Liikenne
Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Helsingin hiilineutraalisuustyössä keskitytään erityisesti liikennejärjestelmän sähköistymiseen sekä kestävien ja älykkäiden liikenneratkaisujen edistämiseen. Strategian toteutuessa myös liikenteestä aiheutuvat terveydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi. Moottoriajoneuvoliikenteen määrät kasvoivat edellisvuodesta, mutta ne olivat silti alhaisemmat kuin koronaepidemiaa edeltävänä aikana syksyllä 2019. Myös joukkoliikenteen matkustajamäärät pysyivät alhaisina.
Uusi hiilineutraalisuustavoite vauhdittaa pyöräilyn kehitystä
Pyöräliikenteen kehittämisohjelman 2020–2025 tavoitteena on, että Helsinki on kaiken ikäisille sopiva ympärivuotinen pyöräilykaupunki. Kaupungin aikaistunut hiilineutraaliustavoite vaikuttaa suoraan kehittämisohjelman tavoitteisiin. Koko ohjelmaa ja erityisesti tavoiteverkon ohjelmointia tullaankin jatkossa tarkentamaan uutta tavoitetta vasten.
Pyöräverkon kannalta vuoden 2021 merkittävin hanke oli Hämeentien remontin valmistuminen. Hämeentie uudistettiin ensisijaisesti jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Uudistus lisää erityisesti jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta.
Toinen merkittävä hanke oli Kaisantunnelin urakan aloittaminen. Kaksivuotisessa hankkeessa kävelijöille ja pyöräilijöille rakennetaan tunneli ratapihan ali päärautatieaseman ratakiskojen alle. Tunneli helpottaa pyöräliikennettä itä-länsi-suunnassa, ja sen yhteyteen tulee Kaupunkiliikenne Oy:n omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti.
Kantakaupungin tavoiteverkon 130 kilometrin tavoitteesta oli vuonna 2021 toteutettu tai rakenteilla yhteensä 50 kilometriä. Baanaverkon 130 kilometrin tavoitteesta oli puolestaan rakennettu tai rakenteilla 20 kilometriä. Rakennettujen pyöräpysäköintipaikkojen määrässä päästiin lähelle vuoden 2021 1000 kappaleen tavoitetta.
Kävelyn edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa. Kesä-elokuussa 2021 toteutettiin Kasarmintorin kesäterassi ja kesäkadut.
Koronan vaikutukset jatkuivat joukkoliikenteessä
Helsingin seudun liikenteen (HSL) tavoitteena on leikata joukkoliikenteen lähi- ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia (2010–2025). Tavoitteena on myös, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 30 prosenttia (noin 400 kappaletta) HSL:n bussiliikenteen kalus-tosta kulkee sähköllä. Vuoden 2021 lopussa HSL:n kalustosta 176 kappaletta oli sähköbusseja. Näistä 80 ajaa Helsingin alueella.
Koronavirustilanne piti joukkoliikenteen matkustajamäärät edelleen alhaisina verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Matkustajamäärät laskivat HSL:n alueella vuonna 2021 metrossa 7,3 prosenttia, busseissa 3,6 prosenttia ja lähijunissa 10,0 prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Myös raitiovaunujen matkustajamäärät laskivat 9,6 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2019 verrattuna koronan vaikutukset näkyvät selkeämmin: metrossa määrät laskivat 39,5, busseissa 40,3, lähijunissa 40,0 ja raitiovaunuissa 44,5 prosenttia.
Kaupunkipyöräilykausi aloitettiin 1.4. ja se jatkui lokakuun loppuun asti. Pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2021 käytössä 457 kaupunkipyöräasemaa. Helsingissä palvelu laajeni 105 uudella asemalla ja 1 050 pyörällä. Kaupunkipyörillä ajettiin Helsingissä noin 2,4 miljoonaa matkaa. Pyörien käyttö ei vielä palautunut koronaa edeltäneelle tasolle.
Helsingin seutu sijoittui kansainvälisessä BEST-vertailussa neljänneksi. Tutkimuksessa vertailtiin matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen 11 Euroopan kaupungissa. 74 prosenttia HSL-alueen asukkaista oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseen vuonna 2021.
Sähköautojen määrä kasvussa
Kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2030 sähköautojen osuus muodostaa 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta. Vuonna 2021 sähköautojen määrä kasvoi merkittävästi verrattuna edellisvuoteen. Vuoden lopussa liikennekäytössä oli 14 125 ladattavaa hybridiä ja 4 401 sähköautoa eli yhteensä 18 526 ladattavaa henkilöautoa. Ladattavien autojen suhde kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin oli noin 8,4 prosenttia, kun se vielä vuonna 2020 oli 3,4 prosenttia.
Helsingissä yleisillä alueilla on noin 100 julkista sähköautojen latauspistettä. Vuonna 2021 valmisteltiin uutta julkisten latausasemien kilpailutusta, jonka myötä Helsinkiin toteutetaan 50 julkista latausasemaa vuoden 2022 aikana. Helsingissä on lisäksi puolijulkisia ja yksityisiä latauspisteitä.
Latauspisteiden toteuttamista edistetään myös uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä. Lisäksi olemassa olevan rakennuskannan latauspaikkojen yleistymistä edistetään kaupungin tontinluovutusehdoissa.
