Ilmansuojelu

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Kuitenkin yhä liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly sekä pientulisijoissa tapahtuvan puunpolton päästöt aiheuttavat haittaa ihmisten terveydelle ja viihtyisyydelle. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi syksyllä 2021 uudet tuoreimpiin terveystutkimuksiin perustuvat ohjearvot ilmansaastepitoisuuksille. Ne ovat huomattavasti aiempia tiukemmat ja ylittyvät laajasti myös Helsingissä, erityisesti typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten osalta.

Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on, että kaupunkiympäristön laatua parannetaan ja turvallisuutta sekä viihtyisyyttä edistetään. Liikenteen sähköistymiseen ja muuhun kestävöittämiseen panostaminen edistää paitsi ilmastotavoitteita myös ilmansuojelua. Kaupungin ilmansuojelusuunnitelmalla pyritään vähentämään liikenteen typpidioksidipäästöjä niin, että raja-arvot eivät ylity. Pakokaasupäästöjen vähentämisen ohella suunnitelman muita painopisteitä ovat katupöly ja puun pienpoltto. Suunnitelmassa on yhteensä 48 toimenpidettä vuosille 2017–2024.

Typpidioksidin pitoisuudet laskusuunnassa

Viime vuosina Helsingissä ei ole enää mitattu EU:n asettaman typpidioksidin vuosiraja-arvon ylityksiä. Liikenteen pakokaasupäästöt ovat vähentyneet ajoneuvotekniikan edistymisen sekä sähköistymisen ansiosta. Bussikaluston uusiutumisella vähäpäästöisemmäksi on ollut suuri merkitys. Yhä kuitenkin vilkasliikenteisillä, kuilumaisilla kaduilla typpidioksidipitoisuudet voivat nousta ajoittain. Viime vuonna pitoisuudet olivat yleisesti korkeampia kuin vuonna 2020, jolloin ilmanlaatua paransi koronapandemiasta johtunut liikennemäärien väheneminen sekä hyvin leuto talvi.

Kuva 7. Typpidioksidipitoisuudet olivat edellisvuotta hieman korkeampia.

Katupölyä hillitään kitkarenkaiden käyttöä edistämällä

Suorien pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne aiheuttaa myös katupölyä. Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä viime vuosina, mutta ylitysriski on edelleen paikoin olemassa. Keväiseen pölyämiseen vaikuttaa merkittävästi myös kevään ja talven sääolosuhteet ja lumitilanne. Vuonna 2021 katupölytilanne oli hankalampi kuin edellisvuonna.

Helsinki on jo useita vuosia osallistunut yhteistutkimushankkeisiin, joissa on selvitetty katupölyn muodostumista sekä vähentämistoimenpiteitä. Tehokkaimmiksi todettuja keinoja on otettu katujen kunnossapidon käytännön työhön. Niiden lisäksi kaupunki pyrkii edistämään viestimällä kitkarenkaiden käyttöä päällystettä huomattavasti enemmän kuluttavien nastarenkaiden sijaan. Kaupunki hankkii omiin henkilö- ja pakettiautoihinsa ainoastaan kitkarenkaita. Kaupunki valmisteli syksyllä 2021 nastarengaskieltokokeilua, joka alkaa Lönnrotinkadulla syksyllä 2022.

Suurten rakennustyömaiden vaikutus lähialueen hiukkaspitoisuuksiin on tunnistettu haasteeksi. Vuonna 2021 mittauksia suoritettiin edellisvuosien tapaan Jätkäsaaressa. Pölyämistä pyritään torjumaan yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa ja uusia keinoja kehitettiin muun muassa Helsingin koordinoimassa HOPE-hankkeessa.

Kuva 8. Katupölypitoisuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna.

Puunpolton päästöjä pienemmäksi viestinnän keinoin

Tiiviillä pientaloalueilla ilmanlaadun heikentymistä aiheuttaa puun pienpoltto takoissa ja kiukaissa. Tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat pääkaupunkiseudulla jopa suuremmat kuin liikenteestä peräisin olevat päästöt. Puun pienpolton päästöjen vähentämiseen pyritään löytämään keinoja muun muassa tutkimushankkeilla, joihin kaupunki osallistuu. Asukkaille on viestitty laajasti keinoista, joilla voi merkittävästi vaikuttaa palamisen puhtauteen.

Katse tulevaan

Ajoneuvoliikenteen tekniikan kehittymisen ja sähköistymisen myötä suorat pakokaasupäästöt ovat vähentyneet. Katupöly säilyy kuitenkin haasteena tulevaisuudessakin, joten kitkarenkaiden käytön edistämiseen ja pölyntorjuntaan tulee panostaa. On jopa arvioitu, että sähköautot painavimpana aiheuttavat enemmän pölypäästöjä. Lisäksi kaupunkirakenteen tiivistäminen heikentää ilmansaasteiden laimenemista. Suuret työmaa-alueet on tunnistettu merkittäviksi katupölyn lähteiksi ja niiden pölyntorjunta vaatii kehittämistä edelleen. Puunpoltto pientalojen tulisijoissa ei tule lähiaikoina vähenemään, joten sen päästöjä tulee pyrkiä pienentämään.