Energiankäyttö

Toimenpiteenä vastuullisen energiapolitiikan toteuttamiseksi Helsingin kaupunki on asettanut omalle toiminnallensa sitovan energiansäästötavoitteen. Vuoden 2020 toimialakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi on asetettu viisi prosenttia vuoden 2015 energiankulutuksesta.

Helsingin kaupungin energiansäästötyötä koordinoi vuonna 2018 nimitetty Energiansäästötyöryhmä, joka on jatkoa vuosina 1974–2017 aktiivisesti toimineelle Energiansäästöneuvottelukunnalle. Energiansäästötyöryhmän puheenjohtajana toimii Kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja jäsenet on nimetty kaikilta toimialoilta sekä Heleniltä, Palmiasta, Staralta, Satamasta, Hekalta, HKL:ltä ja HSY:ltä.

Energiantuotanto ja -käyttö ovat merkittävässä roolissa päästöjen vähennystalkoissa. Koko kaupungin CO₂-päästöistä kaukolämmön kulutuksen osuus on 52 prosenttia ja sähkönkulutuksen 16 prosenttia. Kaupunkikonsernin päästöt ovat 12 prosenttia koko kaupungin päästöistä ja tästä osuudesta noin 94 prosenttia aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta.

Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että julkiset rakennukset on toteutettu vuodesta 2018 lähtien lähes nollaenergiarakennuksina. Lähes nollaenergiatasoon ohjaavat energiasuunnitteluohjeet julkisille palvelurakennuksille on integroitu osaksi kaupungin palvelurakennusten yleisiä LVI(A)- suunnitteluohjeita.

Helsingin kaupungin omalle uudisrakentamiselleen asettamia E-lukutavoitteita kiristettiin syksyllä 2019 alkaneista hankkeista lähtien vähintään 20 prosenttia määräystasoa parempaan tasoon. Samassa yhteydessä on selkeytetty uusiutuvan energian tuotantoon liittyviä vaatimuksia. Sekä uudis- että perusparannushankkeissa tavoitteena on, että noin kymmenen prosentin ostosähkön osuutta vastaava määrä tuotetaan aurinkosähköllä, jos järjestelmä on taloudellisesti kannattava. Uudiskohteissa lähtökohtaiseksi lämmöntuotantomuodoksi on valittu maalämpö, jonka toteutettavuus ja taloudellinen kannattavuus tulee selvittää jokaisessa hankkeessa osana hankesuunnittelua. Perusparannushankkeissa lämmitysmuodon muutos kaukolämmöstä esimerkiksi maalämpöön harkitaan edelleen tapauskohtaisesti.

Kaupungin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 13 prosenttia, lämmönkulutuksesta 16 prosenttia ja kaukojäähdytyksestä kolme prosenttia. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ei juuri ole erillislämmitystä vaan kiinteistöt lämmitetään pääosin kaukolämmöllä. Näin ollen kaupungin kiinteistöjen energiankäytöstä aiheutuvat päästöt syntyvät keskitetyssä energiantuotannossa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty kaupungin energiankäyttö ja CO₂-päästöt vuosina 2018 ja 2019. Kaupungin CO₂-päästöt nousivat edellisvuodesta 10 prosenttia johtuen kaukolämmön päästökertoimen laskentaperiaatteen muutoksesta. Vuonna 2019 valtaosa päästöistä (95 %) aiheutui kiinteistöjen energiankulutuksesta. Helsingin kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus vuonna 2019 oli noin 1 638 GWh, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Raportointikäytäntöjen ja kulutusseurantajärjestelmien päivitystyöstä johtuen vuoden 2019 kiinteistöjen energiankulutustiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisiin vuosiin.

Yleisten alueiden kaukolämmön kulutus väheni jopa 65 prosenttia vuodesta 2018 johtuen verrattain lämpimästä talvesta. Kaukojäähdytyksen kulutus väheni viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2018 johtuen kesän 2018 hellejakson aiheuttamasta kulutuspiikistä.

