Kiertotalous
Kaupunkistrategiassa 2021–2025 Helsingin hiilineutraaliustavoite on aikaistettu vuoteen 2030 ja yhtenä päästöjen vähentämisen keinona nähdään kiertotaloustiekartan kunnianhimoinen toteuttaminen. Vuonna 2020 hyväksytyn Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartan jalkautus etenee pääosin hyvin.
Koulutus ja viestintä avaintekijöinä organisaation sitouttamisessa
Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen edellyttää organisaation yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista. Tätä varten tarvitaan viestintää ja koulutusta. Vuonna 2021 kaupunkiympäristön toimialan talo- ja infrarakentajille järjestettiin osana kierto- ja jakamistalouden tiekartan toteutusta yhteensä neljä kiertotalousaiheista koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 300 henkilöä. Kiertotalouden teema sisältyi myös kolmeen kaupungin ekotukihenkilöiden koulutukseen, joihin osallistui yhteensä 168 ekotukihenkilöä. Lisäksi ympäristöpalvelut tarjoaa Stadin ammatti- ja aikuisopiston (Stadin AO) johtamisen ja liiketalouden erikoistutkinnon opiskelijoille koulutusta kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä. Vuonna 2021 koulutustilaisuuksia järjestettiin kolme kappaletta. Tilaisuuksien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli noin 100 henkilöä. Kiertotaloutta on sisällytetty myös kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan pedagogiseen toimintaan; vuoden 2021 aikana muun muassa suunniteltiin oppimiskokonaisuuksia perusopetuksen kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi.
Vuonna 2021 perustettiin kaupungin sisäinen kiertotalousverkosto. Verkosto koostuu eri toimialojen ja liikelaitosten edustajista. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa kaupunkitasoisissa ohjelmissa olevien kiertotalousaiheisten toimenpiteiden jalkauttaminen ja koordinointi, vuosittaisen ympäristöraportoinnin tukeminen, Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartan päivityksen koordinointi sekä kiertotalouteen liittyvän tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Kiertotalousverkosto kokoontui vuonna 2021 kaksi kertaa.
Rakentamisessa tehostettiin materiaalien kierrätystä
Kaupunki käynnisti syksyllä 2021 kolmivuotisen kiertotalouden klusteriohjelman. Ohjelman tavoitteena on edistää rakennusalan kiertotaloutta kehittämällä ratkaisuja ja uusia innovaatioita konkreettisissa kaavoitus- ja rakennuskohteissa. Kaupunki on kutsunut klusteriin mukaan rakennusyrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja sekä muita alaan liittyviä toimijoita.
Kierto- ja jakamistalouden tiekartassa on asetettu tavoitteita ja toimenpiteitä koskien purkuhankkeita. Vuonna 2020 saatiin valmiiksi kiertotalouden huomioiva purkuohjeistus kaupungin palvelurakennusten purkuja varten. Ohjeiden mukaista purkujätteiden erilliskeräystä edellytettiin vuonna 2021 yhteensä kahdeksassa kohteessa. Suunnitteluvaiheen purkumateriaaliselvitys toteutettiin yhteensä yhdeksässä kohteessa ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöä edellytettiin viidessä kohteessa. Asuntotuotannon purkukohteissa on myös pilotoitu edellä mainittua purkuohjeistusta sekä purkumateriaaliselvitystä.
Yleisten alueiden rakentamisessa hyödynnettiin vuonna 2021 yhteensä 1 500 000 tonnia kaivumassoja ja kiviaineksia. Hyötykäytön ansiosta säästyi noin 8,5 miljoonaa euroa ja 1 100 000 litraa polttoainetta, minkä lisäksi CO2-päästöt vähenivät 2 600 tonnia. Maamassojen hallintaan tarkoitettu paikkatietopohjainen Massatyökalu otettiin käyttöön Helsingin infrasuunnitteluhankkeissa ja vuoden 2021 aikana työkaluun kerättiin massadataa yli 70 hankkeesta.
Helsingissä tehostetaan myös muita infrarakentamisessa muodostuvia materiaalivirtoja. Näitä ovat esimerkiksi rakentamisessa kaivettavat eloperäiset pintamaat, yleisten alueiden ylläpidossa muodostuvat viherjätteet sekä rakennuskohteissa yli jäävät kiveykset. Kivikon käsittelykentällä ja Talin multatarhalla valmistetaan kierrätyskasvualustatuotteita kaupungin työmailta peräisin olevista pintamaista ja kompostoidusta viherjätteestä. Vuoden 2021 aikana Kivikon ja Talin kasvualustatuotanto on vakiintunut ja kierrätyskenttiä on hyödynnetty tehokkaasti. Kierrätyskasvualustoja hyödynnettiin yhteensä 12 300 kuutiometriä. Kaupunki on vuoden 2021 aikana luonut toimintamallin myös kierrätyskivien uudelleenkäytölle ja käynnistänyt kivien järjestelmällisen kierrätyksen.
