Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus
Helsingin kaupungin kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät vahvasti myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen puolella sekä nuorille ja aikuisille suunnatuissa palveluissa. Helsinki haluaa olla ympäristökasvatuksen edelläkävijä ja tukea helsinkiläisten kestävää elämäntapaa. Kaupunkistrategian mukaan Helsinki sitoutuu helpottamaan myös kaupunkilaisten omia mahdollisuuksia tehdä ympäristöystävällisiä valintoja arjessaan.
Kestävä tulevaisuus keskeisenä teemana varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla toteutettiin kestävän kehityksen opinpolkua, joka tarkoittaa sitä, että kaiken ikäiset oppijat pääsevät perehtymään ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toiselle asteella ja vapaassa sivistystyössä. Opinpolku konkretisoitui vuonna 2021 erilaisten mallien ja toimenpiteiden kautta, jotka yhdistävät ilmasto- ja ympäristökasvatuksen, tulevaisuudenlukutaidon ja uutta luovan oppimisen.
KETTU – Kestävä tulevaisuus varhaiskasvatuksessa -mallin kautta koulutettiin 350 varhaiskasvatusalan ammattilaista ilmastovastuun ja kestävän kehityksen osaajiksi. Varhaiskasvatuksen kestävyyskasvatuksen tueksi julkaistiin myös KETTU-kirja. Vuoden 2021 aikana tehtiin päätös siitä, että KETTU-malli valitaan sitovaksi tavoitteeksi koko Helsingin varhaiskasvatukseen. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2022 yli 30 000 lasta perehtyy kettukavereiden kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kiertotalouteen ja ympäristötaitoihin.
Perusopetukseen kehitettiin ilmastonmuutoksen käsittelemiseen liittyviä oppimiskokonaisuuksia. Lisäksi toteutettiin Helsingin yliopiston kanssa pilottikoulutus teemalla Kiertotalousosaamista keksintöpedagogiikkaa hyödyntämällä. Toimialalla kehitetty oppiainerajat ylittävä Hiilineutraali Helsinki -opintojakso tuli pakolliseksi opintojaksoksi kaikille ensimmäisen vuoden lukiolaisille elokuusta 2021 lähtien. Stadin ammatti- ja aikuisopisto teki päätöksen oppilaitosten kestävän kehityksen OKKA-sertifikaatin hakemisesta.
Nuoret aktivoituivat retkeilemään ja liikkumaan luonnossa
Nuorisopalveluiden Ekokompassi-ympäristöjärjestelmätyössä saavutettiin viime vuonna yksi etappi, kun nuorisopalvelukokonaisuus sai Ekokompassi-sertifikaatin osoituksena määrätietoisesta työstä ympäristön hyväksi. Nuorisopalvelujen ympäristöohjelma ja Ekokompassi-prosessi on ollut merkittävä ja kunnianhimoinen ponnistus ympäristöystävällisten valintojen ja toimintatapojen huomioimiseksi nuorisotyössä, ja tätä työtä on tarkoitus jatkaa.
Jatkuneesta koronatilanteesta huolimatta vuoden aikana pystyttiin eri puolilla kaupunkia järjestämään runsas määrä luontoretkiä, leirejä, rantojen siivoustalkoita, kasviskokkausta, kierrätys- ja kädentaitotoimintaa, kirpputoritapahtumia sekä viljelytoimintaa.
Kaikissa nuorisotyöyksiköissä toteutetussa Ruutibudjetti-tiedonkeruussa nuorilta kysyttiin, miten korona on vaikuttanut heidän vapaa-aikaansa. Lisäksi nuorilta kysyttiin heidän ympäristöhuolistaan ja halustaan toimia ympäristön puolesta. Iso osa vastaajista kertoi harrastamisen vähentyneen tai loppuneen. Nuoria puhutti vastuullisen muodin ja ruokahävikin lisäksi oma terveys ja kaverisuhteet. Vastauksissa nousi esiin halu retkeillä lähiluonnossa, tehdä hyvää muille lahjoittamalla tavaroita ja vaatteita, omien kulutustottumuksien muuttaminen ja niistä keskusteleminen kavereiden kanssa sekä ympäristö- ja eläinsuojeluasioiden parissa tehtävä vapaaehtoistyö. Vastausten pohjalta alueiden nuorisotyöyksiköt kehittävät toimintaansa yhdessä nuorten kanssa.