Helsingin kaupungin energiankulutus ja CO_2­-päästöt vuosina 2019 ja 2018

Kiinteistöt	GWh 2019	CO2 2019	GWh 2018	CO2 2018	GWh muutos, %, 2018-19	CO2 muutos, %, 2018-19
Sähkö	414	79,1	445	85,1	–8 %	–7 %
Jäähdytys	5	0,09	5,24	0,32	–5 %	–72 %
Kaukolämpö	1043	207	1081	174	–4 %	19 %
Kiinteistöt yhteensä	1462	286	1531	259	–5 %	10 %

Ulkovalaistus ja liikennevalot	GWh 2019	CO2 2019	GWh 2018	CO2 2018	GWh muutos, %, 2018-19	CO2 muutos, %, 2018-19
Ulkovalaistus	43,9	8,39	45,6	8,7	–4 %	–4 %
Liikennevalot	1,24	0,24	1,31	0,25	–5 %	–5 %
Ulkovalaistus yhteensä	45,2	8,63	46,9	8,95	–4 %	–4 %

Yleisten alueiden kohteet	GWh 2019	CO2 2019	GWh 2018	CO2 2018	GWh muutos, %, 2018-19	CO2 muutos, %, 2018-19
Sähkö	3,15	0,6	3,84	0,73	–22 %	–18 %
Lämpö	2,4	0,48	3,97	0,64	–65 %	–26 %
Yleisten alueiden kohteet yhteensä	5,55	1,08	7,81	1,37	–41 %	–21 %

Liikenne	GWh 2019	CO2 2019	GWh 2018	CO2 2018	GWh muutos, %, 2018-19	CO2 muutos, %, 2018-19
Metroliikenne	69,6	0	68,7	0	1 %	0 %
Raitioliikenne	29,1	0	32,8	0	–13 %	0 %
Lauttaliikenne	6,73	1,74	6,54	1,65	3 %	5 %
Liikenne yhteensä	105	1,74	108	1,65	–3 %	5 %

Autot ja työkoneet	GWh 2019	CO2 2019	GWh 2018	CO2 2018	GWh muutos, %, 2018-19	CO2 muutos, %, 2018-19
Autot ja työkoneet	20,2	5,2	17,8	4,59	12 %	13 %

	GWh 2019	CO2 2019	GWh 2018	CO2 2018	GWh muutos, %, 2018-19	CO2 muutos, %, 2018-19
Kaikki yhteensä	1638	302	1712	276	–5 %	10 %

Vuoden 2019 CO₂­-päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n päästökertoimia, jotka ovat:

• Kaukolämmölle 198 g/kWh. Ominaispäästölaskenta perustui primäärienergiamenetelmään (SFS-EN-15316-4-5) vuosina 2005–2018. Vuodesta 2019 alkaen on käytetty hyödynjakomenetelmää.)
• Sähkölle 191 g/kWh (vuoden 2019 kerroin ei saatavilla)
• Jäähdytykselle 18 g/kWh. Ominaispäästölaskenta perustui primäärienergiamenetelmään (SFS-EN-15316-4-5) vuosina 2005–2018. Vuodesta 2019 alkaen on käytetty hyödynjakomenetelmää.)

Vuoden 2018 CO₂-päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n päästökertoimia, jotka ovat:

• Kaukolämmölle 161 g/kWh
• Sähkölle 191 g/kWh
• Jäähdytykselle 61 g/kWh

Kaukolämmön osuus koko kaupungin kulutuksesta oli 64 prosenttia (1 045 GWh), sähkön 34 prosenttia (561 GWh), jäähdytyksen 0,3 prosenttia (5,0 GWh) ja polttoaineiden 1,6 prosenttia (26,9 GWh). Kaupungin oman toiminnan asukaskohtainen energiankulutus on vähentynyt 4,3 prosenttia vuodesta 2018. Asukaskohtaiset CO₂-päästöt taas ovat kasvaneet kahdeksan prosenttia johtuen Helenin tuottaman kaukolämmön päästökertoimen laskentaperiaatteen muutoksesta. Asukasmäärän kasvu vastaavana ajanjaksona oli 0,9 prosenttia.

Kaupungin oman toiminnan energiankäytön kehitys jaettuna asukasluvulla

Kuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisillä energiatehokkuussopimuksilla (KETS) toteutetaan kuntatasolla Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Helsingin kaupungin KETS sopimuskauden 2017–2025 ohjeellinen energiansäästötavoite on vähintään 7,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta.

