Ilmansuojelu
Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Kuitenkin yhä liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly sekä pientulisijoissa tapahtuvan puunpolton päästöt aiheuttavat haittaa ihmisten terveydelle ja viihtyisyydelle. Ilmansuojelua edistetään Helsingissä vuonna 2017 voimaan tulleen ilmansuojeluasuunnitelman avulla. Ohjelmassa on 48 toimenpidettä ilmanlaatuhaittojen vähentämiseksi. Uusi ilmansuojelusuunnitelma on tekeillä ja valmistuu kesällä 2024. Lisäksi kaupunki osallistuu aktiiviesti kansalliseen ilmansuojelutyöhön.
Pakokaasupäästöt laskusuunnassa
Vuonna 2022 autojen pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet nousivat jonkin verran verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Vuosina 2020 ja 2021 koronapandemia vähensi selvästi ihmisten liikkumista ja siten myös liikenteen päästöjä. Pitkällä aikavälillä liikenteen pakokaasuperäiset päästöt ovat kuitenkin laskeneet selvästi ja laskun ennustetaan jatkuvan edelleen ajoneuvotekniikan edistymisen sekä sähköistymisen ansiosta. Bussikaluston uusiutumisella vähäpäästöisemmäksi on ollut suuri merkitys ilmanlaadun parantumiseen. Typpidioksidin nykyinen EU:n raja-arvo ei ole viime vuosina enää ylittynyt eikä sen arvioida olevan vaarassakaan ylittyä.
Raja-arvot mahdollisesti kiristymässä
Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2022 uuden ilmanlaatudirektiiviehdotuksen. Sen mukaan EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteiden pitoisuuksille kiristyisivät merkittävästi aiemmista vuonna 2030. Ehdotetut raja-arvot pohjautuvat Maailman terveysjärjestö WHO:n uusiin vuonna 2021 voimaan tulleisiin terveysperusteisiin ohjearvoihin, jotka ovat raja-arvoehdotuksiakin tiukempia. Ne ylittyvät laajasti myös Helsingissä, erityisesti typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten osalta.
Katupöly yhä haasteena
Suorien pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne aiheuttaa myös katupölyä. Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä viime vuosina, mutta ylitysriski on edelleen paikoin olemassa. