Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Syksyllä 2021 tehtiin päätös uudesta kaupunkistrategiasta Kasvun paikka vuosille 2021–2025. Sen tavoitteena on kestävä kasvu sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa. Keskeisiä luonnon monimuotoisuuden kannalta ovat viheralueet ja Itämeri. Myös pitkään valmisteltu Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma (LUMO-ohjelma) 2021–2028 valmistui ja hyväksyttiin ympäristölautakunnassa. LUMO-ohjelman keskeinen tavoite on ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Vuoden 2021 aikana oli jo käynnistetty 63 kappaletta eli 66 prosenttia LUMO-ohjelman toimenpiteistä, joista osa on luonteeltaan jatkuvaa kehittämistä.

Luonnon seurantasuunnitelma ja uutta tietoa luonnon monimuotoisuudesta

Ympäristöpalveluissa laadittiin luontoseurantasuunnitelma vuonna 2021. Suunnitelma sisältää pääasiassa lajien ja luontotyyppien seurantoja. Eräät seurannoista ovat paikkatietoaineistoihin pohjautuvia, mutta moni vaatii maastossa tehtävää inventointia. Osa uusista seurannoista aloitetaan vuonna 2022.

Pitkään jatkuneista seurannoista vuonna 2021 jatkettiin Vanhankaupunginlahden ja saariston linnustoseurantaa. Kimalaisseurantaa jatkettiin kolmatta vuotta. Kartanokimalaisen ja mantuloiskimalaisen yksilömäärät olivat merkittävästi edellisvuosia korkeampia. Kivikkokimalainen puolestaan oli selvästi aiempaa vähälukuisempi. Myös tarhamehiläisellä oli toinen heikko vuosi peräkkäin.

Merialueelta pääkaupunkiseudun edustalta kerättiin kattavasti tietoa vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta vuonna 2021. Kartoitus tehtiin osana valtakunnallista vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitusohjelmaa (VELMU). Kartoituksen alustavat tulokset on julkaistu kaupungin sisäisessä karttapalvelussa karttatasona, jossa esitetään vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat alueet. Tuloksia tarkennetaan ja jatkojalostetaan vuoden 2022 aikana.

Tiedot vuosina 2017–2020 kartoitetuista Helsingin uhanalaisista ja silmäpidettävistä luontotyypeistä on koottu Helsingin Luontotietojärjestelmään (LTJ). Kartoitus tehtiin mantereella ja 45 saarella. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä löytyi 450 hehtaaria ja silmälläpidettäviä 100 hehtaaria. Niitä on melko tasaisesti eri puolilla Helsinkiä rakennetuimpia alueita lukuun ottamatta. Uhanalaisimpia ovat perinnebiotoopit ja suot sekä monet lehdot. Kartoituksessa löydetyt kohteet on luokiteltu kolmeen arvoluokkaan luontotyypin uhanalaisuuden ja kohteen edustavuuden perusteella. Arvokkaimpaan luokkaan kuuluvat uhanalaisten luontotyyppien kohteet, joiden edustavuus on erinomainen tai hyvä. Näitä kohteita on aineistossa 390 kappaletta.

Kesän 2021 aikana tehtiin lahopuuinventointi Helsingin metsissä. Inventoinnin tuloksia tullaan käyttämään lahopuumäärien arviointiin erilaisissa kaupunkialueen metsissä. Myrskyjen ja hyönteisten aiheuttamia muutoksia metsissä seurataan jatkuvasti muiden hoitotoimien yhteydessä. Lisäksi käynnissä on erillinen seurantahanke, jossa ovat mukana kaupunkiympäristön toimiala, luonnonvarakeskus LUKE ja Helsingin yliopisto.

Mantukimalainen ja kanervan kukkia.
Kuva 12. Kimalaisseurantaa jatkettiin kolmatta vuotta. Kuvaaja Raisa Ranta.

Viheralueiden suunnittelussa ja hoidossa lisätään luonnon monimuotoisuutta

Vuonna 2021 niittyverkostoselvitys valmistui, siniverkostotyö käynnistettiin ja liito-orava-verkostoa päivitettiin kriittisten kohtien parantamiseksi.

Vuoden aikana laadittiin 42 asemakaavaa, joista 21:ssä on käytetty viherkerrointa ja annettu sen pohjalta luontoon liittyviä määräyksiä. Ekologiset verkostot huomioitiin asemakaavoissa kolmea asemakaavaa lukuun ottamatta. Niihin jäi ristiriitoja viherverkoston ja muun maankäytön kesken. Viherkattoja on määrätty toteuttamaan 23 asemakaavassa. Lisäksi Kurkimoisiossa Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -hanke tutkii viherkattoja uhanalaisten lajien elinympäristöinä. Viherseiniin liittyviä määräyksiä annettiin kahdessa asemakaavassa. Asemakaavojen muutoksissa pienvesien, avosoiden ja lähteikköjen paikat on merkitty viheralueiksi tai lähiviheralueiksi ja säilytettäviksi. Myös Vanhankau-punginkosken itähaaran kunnostussuunnitelma valmistui.

