Energia
Energiantuotanto ja -käyttö ovat merkittävässä roolissa hiilineutraalisuustavoitteen saa-vuttamisessa. Koko kaupungin (kaupunkialueen) CO2-päästöistä kaukolämmön kulutuksen osuus on 54 prosenttia ja kiinteistöjen sähkönkulutuksen 16 prosenttia. Kaupunki-konsernin CO2 -päästöt ovat 14 prosenttia koko kaupunkialueen päästöistä ja tästä osuudesta noin 95 prosenttia aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta.
Helsingin energiansäästötyön perustana on Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Helsinki on solminut kuntien ja valtion välisiä energiatehokkuussopimuksia, joilla toteutetaan kuntatasolla Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Lisätietoa kaupungin energiatehokkuustyöstä löytyy Helsingin ilmastoteot -sivustolta.
Kansallista määräystasoa energiatehokkaampaa rakentamista ja paikalla tuotettua uusiutuvaa energiaa
Jo usean vuoden ajan kaupungin omat uudis- ja perusparannushankkeet on toteutettu kansallista määräystasoa energiatehokkaampina. Vuoden 2021 alusta palvelurakennusten vaatimusta kiristettiin kymmenellä prosenttiyksiköllä eli 1.1.2021 lähtien alkavissa uudisrakennushankkeissa E-luvun tulee olla vähintään 30 prosenttia määräystasoa parempi ja perusparannuksissa E-luvun tulee parantua vähintään 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin määräystaso edellyttää. Asuntotuotannossa tavoite vuonna 2021 uudisrakentamiselle oli, että asuinkerrostalojen tulee olla A-energialuokkaa. Asuntotuo-tannon peruskorjaushankkeissa E-luvun tulee alentua 32 prosenttia rakentamisvuoden E-lukuun verrattuna ja 25 prosenttia verrattuna nykytilanteeseen.
Vuoden 2021 talousarvion sitovissa toiminnallisissa tavoitteissa palvelurakennushankkeille asetettiin tavoite, että päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumpputekniikka aina, kun se on teknisesti mahdollista toteuttaa ja kun investoinnin takaisinmaksuaika on 15 vuotta tai alle. Sekä uudis- että perusparannushankkeissa vaatimuksena oli myös edelleen, että noin kymmenen prosenttia ostosähkön osuutta vastaava määrä tuotetaan aurinkosähköllä silloin, kun järjestelmä on taloudellisesti kannattava.
Vuonna 2021 asuntotuotannon uudiskohteissa ensisijaisena lämmöntuotantomuotona oli maalämpö ja myös muiden lämpöpumppujärjestelmien toteutettavuus ja kannattavuus tutkittiin suhteessa kaukolämpöön. Peruskorjauskohteissa selvitettiin maalämmön ja muiden lämpöpumppujärjestelmien toteutettavuus ja kannattavuus suhteessa kaukolämpöön. Uudis- ja peruskorjauskohteissa vaatimuksena oli, että toteutetaan aurinkopaneelit kaikkiin kohteisiin, joissa on aurinkosähköpotentiaalia. Aurinkosähköllä katetaan vähintään kesäpäivän aikaisen kiinteistösähkön kulutus.
Energiankäytöstä aiheutuu merkittävät hiilidioksidipäästöt
Kaupungin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 13 prosenttia, lämmönkulutuksesta 18 prosenttia ja kaukojäähdytyksestä noin neljä prosenttia. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ei juuri ole erillislämmitystä, vaan kiinteistöt lämmitetään pääosin kaukolämmöllä, jolloin energiantuotannon päästöt syntyvät keskitetyssä energiantuotannossa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty kaupunkikonsernin energiankäyttö ja CO2-päästöt vuosina 2020 ja 2021. Kaupunkikonsernin CO2-päästöt kasvoivat vain prosentin samaan aikaan kuin energiankulutus kasvoi seitsemän prosenttia vuodesta 2020. CO2-päästöjen maltillisempi kasvu viime vuonna selittyy sillä, että vuonna 2021 osa sähköstä ostettiin vihreänä. Laskennassa käytetyn Helenin kaukolämmön perustuotteen päästökerroin nousi 1,6 prosenttia, kun taas sähkön perustuotteen päästökerroin väheni kuusi prosenttia vuoden takaisesta.