Vuoden 2025 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden yhteenlaskettua energiansäästöä on kertynyt arviolta noin 9,8 GWh, joka on 16 prosenttia koko sopimuskauden säästötavoitteesta. Uudis- ja peruskorjausrakentamisen määräystasoa energiatehokkaamman rakentamisen vaikutusten arviointi on vielä kesken, joten niiden energiansäästövaikutuksia ei ole huomioitu raportoiduissa toimenpiteissä.

Energiatehokkuussopimusten välitavoitteiden mukaisesti Helsingin kaupungilla tulisi olla vuoden 2020 loppuun mennessä todennettua energiansäästöä yhteensä 32,7 GWh, josta 30 prosenttia saavutettiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Energiansäästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevina vuosina järjestelmällistä energiansäästötoimenpiteiden ja –investointien toteuttamista.

Vuoden 2019 aikana edistettiin vähähiilistä rakentamista tutustumalla markkinoilla oleviin rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaohjelmiin. Vuoden 2020 alussa aloitettiin kehittämään menetelmää elinkaaren hiilijalanjäljen ja kustannusten huomioimiseksi jo varhaisessa vaiheessa osana palvelutilaverkkotarkastelua. Elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on sisällytetty jo useammassa uudishankkeessa elinkaarisuunnittelijan tehtäviin.

Kaupungin tavoitteet ja ohjeet yhteen kokoavaa palvelurakennusten elinkaariohjausmallia pilotoitiin useammassa hankkeessa alkuvuonna 2019. Pilottien kokemusten perusteella mallia yksinkertaistettiin ja yksinkertaistettu malli on otettu pilottikäyttöön kaikissa syksyllä 2019 alkaneissa uudishankkeissa. Mallin kehitys jatkuu tavoitteiden jatkokehityksen osalta ja vastaavien tavoitteiden laatiminen perusparannushankkeille sekä työmaavaiheelle on käynnissä.

Kaupunki asentaa aurinkosähkövoimaloita uudis- ja peruskorjauksen yhteydessä sekä erillisinä investointeina olemassa oleviin kiinteistöihin. Tyypillinen aurinkosähkövoimala on huipputeholtaan 40–50 kWp. Aurinkosähkön ansiosta rakennuksen ostosähkön kulutus pienenee tyypillisesti 2–20 prosenttia. Vuonna 2019 asennettiin aurinkosähköjärjestelmät seuraaviin palvelurakennuksiin:

• Roihupellon Metrovarikko 480 kWp
• LPK Neulanen 23 kWp
• Vesalan peruskoulun laajennus 43 kWp
• Puistopolun peruskoulu 44 kWp
• Arabian monitoimitalo 143 kWp

Vuonna 2019 Heka asensi viiteen asuinrakennukseen aurinkosähköjärjestelmät, joiden kokonaisteho on noin 50 kWp. Yhteen rakennukseen valmistui myös poistoilmalämpöpumppu.

Näiden lisäksi on rakenteilla voimaloita muun muassa Liikuntamyllyyn (384 kWp). Metropolia ammattikorkeakoulun uudelle kampukselle Myllypurossa toteutetaan aurinkosähkövoimala useammassa vaiheessa. Uusia kohteita aurinkosähkölle selvitetään ja toteutetaan jatkuvasti. Nykyiset tiedossa olevat ja lähitulevaisuudessa valmistuvat kohteet huomioiden lähestytään noin 3,5 MW sähköntuotantotehoa, jolloin laskennallinen vuosituotanto olisi luokkaa 3,2 GWh.

Helenin ja Hekan vuonna 2018 pilotoima Kiinteistövahtipalvelu saatettiin vuonna 2019 saataville kaikkialle Suomeen. Kiinteistövahti tuo tyypillisesti 5–10 prosentin säästön lämmityskustannuksiin. Kiinteistövahdin avulla Hekassa saadaan parempia tietoja asuntojen olosuhteista ja siten voidaan parantaa asukkaiden asumisoloja ja lisätä energiatehokkuutta.