Hoidettaviin metsiin on jätetty lahopuuta, suosittu puuston eri-ikäisrakennetta ja metsäalueita on jätetty hoitoimenpiteiden ulkopuolelle. Vuonna 2021 valmistuivat yleisten alueiden suunnitelmat Oulunkylän ja Maunulan, Herttoniemen, Vuosaaren sekä Malmin ja Pukinmäen alueille. Näissä kaikissa edistetään luonnon monimuotoisuutta sekä metsissä että niittyalueilla. Juuri valmistunut niittyverkostoselvitys on otettu suunnitelmissa huomioon.

Kaupunkikasvioppaan päivitetyissä lajistosuunnitteluohjeissa huomioitiin hyönteisten ja lintujen elinympäristö- ja ravintovaatimuksia. Myös kaupunkitilaohjeen kasviosuus on päivitetty. Sieltä löytyy muun muassa uudet ohjeet kerroksellisesta katuvihreästä. Nurmikoiden hoitoa muutettiin siten, että niitä niitettiin vain kerran kesän 2021 aikana. Lisäksi OmaStadi-projektiin valittiin yhteensä 10 puistoa, joiden nurmikkoalueita muutetaan niittymäiseksi hoitoa muuttamalla.

Kunnossapidossa on päivitetty töiden ohjeistuksen tuotekortteja Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran ja alihankkijoiden ohjaamiseksi. Niissä on nyt myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ohjeistuksia. Maa-ainesten kierrätykseen ja vieraslajeja sisältävien maa-ainesten käsittelyyn liittyen on laadittu myös kierrätyskasvualustojen tuotekortit.

Vieraslajeja on torjuttu viheralueilta muiden hoitotoimien yhteydessä ja talkoilla sekä asukas-, oppilaitos-, järjestö- ja avovankilayhteistyönä. Kaupunki sai maa- ja metsätalousministeriön jakamaa rahoitusta kurtturuusun torjumiseksi saariston lintuluodoilta ja Mustikkamaan ja Lauttasaaren rannoilta. Hanke on kolmivuotinen. Myös jättipalsamin seurantaan Mätäjoen valuma-alueelta saatiin valtion rahoitusta yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Jättipalsamia on siellä runsaasti. Jättiputkiesiintymiä seurataan ja torjutaan jatkuvasti. Jättiputki on tarkoitus hävittää kokonaan Helsingistä. Lisäksi raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä torjuttiin kaikkia haitallisia vieraskasvilajeja työmaa-alueilta.

Luonnonsuojeluun valtion rahoitustukea

Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta nousi vuodessa 0,6 prosenttia. Tällä hetkellä se on 3,8 prosenttia. Myös osuus vesipinta-alasta nousi 0,5 prosenttia ja on nyt 0,98 prosenttia. Jos myös suojellut luontotyypit, lajisuojelukohteet ja luonnonsuojelulailla rauhoittamattomat Natura-alueet lasketaan mukaan, on suojelupinta-ala maapinta-alasta 4,4 prosenttia ja vesipinta-alasta 1,5 prosenttia. Uudet ehdotetut luonnonsuojelualueet lisäävät suojellun maa-alan 5,8 prosenttiin.

ELY-keskus perusti Helsinkiin kolme uutta luonnonsuojelualuetta, jotka kaikki ovat lintuluotoja: Pitkäouri, Tiirakari ja Lauttasaari-Seuran aloitteesta perustettu Ulko-Hattu. Valtio perusti Helsingin alueella sijaitseville mailleen kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka ovat Vallisaari ja Kapellviken. Perustamishakemukset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat valmistuivat viidestä luonnonsuojeluohjelman kohteesta. Ne ovat Helsingin ainoa suojeltu lampi Kruunuvuorenlampi, Tahvonlahden harju, monimuotoinen metsäalue Uutelan metsä, Rudträskin kosteikko ja Skatanniemen komea maisemakallio muinaisjäännöksineen.

Östersundomin lintuvesien Bruksvikenillä alkoi karjan laidunnus laajalla alueella. Sinne rakennettiin laidun, jonka kunnostamisen toimenpidesuunnitelma valmistui yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Lumovoimaa-hankkeessa. Hankkeen kautta alueelle löytyi myös laiduntaja. Jo ensimmäisenä kesänä lintujen määrä Bruksvikenillä lisääntyi huomattavasti, ja harrastajat pitävät aluetta Helsingin parhaimpiin kuuluvana lintulahtena yhdessä Vanhankaupunginlahden kanssa. Vanhankaupunginlahden lintuvesillä otettiin käyttöön laitumen laajennusosa, joka lisää karjan laiduntamaa aluetta kolmanneksella vanhan laitumen alasta. Sekä Östersundomin että Vanhankaupunginlahden lintuvesillä tehtiin ruovikon niittoja Ympäristöministeriön Helmi-hankkeen rahoituksella.