Taulukot 4-9. Helsingin kaupunkikonsernin energiankulutus ja CO2-päästöt vuosina 2020 ja 2021.
| KIINTEISTÖT, Kaupungin suoraan omistamat* | GWh, 2020 | GWh, 2021 | GWh muutos-%, 2020-2021 | CO2 kilotonnia, 2020 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 muutos-%, 2020-2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 190 | 191 | 0,30 % | 47,0 | 44,3 | -6 % |
| Kaukojäähdytys | 2,67 | 4,79 | 79 % | 0,0 | 0,0 | 0 % |
| Kaukolämpö | 329 | 391 | 19 % | 61 | 74 | 21 % |
| Yhteensä | 521 | 587 | 13 % | 108 | 119 | 9 % |
| KIINTEISTÖT, Muut (mm. tytäryhteisöt | GWh, 2020 | GWh, 2021 | GWh muutos-%, 2020-2021 | CO2 kilotonnia, 2020 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 muutos-%, 2020-2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö** | 205 | 238 | 16 % | 50,6 | 38,5 | -24 % |
| Kaukojäähdytys | 2,32 | 3,34 | 44 % | 0,0 | 0,0 | 0 % |
| Kaukolämpö*** | 782 | 804 | 3 % | 146 | 152 | 4 % |
| Yhteensä | 989 | 1045 | 6 % | 197 | 190 | -3 % |
| ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOT | GWh, 2020 | GWh, 2021 | GWh muutos-%, 2020-2021 | CO2 kilotonnia, 2020 | CO2 kilo-tonnia, 2021 | CO2 muutos-%, 2020-2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ulkovalaistus, sähkö | 42,8 | 38,4 | -10 % | 10,6 | 8,9 | -16 % |
| Liikennevalot, sähkö | 1,18 | 1,21 | 2 % | 0,29 | 0,28 | -4 % |
| Yhteensä | 44 | 39,6 | -10 % | 10,9 | 9,18 | -15 % |
| YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET | GWh, 2020 | GWh, 2021 | GWh muutos-%, 2020-2021 | CO2 kilotonnia, 2020 | CO2 kilo-tonnia, 2021 | CO2 muutos-%, 2020-2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 3,25 | 3,88 | 19 % | 0,80 | 0,90 | 12 % |
| Kaukolämpö | 3,36 | 3,87 | 15 % | 0,63 | 0,74 | 17 % |
| Yhteensä | 6,61 | 7,75 | 17 % | 1,43 | 1,64 | 14 % |
| LIIKENNE | GWh, 2020 | GWh, 2021 | GWh muutos-%, 2020-2021 | CO2 kilotonnia, 2020 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 muutos-%, 2020-2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Metroliikenne, sähkö (vihreä) | 49,9 | 49,9 | 0 % | 0,0 | 0,0 | 0 % |
| Raitioliikenne, sähkö (vihreä) | 25,1 | 27,8 | 11 % | 0,0 | 0,0 | 0 % |
| Lauttaliikenne, polttoaine-energia | 6,64 | 7,00 | 5 % | 1,71 | 1,81 | 5 % |
| Yhteensä | 81,7 | 85,0 | 4 % | 1,71 | 1,81 | 5 % |
| AUTOT JA TYÖKONEET | GWh, 2020 | GWh, 2021 | GWh muutos-%, 2020-2021 | CO2 kilotonnia, 2020 | CO2 kilo-tonnia, 2021 | CO2 muutos-%, 2020-2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Autot ja työkoneet | 17,6 | 24,3 | 38 % | 4,1 | 3,7 | -11 % |
| GWh, 2020 | GWh, 2021 | GWh muutos-%, 2020-2021 | CO2 kilotonnia, 2020 | CO2 kilo-tonnia, 2021 | CO2 muutos-%, 2020-2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| KAIKKI YHTEENSÄ | 1660 | 1788 | 7 % | 323 | 325 | 1 % |
* Kaupungin suoraan omistamat palvelurakennukset, joiden kulutusseuranta tuntitasoista (Nuuka-järjestelmässä, noin 600 kiinteistöä).
