Ilmastonsuojelu
Helsinki tiukensi hiilineutraalisuustavoitetta valtuustokauden 2021–2025 kaupunkistrategiassa vuoteen 2030. Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma päivitettiin vastaamaan uuteen tavoitevuoteen ja siinä keskitytään jatkossa kaupunkistrategian mukaisesti päästötavoitteen saavuttamisen kannalta vaikuttavimpiin toimenpiteisiin rakentamisessa, liikenteessä ja energiaratkaisuissa. Lisäksi strategiassa linjattiin, että kaupungille asetetaan vuodelle 2040 kunnianhimoinen hiilinollatavoite.
Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vaiheen toteutus eteni hyvin ja monet toimenpiteistä on saatu valmiiksi. Osa toimenpiteistä on integroitunut osaksi normaalia virkatyötä ja niiden toimenpiteiden osalta, joiden toteutus on vielä kesken ja jotka hyötyvät ohjelmoinnista, on toimenpiteet siirretty muihin ohjelmiin, esimerkiksi kierto- ja jakamistalouden tiekarttaan.
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla
Vuosi 2021 oli maapallolla mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. Maailman kuusi vii-meisintä vuotta ovat olleet lämpimimmät ja 2011–2020 on ollut lämpimin vuosikymmen. Suomessa vuosi 2021 oli lopulta lämpötilaltaan tavanomainen, vaikka kesäkuu olikin mittaushistorian kuumin Etelä- ja Keski-Suomessa ja myös heinäkuu hyvin lämmin.
Vuonna 2021 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 2345 kt CO₂-ekv. ja pysyivät edellisvuoden tasolla. Se johtuu siitä, että vaikka muiden sektorien päästöt pääasiassa laskivat, kaukolämmön päästöt nousivat. Kaukolämmön päästöjen nousu selittyy pääosin Helen Oy:n polttoainejakaumalla eli maakaasun suhteellinen osuus laski ja kivihiilen ja öljyn puolestaan kasvoi. Vuoteen 1990 verrattuna Helsingin kokonaispäästöt olivat noin 33 prosenttia pienemmät. Myös asukaskohtaiset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Päästöt olivat 3,6 t CO₂-ekv. per asukas ja 50 prosenttia vuotta 1990 pienemmät.
Helenin uusiutuvalla energialla tuotetun energian osuus oli 16 prosenttia vuonna 2021. Energiaa tuotettiin vesivoimalla, puupelleteillä, tuulivoimalla ja aurinkoenergialla sekä erilaisista hukkaenergiavirroista lämpöpumpuilla.
Tavoitteena hiilineutraali energiantuotanto
Helenin tavoitteena on saavuttaa energiantuotannon hiilineutraalius vuonna 2030. Vuonna 2022 Helen valmistelee tavoitteen mukaisen uuden hiilineutraalisuusohjelman, jossa energiantuotanto vuonna 2030 on täysin hiilineutraali. Vuonna 2021 Helen teki päätökset Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta ja tuotannon päättymisestä viimeistään keväällä 2023 sekä kivihiilen polton lopettamisesta Salmisaaren voimalaitoksessa keväällä 2024. Näiden päätösten myötä Helen lopettaa kivihiilen käytön yli viisi vuotta suunniteltua aiemmin. Jo Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät vuonna 2023 lähes 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tuotanto korvataan hukkalämmöllä, biolämmöllä, aurinko- ja tuulivoimalla sekä energian varastoinnilla. Salmisaaren sulkemisen myötä päästöt vähenevät vähintään 60 prosenttia 2024. Salmisaaren sulkeminen jouduttaa siirtymää kohti hajautettua lämmöntuotantoa ja energiajärjestelmää. Vuoteen 2030 mennessä energiatuotannon hiilidioksidipäästöt laskevat vähintään 85 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.
Rakentamisessa käynnissä monia kehityshankkeita
Kehittyvä kerrostalo -ohjelma vastaa kerrostalojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin kehittämistarpeisiin. Ohjelmaan on viime vuosina tullut lukuisia hankkeita, joissa ilmastonmuutos on merkittävässä roolissa. Kehittyvä kerrostalo -ohjelma sai vuonna 2021 kaksi uutta hanketta, 0-CO2- ja Urbaani puukortteli -hankkeet. Kalasataman 0-CO2-hankkeessa tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla saavutetaan käyttöenergialtaan täysin hiilineutraali kortteli. Pohjois-Pasilan Urbaani puukortteli -hanke perustuu suunnitelmaan, joka voitti vuonna 2018 Asuntoreformi-arkkitehtikilpailun. Hankkeessa on tavoitteena kehittää puukerrostalotyyppiä urbaanissa umpikorttelissa, tutkia yhteisöllisyyttä eri mittakaavoissa sekä tuoda esiin asuntosuunnittelun uusia ratkaisuja. Ohjelman hankkeista valmistuivat Elinkaarikortteli Koskelassa, SunZEB -kortteli Kalasatamassa, Energiatehokas ja valoisa kerrostalo Jätkäsaaressa sekä Ryhmävuokraus-hanke Kruunuvuorenrannassa.
