintuluotojen rauhoittaminen turvaa lintujen pesimärauhaa vesillä liikkumisen lisääntyessä.

Hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen jatkuu Uutelan Särkkäniemelle sekä tuleville Rudträskin, Uutelan metsän ja Skatanniemen luonnonsuojelualueille sekä Hallainvuorelle. Kaikilla näillä alueilla virkistyskäyttö on runsasta. Luontoarvojen säilymisestä pyritään huolehtimaan samalla, kun huomioidaan lisääntyvän virkistyskäytön aiheuttamat paineet. Luontoselvityksiä tehtiin tulevilla luonnonsuojelualueilla Tahvonlahdenharjulla ja Kruunuvuorenlammella Laajasalon ja Jollakseksen alueilla. Jo olemassa olevien luonnonsuojelualueiden tilaa kartoitettiin Stansvikin lehto- ja kaivosalueella, Jollaksen rämeellä ja Itäniitynlaaksossa sekä Kruunuvuoren lehmusmetsikön luontotyyppikohteella. Luontoselvityksiä tehtiin myös Veräjämäen ja Oulunkylän rantapuiston jalopuulehdon tulevilla luonnonsuojelualueilla.

Vuonna 2019 valmisteltiin kansallisen kaupunkipuiston esiselvitystä. Selvitys sisältää kolme eri laajuista kansallisen kaupunkipuiston alustavaa tarkastelualuetta ja koko kaupungin kattavan vaihtoehdon, jossa on esitetty kaupungin omat toimenpiteet kansallisen kaupunkipuiston kriteerien mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa virkistys- ja luontoverkostojen toteuttamisen osalta. Asiaan liittyvä päätöksenteko on kesken.

Vuonna 2019 Korkeasaari täytti 130 vuotta ja sen kunniaksi saareen saapui 13 uutta eläinlajia. Uudet lajit olivat namunuolimyrkkysammakko, turkoosipikkugekko, dumerilinboa, harjasgekko, amurinleopardikissa, mustamaki, pitkähäntäkissa, kennosammakko, harjapyy, meksikonpunaperätarantula, paviaanitarantula, preerikko ja tuulihaukka. Kaiken kaikkiaan Korkeasaaressa on 155 lajia, joista lajimäärältään nisäkkäitä on eniten. Uhanalaiseksi luokiteltuja lajeista on 28 prosenttia.

Kaikkiaan eläintarhassa syntyi vuonna 2019 yli 90 pienokaista. Osa Korkeasaaren suojelutyötä on myös eläinten palauttaminen luontoon. Korkeasaaressa syntyneet 4-vuotiaat mongolianvillihevoset Hanna ja Helmi pääsivät kesällä 2019 lajitovereineen vapauteen Mongoliassa. Hevosten matka vapauteen totutustarhojen kautta kesti puolitoista vuotta. Myös MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka tavoitteena on palauttaa metsäpeura sen entisille elinalueille, koettiin onnistumisia. Vuoden aikana totutustarhoista vapautettiin yhteensä 21 metsäpeuraa luontoon. Kaksi vapautetuista metsäpeuroista on syntynyt Korkeasaaressa.

Villieläinsairaalassa hoidettiin yli tuhat luonnonvaraista eläintä, joista kolmannes kuntoutui ja palasi luontoon. Korkeasaaren eläintarha ja Korkeasaaren ystävät ry keräsivät yhteistyössä ennätykselliset 140 000 euroa eri suojeluhankkeille.