** Sisältää 30 prosenttia vihreää sähköä vuonna 2021 (vuonna 2020 ei huomioitu laskennassa).
*** Korkeasaaren kaukolämpö on päästötöntä kiertolämpöä (noin 4 GWh).
Vuoden 2020 CO2-päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
- Kaukolämmölle 187 g/kWh
- Sähkölle 247 g/kWh (vuoden 2019 tieto, vuoden 2020 kerroin ei saatavilla)
- Jäähdytykselle 0 g/kWh
Vuoden 2021 CO2-päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
- Kaukolämmölle 190 g/kWh
- Sähkölle 232 g/kWh (vuoden 2020 tieto, vuoden 2021 kerroin ei saatavilla)
- Jäähdytykselle 0 g/kWh
Vuonna 2021 valtaosa CO2-päästöistä (95 prosenttia) aiheutui kiinteistöjen energiankulutuksesta. Vuodesta 2019 alkaen CO2-päästölaskennassa on käytetty energiatuotteiden tuotekohtaisia päästökertoimia. Vuoden 2021 laskennassa on uutena huomioitu myös vihreät sähkö- ja kaukolämpösopimukset niiltä osin, kun tieto on ollut saatavilla. Vihreiden sähkösopimusten mukaista kulutusta on laskennassa huomioitu 72 GWh. Tässä on mukana tytäryhteisöjä, joiden kaikki ostosähkö on vihreää, kuten Heka Oy, Korkeasaari, Kiinteistö oy Kaapelitalo ja Jätkäsaaren Putkikeräys Oy. Vihreän kaukolämmön osalta vuonna 2021 on laskennassa huomioitu ainoastaan Korkeasaaren ostama päästötön kiertolämpö.
Sekä kiinteistöjen että yleisten alueiden kaukolämmön kulutus kasvoi kahdeksan prosenttia vuodesta 2020 johtuen vuoden 2020 verrattain lämpimästä talvesta.
Palvelurakennusten sähkönkulutus pysyi lähes viime vuoden tasolla. Pandemia-ajan palvelurakennuksissa on ollut käytössä tehostettu ilmanvaihto, mikä on lisännyt sähkön- ja kaukolämmönkulutusta vuonna 2021.
Kiinteistöjen kaukojäähdytyksen kulutus kasvoi lisääntyneiden kaukojäähdytyskohteiden vuoksi. Ulkovalaistuksen sähkönkulutus on jatkanut laskuaan järjestelmällisten energiatehokkuustoimenpiteiden ansiosta.
Metroliikenteen sähkönkulutus pysyi viime vuoden tasolla, mutta raitiovaunuliikenteen energiankulutus nousi 11 prosenttia Koskelan varikon käyttökiellon aikaisesta vaunujen kylmäsäilytyksestä johtuen. Kylmäsäilytyksen vuoksi ratikoita joudutaan pitämään käynnissä enemmän, jotta ne saadaan lämpenemään ennen liikenteeseen lähtöä.
Suomenlinnan lautan polttoaineiden kulutus nousi viisi prosenttia vuodesta 2020 johtuen siirtymisestä vuoden 2020 harvennetusta liikennöintivälistä normaaliin.
Kaukolämmön osuus koko kaupungin kulutuksesta oli 67 prosenttia (1 199 GWh), sähkön 31 prosenttia (550 GWh), jäähdytyksen 0,5 prosenttia (8,13 GWh) ja polttoaineiden 1,8 prosenttia (31,4 GWh).
Asukasmäärään suhteutettu energiankulutus viime vuosien tasolla
Kaupungin oman toiminnan energiankäyttö suhteessa asukaslukuun vaihtelee vuosittain. Vuonna 2021 kasvua oli seitsemän prosenttia vuodesta 2020. Tähän vaikuttaa vuoden 2020 verrattain lämmin talvi, joka kyseisenä vuotena laski kaukolämmönkulutusta. Myös kaupungin asukasmäärän kasvu on hidastunut muutamana viime vuotena. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty asukaslukuun suhteutettu kaupungin oman toiminnan energiankäytön kehitys viimeisen 16 vuoden ajanjaksolla. Kyseisenä ajanjaksona asukaslukuun suhteutettu energiankulutus on vähentynyt lähes 20 prosenttia. Vuosien 2019–2021 energiankulutustietojen kattavuus on laajempi kuin vuosina 2006–2018 käytössä olleessa raportointijärjestelmässä, mistä syystä todellisuudessa tarkasteltavalla ajanjaksolla saavutettu asukaskohtaisen energiankulutuksen vähenemä on tässä esitettyä suurempi.