Kansallisen päästötietokannan kehittäminen infrarakentamiselle jatkui vuonna 2021 Väylän vetämänä. Ensimmäisessä vaiheessa tietokanta tulee keskittymään väylärakentamiseen, mutta huomioi mahdollisimman laajalti myös kaupunkien infrarakentamisen ominaispiirteitä. Vuoden 2021 aikana tehdyt haastattelut ja tietojen kerääminen ovat tuottaneet alustavan tietokannan, jota testataan kevään 2022 aikana. Samanaikaisesti on aloitettu selvitykset ja kehitystyö menetelmien yhtenäistämiselle.
Kaupungin ekologisesti kestävään rakentamiseen liittyvät tavoitteet ja ohjeet yhteen kokoavan kaupungin omaa talonrakentamista ohjaavan elinkaariohjausmallin päivitystyötä jatkettiin vuonna 2021. Uusi versio julkaistiin vuodenvaihteessa 21–22 ja ohjausmallin nimi muutettiin samassa yhteydessä palvelurakennushankkeiden osalta ekologisesti kestävän rakentamisen tavoitteiksi. Asuntotuotannossa elinkaariohjausmallia kehitettiin asuntorakentamiseen sopivaksi ja pilotoitiin useammassa hankkeessa. Alkuvuoden pilotoinnin jälkeen elinkaariohjausmalli päätettiin ottaa käyttöön kaikissa lähtevissä hankkeissa.
Vuoden 2021 aikana sekä kaupungin palvelurakennus- että asuntotuotannon hankkeissa otettiin käyttöön työmaan ympäristöasiakirja, jonka tavoitteena on ohjata rakennustöiden toteuttamista niin, että rakentamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ennalta ehkäistään, vähennetään ja lievennetään. Asiakirja sisältää muun muassa Päästötön työmaa -green dealin ensimmäisen vaiheen vaatimukset urakoitsijoille.
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki lasketaan kaikissa kaupungin omissa uudishankkeissa ja harkinnan mukaan myös perusparannushankkeissa. Laskentaa käytetään vähähiilisyyden ohjaamisessa ja niistä kootaan tietoja hiilijalanjälkiraja-arvon asettamista varten. Hiilijalanjälkeä on käytetty myös vähimmäisvaatimuksena sekä laatukriteerinä muun muassa kaupungin elinkaari-, vuokra- ja SR-hankkeissa.
Lisäksi Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeessa pilotoitiin hiilijalanjälkilaskentaa osana Hämeentien katualueen peruskorjauksen suunnittelua. Ilmasto- ja resurssiviisaalla suunnittelulla, teknisillä ratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla voidaan vähentää lähes kolmasosa urakan päästöistä. Canemure-hankkeesta kerrotaan tarkemmin raportin luvussa Hankinnat.
Ilmastokysymykset huomioitiin kaavoituksessa
Puurakentamisalueiden kaavoitus edistyi vuonna 2021, kun Karhunkaatajan asema-kaava (50 000 k-m2 puukerrostaloja) ja Koivusaaren asemakaava (27 100 k-m2 puukerrostaloja) valmistuivat ja etenivät päätöksentekoon. Myös Hermanninrannan ja Länsi-Haagan asemakaavoja valmisteltiin. Lisäksi pienempiä puurakentamista koskevia asemakaavoja oli eri vaiheissa muun muassa Malmilla, Tapanilassa, Pihlajamäessä, Patolassa ja Kumpulassa.
Alueellisen maalämmön mahdollisuuksia ja varautumista selvitettiin Karhunkaatajan kaavassa sekä Hermanninrannan ja Länsi-Haagan suunnittelussa. Koivusaaressa tutkittiin myös merivesilämmön hyödyntämistä. Kiertotalousnäkökulmaa toteuttivat muun muassa Koivusaaren asemakaavan massatasapainoa koskevat kaavamääräykset ja konversiot sekä vanhaa säilyttävien ratkaisujen edistäminen kuten Onnentien opetusrakennuksen ja Kätilöopiston suunnitelmissa. Hiilijalanjälkinäkökulma oli esillä Malmin keskustan suunnitteluperiaatteissa, jotka hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa vuonna 2021.
Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmän (HAVA) avulla voidaan tarkastella Helsingin asemakaavojen elinkaaren hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä. HAVAn tavoite on olla selkeä, helppokäyttöinen ja päivitettävissä oleva menetelmä, joka tekee ilmastovaikutukset näkyviksi. Sillä voidaan ohjata vähähiilisiin ja jopa hiilipositiivisiin ratkaisuihin. HAVAsta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kaavan vaikutusten arvioinnin osana esimerkiksi opeissa vertailuissa kaavahankkeen sisällä (puurakentaminen vs. betonirakentaminen, purkaminen vs. säilyttäminen, maanalainen pysäköinti vs. pysäköintitalo). HAVAlla pystytään tunnistamaan kaavoista hiilipäästöjen kannalta merkittävät tekijät ja niihin pystytään HAVAn avulla myös vaikuttamaan.