Toteutuneita esimerkkejä
- Vuosaarenhuipun alueen kunnostustyö valmistui syksyllä 2021. Kaatopaikan kunnostamisessa hyödynnettiin yhteensä 800 000 kuutiometriä kierrätettäviä materiaaleja. Kierrätyksellä säästettiin 2 400 000 litraa polttoaineita ja 6 000 tonnia CO2-päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa massat olisi kuljetettu kaupungin ulkopuolisiin vastaanottokohteisiin.
- Raide-Jokerin rakentamisessa on hyödynnetty uusiomateriaaleja, erityisesti betonimursketta. Lisäksi työmaa-alueelta kuorituista pintamaista on tuotettu alueelle kierrätyskasvualustoja. Kunnostettuja maa-aineksia pyritään saamaan hyötykäyttöön ja purettavia reuna-, nupu- ja päällystekiviä käytetään uudelleen.
- Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa kiertotalous määritettiin yhdeksi hankkeen keskeisistä tavoitteista. Hankealueen omia kaivumassoja ja rakenteita hyödynnetään järjestelmällisesti. Kierrätyskasvualustat, kierrätyskivet, sekä kierrätysasfaltti vähentävät neitseellisten materiaalien käytön tarvetta. Massatalouden tasapainottamisella sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöllä vähennetään hankkeen hiilijalanjälkeä myös työmaa-ajojen vähentymisen kautta.
Kierto- ja jakamistalouden palveluille näkyvyyttä
Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 on asetettu tavoitteeksi, että kaupunkilaisten omia mahdollisuuksia tehdä ympäristöystävällisiä valintoja arjessaan helpotetaan.
Pääkaupunkiseudun palvelukartalle luotiin keväällä 2021 kiertotalouden palvelukokonaisuus. Tämä osio sisältää sekä kaupungin että yritysten tarjoamia palveluita, jotka keskittyvät muun muassa kierrätys- ja ylijäämätuotteiden myyntiin, tuotteiden lainaamiseen, vuokraamiseen ja korjaamiseen sekä yhteiskäyttöisiin tiloihin ja kulkuneuvoihin. Uuden palvelukokonaisuuden julkistamisen yhteydessä toteutettiin viestintäkampanja, jossa palvelukarttaa mainostettiin kaupungin ulkonäytöillä ja aiheesta julkaistiin uutisartikkeleita.
Staran kierrätyskeskus myy kaupungin työmailta ja korjauskohteista poistettua irtaimistoa. Poistettava materiaali ja kalusto myydään kaikille kaupunkilaisille avoimessa Staran kierrätyskeskuksen myymälässä Oulunkylässä. Ajoneuvot ja työkoneet myydään kahdesti vuodessa järjestettävässä ostotarjouskilpailussa. Vuonna 2021 Staran kierrätyskeskus myi muun muassa 197 pienkonetta ja työmaavarustetta, 103 henkilö- ja pakettiautoa, 53 työkonetta, 33 höyläpenkkiä, 27 työmaatilaa ja merikonttia.
Pakilan työkeskus kunnostaa kaupungin toimitilojen kalusteita. Osa niistä palautetaan kaupungin käyttöön ja loput myydään yksityisasiakkaille Pakilan omassa kalustemyymälässä. Huonekalujen kunnostuksesta syntynyt ylijäämäpuu ja purut tiivistetään poltettaviksi briketeiksi, joita voi käyttää polttopuun seassa. Vuonna 2021 myytiin noin 18 000 kiloa brikettejä.
Uusix-verstailla valmistetaan tuotteita kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista sekä kunnostetaan muun muassa kaupungin käytöstä poistettuja tietokoneita ja muita laitteita, joita myydään Uusix-verstaan PC-shopissa Kyläsaaressa. Vuonna 2021 myytiin 1556 työasemaa, 508 kannettavaa, 1098 näyttöä ja 568 tulostinta.
