Vesiensuojelu

Helsingin vesialueita ovat laajat merialueet sekä makeanveden alueet Vantaanjoki, purot, ojat, lammet ja lähteet. Kaupunkistrategian mukaan Helsingin pienvesien ja rannikkovesien tilaa parannetaan ja vaelluskalakantojen elpymiseen kiinnitetään huomiota. Merellisyyttä vahvistetaan ja lähisaariston avaamista yleiseen käyttöön jatketaan. Kaupungin vesiensuojelua ohjaavat ympäristöpolitiikan lisäksi pienvesiohjelma, hulevesiohjelma, tulvaohje, Itämeri-toimenpideohjelma ja kansalliset vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmat.

Helsingin merialueen ekologisesti merkittävät merialueet tunnistettiin

Helsingin merialueen ekologisesti merkittävät merialueet määritettiin pohjautuen ekologisesti merkittävien alueiden mallinnuksiin sekä tuhansiin havaintoihin vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta. Helsingin suuret sisälahdet, Vanhankaupunginlahti ja Laajalahti ovat itäisen sisäsaariston lahtialueiden kanssa merkittäviä kalojen lisääntymisalueita. Näillä alueilla havaittiin myös runsaita ja monipuolisia putkilokasviyhteisöjä. Alueet ovat myös tärkeitä ekosysteemipalveluiden tuottajia maalta tulevan valuman suodattamisen osalta. Alueiden suurimpina uhkina ovat voimakas ranta-alueiden ja vesialueen käyttö. Väli- ja ulkosaaristossa tunnistettiin useita monimuotoisia alueita, jotka ovat tärkeitä Itämeren uhanalaisten luontotyyppien esiintymiselle.

Meriveden lämpötila oli poikkeuksellisen korkea loppukesästä ja alkusyksystä, mikä mahdollisti tavanomaisesta poikkeavan myöhäisten sinileväkukintojen muodostumisen alueella. Sinileviä esiintyi runsaasti Laajalahden ja Seurasaarenselän alueella kuitenkin myös pitkin kesää. Meriveden ravinnepitoisuudet ja levämäärät olivat kuitenkin kokonaisuudessaan edellisvuosia hieman pienempiä ja merivesi oli keskimäärin myös edellisvuosia kirkkaampaa. Täysin hapettomia pohjanläheisen veden alueita ei vuonna 2022 Helsingin alueella havaittu.

Uuden Itämeri-toimenpideohjelman valmistelu käynnistyi

Helsinki on sitoutunut toteuttamaan vapaaehtoisia Itämeren suojelutoimia yhteistyössä Turun kanssa yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman kautta. Ohjelman 117 toimenpidettä on jaettu viiden päämäärän alle, joita ovat kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämerikansalaisuus. Toimenpiteet jakautuvat laaja-alaisesti kaupungin eri toimialoille, joiden lisäksi mukana ovat Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Helsingin Satama.

Voimassa olevan Itämeri-toimenpideohjelman kausi päättyy vuoden 2023 lopussa. Uuden toimenpideohjelman valmistelu kaudelle 2024–2028 käynnistyi syksyllä 2022 avoimilla työpajoilla, joihin osallistui Itämerihaasteen verkostojäseniä ja sidosryhmiä. Itämeri-toimenpideohjelman valmistelu jatkuu vuoden 2023 aikana kaupungin sisäisillä työpajoilla. Uuden toimenpideohjelman painopistealueet ovat kestävä merenkäyttö, rehevöityminen, haitalliset aineet ja roskaantuminen, meriluonnon monimuotoisuus sekä tutkimusyhteistyö.

Uutta pienvesiverkostoa saatiin kartalle

Helsingin yleiskaavan Kaupunkiluonto-teemakartalla kuvataan ekologiset verkostot, metsäverkosto, niittyverkosto ja siniverkosto. Vuonna 2021 käynnistyneessä siniverkostoselvityksessä tarkennettiin ja tuotiin helpommin käytettävään muotoon vesien ekologiaan ja vesistön asemaan liittyvää tietoa. Siniverkostoselvityksen tiedot pienvesien, rantojen ja merialueen luonnontilaisuuden asteesta helpottavat luontoarvojen huomioimista maankäytön suunnittelussa, vesistöjen valvonnassa ja muussa alueiden kehittämisessä. Vuonna 2022 paikkatietoanalyysin toimivuutta tarkennettiin maastokartoitusten avulla. Kartoitusten yhteydessä löytyi uusia purouomia sekä noroja, jotka lisättiin paikkatietojärjestelmään.