Verkkosaaren vähähiilinen viherkortteli -tontinluovutuskilpailun voittaja valittiin
Vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi Helsingissä käynnistetyssä Verkkosaaren vähähiilinen viherkortteli -tontinluovutuskilpailussa 50 prosentin painoarvo tuli hiilijalanjäljestä, E-luvusta ja viherkertoimesta. Hyvällä sijainnilla sijaitsevan tontinluovutuskilpailun avulla voidaan arvioida, miten korkealle kriteerien mukaisia tavoitteita voidaan jatkossa asettaa ja miten nämä keskeiset hiilineutraalisuuteen vaikuttavat kriteerit voidaan saada toteutumaan samaan aikaan. Kilpailuun osallistui yhteensä 12 kunnianhimoista ehdotusta, joista parhaaksi valittiin rakennusyhtiö Hartelan ehdotus ”Grün in der Mitte”. Ehdotuksen arkkitehtuurista on vastannut Arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva arkkitehdit Oy. Hyvin innovatiivinen ja vähähiilinen ehdotus onnistui parhaiden ehdotusten tapaan erinomaisesti integroimaan ilmastoystävälliset ratkaisut osaksi arkkitehtonisesti laadukasta ratkaisua. Parhaiden kilpailuehdotusten tiimoilta pidettiin myös keväällä 2022 markkinavuoropuhelutilaisuus yritysten ja kaupungin asiantuntijoiden kesken osana CNCA-verkoston Embodied Carbon -hanketta.
Liikenteen päästöjä vähennetään monin keinoin
Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Helsingin hiilineutraalisuustyössä keskitytään erityisesti liikennejärjestelmän sähköistymiseen sekä kestävien ja älykkäiden liikenneratkaisujen edistämiseen. Hiilineutraali Helsinki 2030 -toimenpideohjelman mukaan liikennesektorilla tavoitellaan kasvihuonekaasujen 69 prosentin päästövähennystä 2005–2030.
Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan muun muassa lisäämällä pyöräilyn ja kävelyn suosiota sekä nostamalla sähköautojen, sähköbussien ja raidejoukkoliikenteen osuutta. Kestävän liikenteen ja liikkumisen edistämisestä voit lukea tarkemmin raportin luvusta Liikenne.
Hankkeet vauhdittivat kehitystyötä
Helsingin kaupunki koordinoi toukokuussa 2021 päättynyttä 6Aika Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hanketta, jossa edistettiin yritysalueiden hiilineutraaliustyötä. Hanke etsi keinoja työkoneiden päästöjen vähentämiseen ja materiaalien käytön tehostamiseen. Lisäksi se valmensi yrityksiä hiilineutraaliudesta. HNRY-hanke toimi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa. Helsingin infratyömaapilotissa testattiin työmaan vähäpäästöisyyttä edistäviä hankintakriteereitä ja käytäntöjä. Vuosaaren satamassa pilotoitiin yritysalueen muovijätteen yhteiskeräystä ja muovin arvoketjun potentiaalia sekä tehtiin selvitys ja tiekartta vuosille 2021–2035 satamatyökoneiden päästöjen vähentämiseksi. Satamatyökoneille tehty päästölaskentamalli koulutusvideoineen soveltuu myös muiden työkoneiden päästölaskentaan. Nämä sekä hankkeen muut tuotokset löytyvät hnry.fi-sivustolta.
EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa mySMARTLife-hankkeessa on testattu innovatiivisia ja älykkäitä kaupunkienergiaratkaisuja ja pyritty edistämään niiden markkinoille pääsyä. Helsingin osahankkeen lisäksi pitkälti älyteknologiaan perustuvia pilotteja on tehty Hampurissa ja Nantesissa, ja toimenpiteiden oppeja on jaettu useisiin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Vuonna 2016 alkaneen hankkeen kestoa pidennettiin vuoden 2021 lopusta syyskuuhun 2022. Erityisesti liikenteen ja energian päästöjen vähentämiseen keskittyvässä hankkeessa ollaan nyt monitorointi- ja raportointivaiheessa, ja toimenpiteiden tuloksista, opeista ja kehittämisestä on suunnitteilla yhteiseurooppalainen julkaisu.
Katse tulevaan
Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmassa keskitytään kaupunkistrategian mukaisesti yhä vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. Jotta teknologiseen kehitykseen, poliittiseen ja muuhun ohjaukseen sekä muihin päästöihin vaikuttaviin tekijöihin pystytään puuttumaan riittävän nopeasti, päivitetään toimenpiteitä jatkossa vuosittain. Kaupungissa jatketaan myös muuta ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää työtä, jota seurataan osana ympäristö- ja ilmastoverkoston toimintaa. Tytäryhteisöjen rooli ilmastotyössä tulee kasvamaan osana prosessia, jossa kaikki tytäryhtiöt laativat hiilineutraalisuusuunnitelmat.
Helsingin päästötilanne, kt CO2e
.