Rekrytoinnit: Henkilöstöpulan helpottamiseksi tarvitaan uusia keinoja
Rekrytoinnit ulkomailta, oppisopimuskoulutusten lisääminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ovat keinoja helpottaa henkilöstöpulaa.
Pula erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ei hellitä. Eläköityminen, aloituspaikkojen riittämättömyys, ammatin maine – nämä kaikki vaikuttavat osaavien työntekijöiden riittävyyteen ja saatavuuteen.
Ongelma on valtakunnallinen, mutta vaikutukset ovat erityisen suuret Helsingin kaupungille Suomen suurimpana työnantajana ja palveluntuottajana.
Rekrytointi ulkomailta käynnistyi
Uusi avauksemme helpottaa työvoimapulaa on rekrytointi ulkomailta. Ensimmäisenä kansainvälisiä osaajia on lähtenyt rekrytoimaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, jonne saapui vuoden aikana 82 filippiiniläistaustaista hoiva- ja hoitoalan ammattilaista: 39 paikallisen koulutuksen saanutta hoiva-avustajaa ja 43 filippiiniläisen tutkinnon suorittanutta sairaanhoitajaa.
Hoiva-avustajat opiskelevat oppisopimuksella lähihoitajiksi Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Sairaanhoitajat pätevöityvät Metropolia Ammattikorkeakoulussa suoraan sairaanhoitajiksi, eikä heitä ohjata ammatillisesti matalampaan lähihoitajan tehtävään.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on myös käynnissä rekrytoinnin pilotti, jossa rekrytoidaan pieni ryhmä espanjalaisia varhaiskasvatuksen opettajia ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. He aloittivat ruotsin kielen opiskelun lähtömaassa joulukuussa 2023 ja saapuvat Suomeen elokuussa 2024.
Espanja valikoitui rekrytoinnin kohdemaaksi, sillä espanjalainen varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon sisältö on mahdollisimman lähellä suomalaista tutkintoa.
Haluamme varmistaa eettisyyden ulkomailta rekrytoitaessa ja julkaisimme lokakuussa sitä varten eettiset periaatteet.
Tukea maahanmuuttaneiden rekrytointiin
Toivotamme tervetulleeksi meille töihin myös jo täällä asuvat maahanmuuttaneet ja vieraskieliset. Haluamme kehittyä kansainvälistyvänä työnantajana. Tavoitteenamme on nostaa vieraskielisen henkilöstön määrä vastaamaan vieraskielisten helsinkiläisten määrää.
Helsingissä asuu paljon maahanmuuttaneita, joita rekrytoimme ja ohjaamme kaupungin tehtäviin muun muassa yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa.
Päivitimme esihenkilöiden työn tueksi ohjeen maahanmuuttaneen palvelukseen ottamisesta sekä järjestimme koulutuksen muun muassa ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta sekä oleskeluluvista.
Meillä on tarjolla yhä enemmän myös englanninkielisiä aineistoja palvelussuhteista ja perehdytyksestä.
Lisää oppisopimuksia
Pyrimme helpottamaan tilannetta myös lisäämällä oppisopimusten määrää, sillä ne ovat vaikuttava keino saada lisää henkilöstöä.
Olemme lisänneet suunnitelmallisesti rahoitusta oppisopimuskoulutukseen, minkä vuoksi olemme voineet palkata edeltävään vuoteen verrattuna enemmän oppisopimusopiskelijoita.
Esimerkiksi 181 opiskelijaa aloitti varhaiskasvatuksen lastenhoitajan opinnot oppisopimuksella vuonna 2022, ja vuotta myöhemmin lukumäärä oli noussut jo 226:een.
Suurin osa oppisopimuksella koulutetuista jää kaupungille töihin oppisopimuskoulutuksen jälkeen.
Tiiviimpää yhteistyötä
Pyrimme ratkomaan henkilöstöpulaa yhä vahvemmin myös poikkihallinnollisesti. Ratkaisujen löytäminen nostettiin kaupunkistrategian puolivälitarkastelussa kriittiseksi tekijäksi ja siksi pormestari Juhana Vartiainen perusti henkilöstön saatavuuden ohjelmaryhmän viidenneksi strategiseksi ohjelmaryhmäksi. Pormestari toimii ryhmän puheenjohtajana.
Ohjelmaryhmä käsittelee henkilöstöpulan ratkaisemiseksi asiakokonaisuuksia, joihin tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä läpi organisaation.
Pelkästään hyvää kerrottavaa
Filippiiniläinen Jenelyn Malana saapui 24 filippiiniläisen hoitajan ryhmässä keväällä Helsinkiin. Hänellä oli kotimaastaan Filippiineiltä hoiva-alan opintoja, ja hän jatkoi niitä Suomessa oppisopimuksella.
Kun hän sai ne valmiiksi, hän jatkoi opiskelua lähihoitajan tutkinnossa niin ikään oppisopimuksella. Hän suorittaa oppisopimustutkintoaan Itäkeskuksen palvelutalossa sekä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa.
Hänen kokemuksensa suomalaisesta työelämästä ovat hyvät. Työkaverit ovat reiluja ja tukevat, mutta iso plussa on myös vapaa-aika, jota Suomessa on paljon enemmän kuin mihin hän oli aiemmin tottunut. Hän teki aiemmin 12-tuntisia työpäiviä.
Myös samassa ryhmässä Suomeen tulleet kollegat ovat tyytyväisiä – jopa niin, että houkuttelevat Helsinkiin töihin ystäviään ja sukulaisiaan.
Mira Naakka ja Anna-Kaisa Isokangas toimivat Itäkeskuksen palvelutalossa osastonhoitajina. He ovat olleet iloisesti yllättyneitä filippiiniläisten nopeasta suomen kielen omaksumisesta.
Tulijat osasivat suomen kielen alkeet Helsinkiin muuttaessaan, kiitos jo ennen muuttoa aloitettujen opintojen. Sanavarasto on karttunut hyvää vauhtia käytännön opintojen ohella.
Lähihoitaja Petri Virolainen on tehnyt töitä yhdessä tänne muuttaneiden kanssa ja kehuu yhteistyötä. Perehdyttäminen ei ole tuntunut raskaalta vaan haastanut pohtimaan, miksi asioita tekee tietyllä tavalla ja miten muuten niitä voisi tehdä.
Hänen mielestään on hyvä, että työtapoja joutuu perustelemaan myös itselle.