Helsingin kaupungin kirjastot toteuttavat toiminnassaan aktiivisesti jakamistaloutta. Kirjastosta on lainattavissa esimerkiksi työkaluja, soittimia, kuormapyöriä tai kausikortteja urheilutapahtumiin. Myös erilaisia laitteita voi kokeilla ja varata, kuten esimerkiksi ompelukoneita, virtuaalilaseja tai 3D-tulostimia. Lisäksi osassa kirjastoja on käytössä studio tai soittohuone sekä soittimet ja tarvikkeet.
Taulukko 11. Vuonna 2021 kirjastoista lainatut esineet.
| Lainattu esine | Kappalemäärä | Lainauskerrat |
|---|---|---|
| Pulkka | 37 | 58 |
| Lumikengät | 32 | 62 |
| Mölkky | 34 | 266 |
| Energiamittareita | 51 | 161 |
| Desibelimittareita | 3 | 58 |
| Rakenneilmaisimia | 7 | 188 |
| Ompelukoneita | 5 | 41 |
| Porakoneita | 2 | 72 |
| Yhteensä | 171 | 906 |
14 kirjastoon perustettiin kierrätykseen, ilmastonmuutokseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyviä kirjoja kokoavia ekohyllyjä, joista tehtiin 540 kirjalainaa. Kaupunginkirjasto viesti jakamispalveluistaan muun muassa Rakas kirjasto -kampanjassa, minkä lisäksi kirjastojen infonäytöillä julkaistiin kuukausittain eri ympäristöteemoihin liittyvää tietoa.
Kokeiluja ja vakiintuneita toimintamalleja hävikkiruoan hyödyntämisessä
Kansliapäällikkö hyväksyi syksyllä 2021 kaupungin järjestämiä tilaisuuksia koskevan tarjoilulinjauksen. Linjauksen tavoitteena on pienentää tarjottavan ruoan ilmastovaikutuksia, ehkäistä ruokahävikkiä ja vähentää kertakäyttöisten astioiden ja aterimien käyttöä. Linjaus perustuu kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekarttaan ja se astui voimaan vuoden 2022 alusta lähtien.
Palvelukeskus Helsinki tekee jatkuvaa työtä ruokahävikin vähentämiseksi. Kouluissa otettiin vuonna 2020 käyttöön ohjelmistopohjainen ratkaisu hävikinseurantaan. Vuoden 2021 aikana seurantajärjestelmän käyttö laajennettiin kattamaan kaikki koulut ja päiväkodit. Hoitopuolen linjastoravintoloissa otettiin toukokuussa käyttöön Hävikkivalvoja-sovellus. Seuraavien vuosien tavoitteena on yhdenmukaistaa hävikinseuranta niin, että kaikkiin Palvelukeskuksen toimipaikkoihin tulee käyttöön sama seurantajärjestelmä. Toimipaikkojen henkilöstölle on laadittu yhtenäinen ohjeistus keittiön ylijäämäruoan vähentämiseksi. Vuonna 2021 päiväkodeissa pilotoitiin uutta maksujärjestelmää ylijäämäruoan myynnissä.
Stadin safka käynnisti ja vakiinnutti toimintaansa. Ensimmäisenä toimintavuonna panostettiin toiminnan prosessien muodostamiseen sekä lahjoittajasuhteisiin ja ruoka-avun verkoston laajentamiseen. Vuoden 2021 lopussa Stadin safkan verkostossa oli 55 lahjoittajaa ja 57 ruoka-aputoimijaa. Stadin safkan toimittamaa hävikkiruokaa tarjotaan tukea tarvitseville helsinkiläisille monipuolisesti muun muassa ruokakasseina, aterioina ja välipaloina. Vuoden aikana Stadin safkan terminaalilta toimitettiin noin 660 000 kg hävikkiruokaa. Keväällä 2021 muodostettiin laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida toiminnan ilmastovaikutuksia.
Katse tulevaan
Kierto- ja jakamistalouden tiekartta tullaan päivittämään vuoden 2022 aikana niin, että se kattaa jatkossa laajemmin kiertotalouden eri teemoja. Nykyisistä painopistealueista rakentaminen tarjoaa eniten haasteita. Rakentamisen toimenpiteitä pyritään vauhdittamaan syksyllä 2021 käynnistyneen kiertotalouden klusteriohjelman avulla. Tavoitteena on lisäksi kehittää vuoden 2022 aikana kaupunkiorganisaation laajuinen kalusteiden sisäiseen uudelleenkäyttöön tähtäävä toimintamalli. Pohdinnassa ovat myös mahdolliset keinot, joilla voitaisiin edistää erilaisten kierto- ja jakamistalouden palveluiden näkyvyyttä ja suosiota.