Vuonna 2021 ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö osallistui virtuaalisille Maailma kylässä -festivaaleille yhdessä nuorisopalveluiden kumppanuusyksikön sekä Satakolkyt-hankkeen kanssa. Kesällä Vartiosaaren talleilla nähtiin Nuorten Saarigallerian toinen vuosi, minkä lisäksi yksikköön liitettiin Mustikkamaalla sijaitseva yhteisöllinen kasvipuutarha Syötävä Puisto. Herttoniemen yksikön tuella puistossa järjestettiin avoimia ympäristötaidetyöpajoja, hoidettiin puutarhaa ja kanoja, talkoiltiin ja osallistuttiin Satakolkyt-rantaretkille. Puiston urbaani ympäristö tarjosi puitteet luovalle työskentelylle ja luontoaiheisille pajoille. Syksyllä järjestettiin edellisvuosien tapaan Itämeri-päivän ohjelmaa Satakolkyt-hankkeen kanssa. Puitteet luotiin tällä kertaa Mustikkamaalle.
Bengtsårin leirisaarella Hangossa kuvattiin yhteistyössä kaupungin media-alan kausityöntekijöiden ja Ilmastomenu ry:n kanssa Ilmastomenu-video. Ilmastomenu on ilmastokestävää ruokailua edistävä järjestö. Lisäksi retkeilyvälinelainaamo Wempaimistosta lainattiin ennätysmäärä retkeilytarvikkeita nuorten omatoimiretkeilyyn.
Oppitunteja ja -materiaaleja ympäristökasvatuksen tueksi
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tarjosi maksuttomia ympäristökasvatuspalveluja päiväkodeille ja oppilaitoksille yhteistyökumppaninsa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa läpi vuoden. Koronatilanteen vuoksi ulkokautta pyrittiin ohjelmia päivittämällä laajentamaan koko vuoden mittaiseksi. Myös etätuntien tilausmäärät ja kysyntä kasvoivat tasaisesti ja vakiinnuttivat asemansa neuvonnassa. Varsinkin yläkoulujen ja lukioiden luokille etätunnit tuntuivat sopivan jopa paremmin kuin perinteiset kouluvierailut.
HSY:n tarjoamille ympäristökasvatuksen neuvontatunneille osallistui vuonna 2021 yhteensä 6418 helsinkiläistä lasta ja nuorta. Neuvontaa järjestettiin 410,5 tuntia. Koronatilanteesta johtuen neuvontatilaisuuksien kokonaismäärä ei kuitenkaan vielä noussut vuoden 2020 romahduksen jälkeen normaalitasolle. 5–6 -vuotiaiden suosituimmat neuvontatuokiot olivat Juokseva hanavesi -pihaseikkailu, Säästetään luontoa! -ulkoleikkitunti kiertotaloudesta ja Rojupöhö-nukketeatteri. Lisäksi eskareille pidettiin etäohjattuja digipelitunteja teemoista kiertotalous ja arjen vesiasiat. Oppilaitoksille tarjottiin ulkotunteja, etäoppitunteja ja etäohjattuja digipelitunteja. Oppilaitosten suosituimmat oppitunnit olivat ulko-oppitunteja: Tutkitaan lähivettä, Kiertotalouden ABC ja Juokseva hanavesi -pihaseikkailu. Lisäksi pidettiin lukuisia etäoppitunteja ja etäohjattuja digipelitunteja teemoista kestävä kulutus ja kiertotalous sekä elintärkeä vesi.
Vuonna 2021 HSY:n kummikouluohjelmassa oli Helsingistä mukana kolme kummikoulua: Karviaistien koulu, Siltamäen ala-asteen koulu ja Poikkilaakson ala-asteen koulu. Maksuton kummikouluohjelma sisältää ympäristökasvatusta tukevia oppitunteja, opetusmateriaaleja ja koulutusta opettajille. Mukaan valitut koulut saavat tuekseen nimetyn ympäristökasvattajan ja tarpeisiinsa sovelletun kummikouluohjelman.