Vuoden 2019 aikana otettiin käyttöön moderni reaaliaikainen kiinteistödata-alusta, Nuuka-järjestelmä. Järjestelmän tuntitasoisen energiankulutusseurannan piiriin liitettiin vuoden aikana kaupungin suoraan omistamat palvelukiinteistöt kattaen yhteensä 600 kiinteistöä. Lisäksi Nuuka-järjestelmään integroitiin kiinteistöihin liittyviä datalähteitä, kuten sisäolosuhteita todentavia sensoreita ja käyttäjätyytyväisyyttä mittaava sovellus. Noin 20 kohteen rakennusautomaatiojärjestelmä integroitiin Nuuka-järjestelmään, jolloin kaikki automaation datapisteet ovat luettavissa järjestelmästä. Tavoitteena on integroida muutaman sadan kohteen rakennusautomaatiojärjestelmät Nuukaan tulevina vuosina.

Erilaisia kokeiluja ja kehitystä kiinteistöltä kerättävän datan hyödyntämiseksi kiinteistöjen sisäolosuhteiden varmistamiseksi, taloteknisten järjestelmien toimivuuden varmistamiseksi sekä sähkön kysyntäjoustomarkkinaan liittymiseksi aloitettiin vuoden 2019 aikana. Nämä kokeilut tulevat jatkumaan edelleen vuonna 2020. Vuoden 2019 aikana selvitettiin kiinteistöihin liittyvän datan avaamisen uhkia ja mahdollisuuksia ja selvityksen pohjalta aloitettiin avoimen rajapinnan kehitystyö turvallisesti avattavaksi luokitellun datan avaamiseksi. Palvelurakennusten energiankulutusdata avattiin huhtikuussa 2020 avoimen datan HRI-palvelussa.

Energiaviisaat kaupungit (EKAT) –hankkeessa jatkettiin 2018 alkanutta työtä palvelurakennusten energiatehokkuuden ja datan parissa. Energia- ja olosuhdetiedon visualisointimahdollisuuksia kartoitettiin ja rakennusten käyttäjien tarpeita selvitettiin sekä aloitettiin kaksi tiedon visualisoinnin kokeilua. Olemassa olevat energiatehokkuuskumppanuusmallit ja niiden kehitystarpeet kartoitettiin, jonka jälkeen luotiin ja julkaistiin uudet kehitetyt mallit pilotointia varten. Virtuaalivoimalaitoksen kehittämiseksi tehtiin taustaselvitys rakennusten potentiaalista ja teknisistä valmiuksista, jonka jälkeen pilotointi aloitettiin kahdessa palvelurakennuksessa. Rakennushankkeiden elinkaariohjausmallin tavoitteita kirkastettiin ja ne koottiin visuaaliseksi esitykseksi. Vuonna 2020 hanketyön keskiössä on pilotointi ja tulosten kerääminen sekä viestintä. Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteissa energiaviisaat.fi ja ilmastoteot.fi sekä hankkeen uutiskirjeen kautta. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun.

Helen pyrkii jatkuvasti parantamaan energiantuotannon ja jakelun energiatehokkuutta. Helenin tavoitteena sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa vuoteen 2025 mennessä on uusiutuvan energian osuus 25 prosenttia, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 prosenttia ja kivihiilen käytön puolittaminen. Kivihiilen käyttö loppuu kokonaan vuonna 2029 kivihiilen energiankäytön kieltävän lain mukaisesti. Pidemmän aikavälin tavoitteena Helenillä on hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2035 mennessä.

Helenin kaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen kulutus vuonna 2019 oli 11 525 GWh. Tämä on 59 prosenttia polttoainemäärästä, joka olisi tarvittu, jos sähkö olisi tuotettu lauhdutusvoimalaitoksilla ja lämpö kiinteistökohtaisilla laitoksilla. Arvion mukaan säästö oli viime vuonna noin 7 900 GWh, joka vastaa noin 700 tonnia raskasta polttoöljyä.

Vuonna 2019 Helenin energiajärjestelmän tehokkuus oli 94,25 prosenttia. Helen lisäsi vuonna 2019 uusiutuvan energian tuotantoa puupelleteillä ja lämpöpumpuilla. Uusiutuvan energian osuus Helsingissä oli samalla tasolla kuin viime vuonna eli 12 prosenttia. Vuonna 2019 tehtiin investointipäätökset Katri Valan lämpöpumppulaitoksen laajennuksesta ja Vuosaaren merivesilämpöpumpusta.