Energiankulutuksen seuranta
Kaupungin suoraan omistamat kiinteistöt on liitetty Nuuka-järjestelmään ja niiden energiankulutusta seurataan tuntitasolla. Nuuka-järjestelmän piirissä on noin kolmannes kaupunkikonsernin kiinteistöjen energiankulutuksesta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) energiankulutus vastaa noin 56 prosenttia kaupunkikonsernin kiinteistöjen kulutuksesta. Hekan omistamien rakennusten energiankulutusta seurataan kuukausitasolla.
Koko kaupunkikonsernin kulutustiedot saadaan Helen Oy:n tietojärjestelmästä, josta ne on haettu kiinteistölle kuuluvien liittymien perusteella. Kulutukset on raportoitu käyttöpaikkojen yhteenlaskettuna kulutuksena. Kiinteistölistaus perustuu kaupungin Facta- kiinteistötietojärjestelmään, josta on poimittu konserniin kuuluvat kiinteistöt.
KETS- ja VAETS-tavoitteesta saavutettu noin 30 prosenttia
Kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) Helsinki on sitoutunut 61 GWh:n ja vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) vuokra-asuntoja omistavat kaupungin tytäryhtiöt ovat sitoutuneet 55,7 GWh:n energiansäästöön sopimuskauden 2017–2025 aikana. Sopimusten velvoitteita toteutetaan energiansäästötoimenpiteillä, joiden säästövaikutuksia raportoidaan vuosittain Motivalle.
Vuoden 2025 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin energiatehokkuussopimustoimenpiteiden yhteenlaskettua (KETS + VAETS) energiansäästöä on kertynyt arviolta noin 34 GWh, joka on 30 prosenttia koko sopimuskauden säästötavoitteesta. Uudis- ja peruskorjausrakentamisen määräystasoa energiatehokkaamman rakentamisen vaikutustenarviointi on osittain vielä kesken, joten kaikkien hankkeiden energiansäästövaikutuksia ei ole huomioitu raportoiduissa toimenpiteissä.
Toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi
Kaupunki asentaa aurinkosähkövoimaloita uudis- ja peruskorjauksen yhteydessä sekä erillisinä investointeina olemassa oleviin kiinteistöihin. Vuonna 2021 jatkettiin aurinkosähköjärjestelmien kannattavuuteen liittyviä selvityksiä ja kilpailutettiin kuuteen palvelurakennukseen aurinkosähköjärjestelmät, joiden asennukset aloitettiin vuonna 2021. Kaupungin tytäryhtiön Postipuiston pysäköinti Oy:n kiinteistön katolle asennettiin 210 kpl aurinkopaneelia, joiden kokonaisteho on 92,4 kWp.
Pirkkolan uuteen jäähalliin asennettiin lauhdelämpöjen talteenotto ja kierrättäminen lämpöpumpuilla. Lauhdelämpöpumpulla tuotetaan arviolta 2525 MWh/a lämpöenergiaa, joka pystytään hyödyntämään jäähallin lämmityksessä.
Vuonna 2020 aloitettua energiatehokkuuskumppanuusmallin pilotointia jatkettiin neljässä palvelurakennuksessa. ESCO-mallissa kumppaniyritys antaa investoinnille säästötakuun, jonka toteumaa seurataan sopimuskauden ajan. Liikuntamyllyn ja Pohjois-Kontulan väestönsuojan ESCO-hankkeissa edettiin jo seurantavaiheeseen. Hankkeissa tehtiin toimenpiteinä muun muassa ilmanvaihtokoneiden uusintaa ja maalämpöjärjestelmä Liikuntamyllyyn. Toteutuneilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa jopa 2 GWh energiansäästöä vuodessa.
Energiakatselmustoiminta saatiin myös käyntiin pandemian aiheuttamien viivästysten jälkeen. Energiakatselmuksia tilattiin yhteensä noin 30 palvelurakennukseen. Osa kenttätöistä ja toimenpiteiden toteutus ajoittuvat vuodelle 2021 ja osa pidemmällekin. Vuoden 2021 aikana kehitettiin palvelurakennuksissa käytössä olevan älykkään kiinteistödata-alustan, Nuuka-järjestelmän, diagnostiikan ominaisuuksia taloteknisten järjestelmien toimivuuden varmistamiseksi. Vuonna 2021 noin 70 kohteen rakennusautomaatiojärjestelmä on integroitu Nuuka-järjestelmään, mikä mahdollistaa erilaisten ohjausprosessien käyttöönoton sisäolosuhteiden ja energiatehokkuuden optimoimiseksi. Ta-voitteena on integroida muutaman sadan kohteen rakennusautomaatiojärjestelmät Nuukaan tulevina vuosina.