Ympäristötietoisuutta ja vastuullista luonnossa liikkumista edistettiin
Harakan luontokeskus avattiin yleisölle vasta kesäkuun alussa koronarajoitusten takia. Toimintakauden aikana yhteysalus kuljetti Harakan saarelle noin 6 000 vierailijaa. Luonnontutkimuspäiviä järjestettiin 37 ja ympäristöntutkimuspäiviä 41. Päivähoidon saariseikkailupäiviä järjestettiin 44, joista osa toteutettiin päiväkotien lähiympäristössä metsäseikkailuretkinä, sillä kaikki ryhmät eivät voineet käyttää julkisia kulkuvälineitä. Yhteensä luontokoulu- ja saariseikkailupäiviin osallistui 2612 lasta ja nuorta opettajineen.
Nuorten Itämerileirille ja saaristoluontoleirille osallistui yhteensä 23 henkilöä. Ympäristökasvatuksen kursseja järjestettiin viisi ja osallistujia oli 51. Harakan luontokeskuksen järjestämiin yleisötapahtumiin ja viikonloppuopastuksiin otti osaa 412 henkilöä. Kaikille avoimia teemaretkiä ja lasten saariseikkailuretkiä järjestettiin yhdeksän ja niille osallistui 244 vierailijaa. Tilausretkiä järjestettiin 35 ja niille osallistui 384 henkilöä.
Harakan luontokeskus ja Annantalo toteuttivat yhdessä Helsinki Biennaalin inspiroiman ja saaristoluonnon rikkauteen kuljettavan toiminnallisen Kalliolla-näyttelyn. Näyttely oli esillä Helsinki-päivästä elokuun loppupuolelle ja tavoitti yhteensä 7 162 kävijää. Näyttelyn yhteydessä Annantalolla järjestettiin teemallisia työpajoja ja avointa toimintaa, joihin osallistui yhteensä 143 lasta ja aikuista.
Kaupunkilaisille suunnatut luontoretket käynnistyivät koronan takia vasta kesäkuun alussa. Retkiä järjestettiin yhteensä 19 ja niille osallistui 527 henkilöä. Kaikille retkille oli ennakkoilmoittautuminen. Kaupunkilaisia rohkaistiin luonnonhavainnointiin ja kansalaistieteen tekemiseen osana luontoretkiä, kursseja ja luontokoulua sekä iNaturalist-sovelluksen avulla toteutetussa havainnointihaasteessa. Herukkaperhosen ja suruvaipan etsintäkuulutus -tapahtumasta kiinnostui 146 henkilöä, mutta sateisen sään vuoksi kuvallisia lajihavaintoja kertyi vain 20.
Vastuullista luonnossa liikkumista edistettiin uusien materiaalien avulla sekä maastoon asennetuin kyltein. Vastuulliseen vesillä liikkumiseen opastettiin Luontoviisas-verkkosivun tuella sekä jakamalla tietoa venevuokraamojen, melontaseurojen ja pursiseurojen kautta. Pysy polulla -viestintäkokonaisuus ohjasi luonnossa ja luonnonsuojelualueilla käyttäytymistä vastuulliseen suuntaan verkkosivun, vastuullisuusteemaisen luontoretkivideon ja kirjastoissa jaettujen retkikutsukorttien avulla. Kulumisen ehkäisemiseksi luonnonsuojelualueille pystytettiin polulla pysymiseen kannustavia ja herkästä luonnosta kertovia kylttejä. Uudet kyltit saivat hyvän vastaanoton. Urban Eco Islands -projektin loppuseminaarina järjestettyyn Luontobuumi – kestävästi kaupunkiluonnossa -tapahtumaan osallistui etäyhteyden välityksellä 510 henkilöä.