Vantaanjoen valuma-alueella käynnissä useita hankkeita

Vantaanjoen vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä ja joki kiemurtelee sata kilometriä Riihimäeltä Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Vantaanjoki toimii pääkaupunkiseudun vararaakavesilähteenä. Vantaanjokeen kohdistuva kuormitus on vähentynyt ja joen tila on ekologiselta luokitukseltaan kokonaisuudessaan tyydyttävä. Kytäjoen alueella ja Keravanjoen yläjuoksulla ekologinen tila on hyvä. Myös alajuoksulla olisi mahdollista saavuttaa hyvä tila, jos kokonaisfosforipitoisuuden vuosimediaani saataisiin tasolle 60 μg/l.

Vantaanjoen valuma-alueella oli käynnissä useita vesiensuojeluhankkeita. Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -projektissa (2021–2023) tunnistetaan keskeiset vesistökunnostusten sidosryhmät ja parannetaan yhteistyötä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden välillä, jotta vesien- ja merenhoidon toimenpiteet saadaan käytäntöön. Vantaanjoen nousu -hankkeessa (2020–2023) seurataan meritaimenen ja siian vaelluskäyttäytymistä kaloihin kiinnitettävien radiolähettimien avulla. Hankkeessa selvitetään muun muassa, miten taimenet ja siiat käyttäytyvät Vanhankaupunginkoskella ennen ja jälkeen itähaaran kunnostuksen.

Vesiensuojelun valvonnassa painottuivat vesihuoltolain mukaiset tehtävät ja työmaiden vesistöhaittojen vähentäminen

Viranomaisvalvontaresursseja jouduttiin yhä keskittämään vesihuoltolain mukaisiin tehtäviin, kun Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n hulevesilinjasaneerausten aiheuttamaa hakemustulvaa liittämisvelvollisuudesta vapauttamiseksi purettiin. Tämä heijastui muuhun vesiensuojelun valvontaan vähentävästi. Hakemusten käsittelyssä siirryttiin sähköiseen Lupapiste-asiointijärjestelmän käyttöön ja ympäristövalvonnassa otettiin käyttöön uusi Trimble Locus Cloud-valvontaohjelma, mikä osaltaan vaikutti varsinaiseen valvontatyöhön käytettävään aikaan. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia oli vuoden 2022 suunnitelmassa vähennetty aiemmasta, ja ne saatiin hoidettua. Tehtävien priorisoinnin vuoksi myös haittailmoituksiin liittyvien tarkastusten määrä pysyi aiempaa keskiarvoa vähäisempänä.

Työmaavesien ohjeistusta valmisteltiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien viranomaisten kanssa. Luonnos yhteisestä ohjeesta valmistui, mutta runsaan palautteen vuoksi ohjeen viimeistely siirtyi vuoden 2023 puolelle. Ohjeessa on tarkoitus asettaa kunnianhimoisia tavoitteita työmaavesien puhdistamiselle ennen niiden laskemista hulevesiviemäriin tai ojaan, joista vedet päätyvät kaupunkipuroihin tai mereen. Kaikilla työmailla tulee pyrkiä siihen, että työmaavesiä syntyy mahdollisimman vähän ja niiden laatu ympäristöön purettaessa on luonnonvesiä vastaava. Syntyviä vesiä tulee käsitellä niin, että ne eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai haittaa eliöstölle. Työmailla syntyvissä vesissä etenkin kiintoaineksen määrä voi olla suuri, ja sen vähentäminen on koettu haastavaksi.