Hekan vuonna 2021 käynnistyneiden laajojen peruskorjaushankkeiden (yhteensä kahdeksan kohdetta) laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku parani yhtä kohdetta lukuun ottamatta tavoitteen mukaisesti vähintään 32 prosenttia rakennusvuoteen verrattuna. Seitsemään uudiskohteeseen ja yhteen peruskorjattuun kohteeseen valmistui aurinkovoimalat, joiden yhteenlaskettu teho on 118 kWp. Lisäksi asennettiin kaksi poistoilmapumppujärjestelmää sekä päätettiin käynnistää kolme maalämpöhanketta. Uusiutuvan energian hankintoina kilpailutettiin viiteen olemassa olevaan kohteeseen aurinkovoimala.
Hekan lokakuussa 2020 käynnistyneessä HELENA-hankkeessa teetettiin 24 laajalle peruskorjauskohteelle monitavoiteoptimointi, joiden avulla peruskorjaushankkeissa tavoitellaan 40 prosentin energiatehokkuuden parantumista. HELENA-hankkeessa lanseerattiin lokakuussa 2021 myös Hekan innovaatio-ohjelma, jossa haettiin uusia innovatiivisia ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Hakemuksia Suomesta ja ulkomailta saatiin 39, joista yhdeksän kanssa päätettiin jatkaa keskusteluja pilotteja varten. Lisätietoa Heka Oy:n vastuullisuudesta voi lukea Hekan verkkosivuilta.
Vuoden alussa 2021 käynnistyi Energiarenessanssi-toimintamalli, jolla parannetaan yksityisomistuksessa olevien kerrostalojen energiatehokkuutta sekä lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa taloyhtiöissä. Osana hanketta energia-asiantuntijat jalkautuvat taloyhtiöiden käytännön avuksi ja vahvistavat asukkaiden toimijuutta maksuttoman neuvonnan avulla. Lisää hankkeesta voi lukea Helsingin ilmastoteot -sivustolta.
Vuonna 2021 käynnistyi myös ympäristöministeriön rahoittama Energiaviisas kaupunkikonserni -hanke, jossa kaupunki tarjoaa tukea tytäryhteisöiden energiansäästötoimenpiteiden tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi. Hankkeessa teetettiin energiaselvityksiä ja laadittiin toimenpide-ehdotuksia kohdekiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hanke on tarjonnut apua muun muassa Urheiluhallit Oy:lle, Kalasataman jätteen Putki-keräykselle, Kaisaniemen Metrohalleille sekä Korkeasaarelle. Lisää hankkeen tuloksista voit lukea Helsingin ilmastoteot -sivulta.
Helenin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2021 merkittävimmät toimenpiteet tuotannon energia-tehokkuudessa olivat Katri Valan kuudes lämpöpumppu ja viidennen lämpöpumpun tehonkorotus sekä kaukojäähdytyksen ja kiinteistöjäähdytyksen liityntätehojen kasvu. Energian jakelupuolella kaukolämpöverkoston peruskorjaus ja verkoston optimointiohjelman käyttöönotto. Energiatehokkuussopimuksen mukaiset säästötavoitteet ovat ylittyneet. Lisätietoa Helen Oy:n vastuullisuudesta voi lukea Helenin vastuullisuusraportista.
Katse tulevaan
Energiatehokkuus- ja uusiutuvan energiantuotannon investointeja valmistellaan ja toteutetaan jatkuvana toimintana. Palvelurakennusten energiakatselmustoimintaa tullaan jatkamaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokuuden saattamiseksi paremmalle tasolle. Erityistä huomiota kiinnitetään tulevina vuosina myös energiakatselmuksessa esitettyjen toimenpiteiden oikea-aikaiseen toteutukseen. Toteutuksen seurantaa sekä toimenpiteillä saavutettua energiansäästön todentamista pyritään kehittämään yhteistyössä rakennuksen omistajan, käyttäjän ja huollon kanssa.
Kaupungin rakennusten älyvalmiuksia tullaan parantamaan tulevina vuosina vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tätä varten on jo toteutettu ja tullaan edelleen kokeilemaan esimerkiksi sähkön ja kaukolämmön kysyntäjoustoa sekä erilaisia tekoälysovelluksia rakennuksen olosuhteiden ja energiankulutuksen optimointiin.