Vuonna 2021 kaupunki pystytti mySMARTLife-hankkeessa yhteistyössä VTT:n kanssa yhteiskäyttölaturin sähköisille busseille ja raskaille ajoneuvoille Hakaniemeen. Pilotilla vauhditetaan raskaan kaluston sähköistymistä.
Helsinki edisti vähäpäästöisten ajoneuvojen kannustimia. Kaupungin asiantuntijat aloittivat maksuttoman neuvonnan latauspisteiden rakentamisesta kerrostaloyhtiöille. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteuttaa vastaavaa pientaloyhtiöille. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut ja ITS-Finland ry järjestivät webinaarisarjan vähäpäästöisestä liikenteestä pääkaupunkiseudun yrityksille. Lisäksi valmisteltiin vähäpäästöisten ajoneuvojen pysäköintialennuksen päivitystä.
Kansallinen puhtaiden ajoneuvojen laki, joka panee täytäntöön EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin, tuli voimaan 2.8.2021. Laki vaikuttaa laajasti puhtaiden ajoneuvojen osuuden kasvuun Helsingin omassa kalustossa ja kuljetuspalveluhankinnoissa. Lisäksi edistetään työmaakoneiden ja kunnossapidon ajoneuvojen vähäpäästöisyyttä.
Älykkäät liikenneratkaisut sujuvoittavat arkea
Uusi kaupunkistrategia nostaa älykkäät liikenneratkaisut tärkeään rooliin sujuvan arjen takaamisessa. Älyliikennettä ja ajantasaisen liikennetiedon keräämistä on edistetty Helsingissä jo tähänkin asti Älyliikenteen kehittämisohjelman kautta.
Vuonna 2021 aloitettiin LIDO-TIKU -projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa liikenteen reaaliaikainen tilannekuva- sekä tilasto- ja seurantakuvapalvelu. Palvelu mahdollistaa datan hyödyntämisen liikenteen suunnittelussa, tutkimuksessa ja hallinnassa.
Luonnos Helsingin uudesta pysäköintipolitiikasta tuli kaupunkilaisten kommentoitavaksi vuonna 2021. Tavoitteena on pysäköinnin hinnoittelu tavoitellun palvelutason mukaan ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen pysäköintitilanteesta. Myös jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen ehtojen ja vähäpäästöisyysalennuksen valmistelu eteni vuonna 2021. Tunnus tulee käyttöön mobiilisovelluksen kautta.
Jätkäsaari Mobility Lab -hankkeen yhteydessä toteutettiin 12 uutta kokeilua ja TKI-projektia liittyen sujuvaan, turvalliseen ja kestävään liikenteeseen ja liikkumiseen. Myös automaattibussikokeilut jatkuivat vuonna 2021 muun muassa Sohjoa Last Mile -hankkeessa.
Liikennehankkeet etenivät
Kruunusillat-raitiotien ja Kalasataman ja Pasilan välisen raitiotien rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta 2021. Pikaraitiotie Raide-Jokerin tavoitellusta 25 kilometrin radan pituudesta oli vuoden 2021 lopussa rakennettu jo 21,5 kilometriä.
Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja toteuttaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2021. Kantakaupungin raitiotieverkko laajeni keväällä 2021 Eiranrantaan ja Jätkäsaaressa Atlantinkadulle.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävän Sörnäisten autotunnelin hankesuunnitelman.
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnitelmalle valmisteltiin visio, tavoitteet ja mittarit -kokonaisuus, joka hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa alkuvuodesta 2022. MAL 2023 -suunnitelman luonnos valmistuu lausunnoille syksyllä 2022.
Moottoriajoneuvoliikenteen määrä laskentalinjoilla edelleen alhaisempi kuin ennen korona-aikaa
Moottoriajoneuvoliikenteen (eli henkilö-, paketti-, kuorma-, rekka- ja linja-autot sekä raitiovaunut) määrä Helsingissä vuonna 2021 verrattuna edelliseen vuoteen kasvoi sekä niemen rajalla että kantakaupungin rajalla kaksi prosenttia. Poikittaislaskentalinjalla moottoriajoneuvoliikenne kasvoi kolme prosenttia vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Liikennemäärien kasvusta huolimatta määrät olivat kaikilla kolmella laskentalinjalla silti alhaisemmat kuin koronaepidemiaa edeltävänä aikana syksyllä 2019.
Keskimääräisenä arkivuorokautena Helsingin niemen rajan ylitti 31 400 pyörällä liikkujaa, mikä on 8,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020.
Helsinkiläisten henkilöauton omistus kasvoi 1,62 prosenttia edellisestä vuodesta (henkilöautotiheys = 428 autoa/1000 as.) ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 0,68 prosenttia (336 autoa/1000 as.). Henkilöautotiheys on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 4,53 prosenttia ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen tiheys on samana aikana kasvanut 1,87 prosenttia.
Katse tulevaan
Helsingin asukasluku kasvaa ja maankäyttö tiivistyy, jolloin liikenteen haitallisten vaikutusten hillintä korostuu entisestään. Liikenne sähköistyy vauhdilla etenkin kevyessä kalustossa EU:n ohjaamana ja markkinoiden kehityksen myötä. Helsingin 2030 hiilineutraaliustavoite saavutetaan liikenteen sähköistymisen ohella vaikuttamalla ajoneuvoliikenteen suoritteeseen. Avainasemassa ovat muun muassa maankäytön suunnittelu, kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä liikenteen hinnoittelu ja palveluistuminen. Etätyön lisääntyminen vähentää työmatkaliikkumisen tarvetta pysyvämmin.