Maalämpökaivojen porauksesta aiheutuvat ympäristöhaitat puroissa ovat työllistäneet ympäristövalvontaa useana viime vuonna. Haasteeseen vastattiin laatimalla HSY:n ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen ohje maalämpöporauksissa syntyvien vesien käsittelystä vuonna 2021. Ohjeen jalkauttaminen osoittautui haastavaksi, sillä kuluneen vuoden aikana ympäristövalvontaan tuli kymmeniä haittailmoituksia porauslietteiden johtamisesta vesistöön. Maalämpö on kasvattanut suosiotaan ja olisi tärkeää, että porauksessa syntyvä kiintoainespitoinen vesi (liete) käsitellään asianmukaisesti, jotta vesistöhaitoilta vältytään.

Jätevesiä puhdistettiin tehokkaasti

Vuonna 2022 vesijohtoverkostoon pumpattiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n vesihuollon alueella vettä 93 miljoonaa kuutiometriä, josta 50 miljoonaa kuutiometriä pumpattiin Helsingin verkostoon. 

Helsingissä sijaitseva Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo. Viikinmäen kalliopuhdistamossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon, eli noin 900 000 asukkaan jätevedet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tuli käsiteltäväksi jätevettä yhteensä 98 miljoonaa kuutiometriä, josta 70 miljoonaa kuutiometriä tuli Helsingistä. Sekä kokonaisjätevesimäärä että Helsingin jätevesimäärä olivat edellisvuotta pienempiä. Viikinmäen puhdistamo täytti 88 prosenttia ympäristöluvan vaatimuksista. Sekaviemäriverkoston ylivuotojen osuus Helsingissä oli 0,08 prosenttia kokonaisjätevesimäärästä.

Viikinmäessä saavutettiin vuonna 2022 fosforin osalta 97 prosentin, biologisen hapenkulutuksen osalta 96 prosentin ja typen osalta 89 prosentin poistoteho. Puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometriä pitkää purkutunnelia pitkin avomerelle. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta Helsingin edustan merialueelle kohdistuva fosforikuorma oli 22 tonnia (+22 prosenttia vuodesta 2021) ja typpikuorma 605 tonnia (+29 prosenttia vuodesta 2021). Puhdistustulos oli edellisvuotta heikompi, koska jätevedenpuhdistamolla jouduttiin käynnistämään keväällä puhdistamon biologisen osan ohitus. Häiriön syy liittyi prosessin alentuneeseen virtauskestävyyteen sekä sateiden aiheuttamaan lumensulamisen alkamiseen. Ohitettava jätevesi käsiteltiin kemikaaleilla tehostetusti.

Katse tulevaan

Vesien- ja merensuojelun perustana Suomessa ovat vesien- ja merenhoitosuunnitelmat. Suunnitelmat pohjautuvat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin, jonka taustalla puolestaan on EU:n vesipuitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi. Aktiivisia toimenpiteitä ja yhteistyötä tarvitaan kaikilla yhteiskunnan aloilla, jotta vesien- ja merenhoidon tavoite, vesien hyvä tila, voidaan saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Helsingillä on merkittävä rooli pintavesien suojelussa etenkin kaupungin virtavesien ja meren sisälahtien osalta tilanteessa, jossa merenlahtien veden laadun kohentuminen on pysähtynyt ja paikoitellen lähtenyt heikkenemään viime vuosien aikana.

Helsinki kantaa vastuuta Itämeren tilasta ja suojelusta. Itämerta uhkaavat erityisesti rehevöityminen, haitalliset aineet ja roskaantuminen, joilla on vakavia seurauksia meriluonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Itämerihaaste oli mukana valmistelemassa uutta kansainvälistä BALTIPLAST-hanketta, joka käynnistyi vuoden 2023 alussa. Hanke sai rahoituksen EU:n Itämeriohjelmasta (INTERREG Baltic Sea Region programme). Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, testata ja ottaa käyttöön toimia, jotka edistävät kiertotalousratkaisuja ja joilla muovin kulutusta voidaan vähentää ja roskan määrää hillitä kaupungin maa- ja merialueella. Itämerihaaste on mukana myös uudessa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä kansainvälisessä BALTICITIES-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa Suomen ja Baltian maiden rannikoiden tilaa vahvistamalla yhteistyöverkostoja eri maiden rannikkokaupunkien ja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä sekä lisäämällä kansalaisten tietoisuutta meriympäristön tilasta.