Mustavuoren ja Östersundomin alueilla tehtiin luontoinventointeja luonnonsuojeluohjelman kohteilla ja niiden läheisyydessä. Alueille rajattiin kolme uutta I-luokan ja kaksi uutta II-luokan kääpä- ja orvakka-kohdetta. Inventoinneissa löytyi useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja sekä tieteelle uusia lajeja. Kalkkivaikutteisten alueiden pääasiassa maassa kasvavien lakkisienten kartoituksessa löytyi kaksi uhanalaista lajia, ja hyönteiskartoituksen tuloksena löytyi useita yksilöitä luontodirektiivin IV-liitteen tiukasti suojelemaa idänkirsikorentoa. Myös luontotyyppejä määritettiin ja alueilta löytyi uhanalaisia kasvilajeja. Luontoselvitysten tuloksia käytetään hoidon ja käytön suunnittelussa.

Vuonna 2021 ympäristöministeriö myönsi Helmi-ohjelmasta rahoitustukea Haltialanmetsän lehtokorpien ja Bengtsårin tammilehtojen ja perinnebiotooppien ennallistamiseen. Nämä ovat uhanalaisia luontotyyppejä. Haltialassa laajennetaan ja tehostetaan jo aiemmin käynnistettyä lehtokorven ennallistamista. Haltialasta poistettiin vieraslajeja, rakennettiin kuivatusojiin patoja ja käynnistettiin ennallistamisen seuranta. Bengtsårissa tammilehdon kasvillisuus, myös puiden taimet, ovat kärsineet kauriiden laiduntamisesta ja tammia varjostavista vaahteroista. Sen vuoksi lehtoon rakennettiin aitauksia ja levitettiin kauriiden karkoteainetta suojelemaan jalojen lehtipuiden taimia. Lisäksi poistettiin vaahteroita vanhojen tammien ympäriltä. Luonnonsuojelualueella harvennettiin myös lehtoon istutettua männikköä, jotta kasvillisuus palautuisi alkuperäiseksi lehdoksi.

Pysy polulla -kampanjassa ja nuorille suunnatussa Vastuullinen metsäseikkailu -materiaalissa ohjattiin luonnossa liikkuvia kestävään virkistyskäyttöön sekä luonnonsuojelu- että viheralueilla.

Kaupungin luontopalvelulinjauksen valmistelu aloitettiin. Sen avulla tullaan suuntaamaan ja kehittämään luonnon virkistyskäyttöä ja turvaamaan sen mahdollistamat terveysvaikutukset.

Infografiikka: Luonnonsuojelualueet Helsingissä: Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta on tällä hetkellä 3,8 prosenttia ja vesi-pinta-alasta 0,98 prosenttia.
Kuva 13. Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta on tällä hetkellä 3,8 prosenttia ja vesipinta-alasta 0,98 prosenttia.

Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin luonnonvaraisten eläinten hoitopaikka

Korkeasaaren Villieläinsairaalaan tuotiin vuonna 2021 hoitoon yli 1 290 eläintä. Potilasmäärä oli pienempi kuin edellisvuonna, jolloin hoitoon tuotiin noin 1 700 eläintä. Potilasmäärään vaikutti helmikuussa 2021 hoitoon tuotu kanahaukka, joka todettiin lintuinfluenssan kantajaksi ja jonka takia sairaalan tilat määrättiin eläinlääkintäviranomaisten toimesta kahdeksi kuukaudeksi suljettavaksi ja desinfioitavaksi. Myös uudelleen avaamisen jälkeen käytännön hoitotyössä jouduttiin tekemään paljon varotoimenpiteitä. Tiettyjä lintulajeja otettiin lintuinfluenssariskin takia hoitoon vain rajoitetusti tai ei ollenkaan. Hoitoon toimitetuista linnuista runsaslukuisin oli tervapääsky ja nisäkkäistä orava. Harvinaisempia hoitoon toimitettuja eläimiä olivat kuningaskalastaja, etelänkiisla, suokukko, valkoselkätikka, tundrahanhi, isoviiksisiippa, korvayökkö ja rupikonna. Poikkeuksellisen paljon hoidettiin pohjanlepakkoja, 17 yksilöä. Harmaahylkeen kuutteja hoidossa oli kolme. Hoitoon toimitetuista eläimistä noin 40 prosenttia selvisi ja pystyttiin palauttamaan luontoon.

Katse tulevaan

Hyvää kehitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jatketaan, ja luonto otetaan entistä paremmin huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Tätä varten tietoja ja ohjeita tärkeistä lajeista ja luontotyypeistä täydennetään niin että harvinaisimmat lajit ja elinympäristöt saadaan turvattua. Tähän liittyy myös viher- ja siniverkostojen määrätietoinen kehittäminen. Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia edistetään mutta samalla luonnon kulumista ehkäistään.