Korkeasaari innosti lapsia ja nuoria eläintiedon ja luonnonsuojelun pariin
Vuonna 2021 Korkeasaaren toimintaa mukautettiin koronatilanteesta riippuen ja järjestettiin osittain etänä. Verkossa pelattavien oppimispelien valikoimaa kasvatettiin. Luontokoulutoimintaa toteutettiin sekä kevät- että syyslukukaudella. Etäluontokoulutoimintaan osallistui yhteensä 24 luokkaa ja syyslukukauden lähiopetuksena pidettyihin luontokoulupäiviin yhteensä 28 kouluryhmää. Yläkoululaisten ja lukiolaisten koululaiskonferenssi järjestettiin keväällä ensimmäistä kertaa verkkotapahtumana, joka mahdollisti koulujen kutsumisen mukaan koko Suomesta. Itämeripäivää vietettiin elokuussa yhdessä Baltic Sea Action Groupin ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Itämeripäivään osallistui yhteensä 737 oppilasta. Alakouluikäisten kesäleireihin osallistui 59 leiriläistä. Yhteensä yli 9800 koululaista ja noin 1400 varhaiskasvatuksessa olevaa lasta vieraili Korkeasaaressa joko paikan päällä tai ohjatuissa etäopetusohjelmissa.
Asukkaat osallistuivat omasta ympäristöstään huolehtimiseen
Puistokummitoimintaan, jossa yhtenä tärkeänä toimintana vapaaehtoiset keräävät roskia omasta lähiympäristöstään, saatiin jälleen mukaan paljon uusia vapaaehtoisia. Puistokummien kokonaismäärä kasvoi lähes 500 uudella puistokummilla. Osa ilmoittautuneista oli ryhmiä, kuten koulu- ja päiväkotiryhmiä. Vuoden 2021 lopussa rekisterissä oli noin 2000 puistokummia.
Ympäristötalkoiden, kuten siivoustalkoiden ja vieraslajien torjuntatalkoiden, määrissä päästiin jälleen samalle tasolle kuin ennen koronaa. Asukkaat, asukasyhdistykset ja koulut järjestivät yhteensä 166 ympäristönsiivoustalkootapahtumaa, joihin osallistui yli 22 400 henkilöä. Koronasta johtuen siivoustalkoot, joissa kaupunki on pääjärjestäjänä, jätettiin edelleen viime vuoden tapaan järjestämättä.
Kaupunki järjesti yhteistyössä WWF Suomen ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kesä-lokakuun aikana 12 vieraskasvilajitalkoota Pornaistenniemessä, Lammassaaressa, Uutelassa, Fastholmassa, Kallahdenniemessä, Mustikkamaalla ja Lauttasaaressa. Talkoisiin osallistui yhteensä 161 vapaaehtoista, joiden lisäksi mukana oli myös yrityksiä. Torjuttavat lajit olivat jättipalsami ja kurtturuusu. Asukkaiden omia vieraskasvilajitalkoita järjestettiin myös runsaasti ja moni asukas ilmoitti torjuvansa vieraslajeja omatoimisesti vapaa-ajallaan.
Ilmastoinfo viesti ja koulutti aktiivisesti
HSY:n Ilmastoinfo tavoitti kaupunkilaisia toisen koronavuoden aikana webinaareissa ja Koutsi-verkkokursseilla. Koutsi.hsy.fi -verkkokoulutusalusta tarjoaa maksuttomia kursseja kestävän elämän eri osa-alueista kaikille kaupunkilaisille. Suosittu taloyhtiöiden energiaeksperttikurssi järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa, minkä lisäksi ensimmäistä kertaa järjestettiin oma energiatehokkuuskurssi isännöitsijöille. Vuonna 2021 verkkokoulutusalustalle rekisteröityi 504 uutta käyttäjää.
Ilmastoinfon webinaareihin osallistui vuonna 2021 yli 600 helsinkiläistä. Webinaareissa paneuduttiin muun muassa sähköautojen lataukseen ja aurinkosähkön hyödyntämiseen taloyhtiöissä, öljylämmityksestä uusiutuviin energialähteisiin siirtymiseen ja omakotitalon energiansäästötoimiin.
Ilmastoinfo viesti aktiivisesti eri kanavissa läpi vuoden ja osallistui erilaisiin teemapäiviin ja -viikkoihin. Keväällä 2021 järjestetty sosiaalisen median #lähdinkäveleen -kampanja toi esille liikkumisen ilmastovaikutuksia ja kävelyn hyötyjä. Lisäksi Ilmastoinfo viesti vuoden aikana liikaproteiinin syönnin vaikutuksista jätevedenpuhdistamoihin ja Itämeren rehevöitymiseen. Kestävän kuluttamisen teemaa tuotiin esille Hanavesibaarissa, joka oli koko kesän ajan vierailijoiden käytettävissä Helsinki Biennaalissa.