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen pikaraitiotien Raide-Jokerin rakentaminen aloitettiin kesällä 2019. Hankkeen ympäristövaikutuksia on selvitetty laajasti ja myös itse rakentaminen tehdään mahdollisimman hyvin ympäristö huomioiden. Rakentamisen tieltä kaadetaan vain välttämättömimmät puut. Kaadettuja puita on siirretty säilyvien metsien puolelle maapuiksi lahopuujatkumon turvaamiseksi. Pitäjänmäentieltä puita siirrettiin uudelle paikalle kaatamisen sijaan. Puidenkaadot on ajoitettu niin, että turvataan lintujen pesimärauha. Raide-Jokerille rakennetaan myös nurmiraiteita, jotka lisäävät viheralaa katutilassa ja parantavat viihtyisyyttä. Hanke on siirtänyt Vantaanjoen NATURA-alueelta tiukasti suojellut vuollejokisimpukat yläjuoksulle pois rakentamisen alta ja vaikutukset liito-oravien ydinalueisiin on minimoitu. Raide-Jokeri-hanke on myös kustantanut liito-oravapönttöjä Hallainvuoren tulevalle luonnonsuojelualueelle ja suunnitellut Viikkiin pieneläinputken.

Helsinki on luonut ohjeistuksen kierrätysmaiden käytöstä kasvualustoissa, joita noudatetaan puisto- ja viherrakentamisessa. Massojen tehokas hyödyntäminen mahdollistaa paikallisen kasvilajiston ja siemenpankin hyödyntämisen, tuo kustannussäästöjä sekä vähentää kuljetusmatkoja ja tätä kautta päästöjä. Esimerkkinä toteutetuista kohteista ovat muun muassa Vuosaaren huippu ja Alakiven puisto.

Haitallisten vieraslajien torjuntaa koskeva lainsäädäntö kiristyi 1.6.2019. Sen mukainen uusi kasvatuskielto koskee alaskanlupiinia, hamppuvillakkoa, tarha-, japanin- ja sahalinintatarta sekä kanadanvesiruttoa, komealupiinia, kurtturuusua ja lännenpalsamia (vieraslajiasetus 704/2019, liite B). Jättiputket ja jättipalsami ovat kuuluneet jo aiemmin EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon ja niiden päästäminen ympäristöön on kielletty. Vieraslajeja on torjuttu pääasiassa muiden hoitotoimien yhteydessä sekä talkoilla asukas-, oppilaitos-, yritys- ja järjestöyhteistyönä. Vieraslajien torjumiseksi osallistuttiin myös muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliiton Terve askel luontoon -hankkeeseen. Raide-Jokerin työmaa-alueilta on torjuttu kurtturuusuja, lupiineja, jättipalsameja ja muita haitallisia vieraslajeja. Ketojen kasveille ja hyönteisille on suunniteltu paahdeympäristöjä raitiotien luiskiin useisiin kohteisiin. Paahdekedot myös torjuvat vieraslajien leviämistä. Vieraslajinisäkkäitä, kuten piisameita ja supikoiria on torjuttu pääasiassa luonnonsuojelualueilta. Vanhankaupunginlahden isoimmalta lammelta on poistettu paljon hopearuutanaa kalastamalla, ja vesilinnusto näyttää siellä elpyvän. Helsingissä ei ole vielä ole kuitenkaan pystytty toimimaan uuden vieraslajilainsäädännön edellyttämällä tavalla.

EU-rahoitteinen Urban Eco Islands -projekti käynnistyi vuonna 2019. Projektin pilottikohteessa, Vasikkasaaressa, tehtiin saaren virkistyskäyttöön liittyvä kävijäkysely. Projektissa kokeillaan, miten uusilla, innovatiivisilla ja älykkäillä ratkaisuilla voidaan kehittää herkkää saaristoluontoa virkistys- ja matkailukäyttöön soveltuvaksi. Luonnon kulumista seurattiin drone- eli pienoiskopterikuvauksilla, saareen asennettiin kävijälaskuri ja kävijöiden ympäristötietoisuutta lisättiin saareen asennetun live-kameran avulla.

Helsingin kaupunki, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto käynnistivät Luukin ulkoilualueella tutkimushankkeen, jossa kuusimaapuille siirtoistutetaan uhanalaisia kääpälajeja. Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto seuraavat rihmastojen leviämistä rungoissa sekä seuralaislajistoa DNA-analyysien avulla ja itiöemien esiintymistä maastoinventoinnein. Hankkeen tavoitteena on metsien monimuotoisuuden edistäminen ja uhanalaisten sienilajien palauttaminen niiden luontaisille kasvupaikoille.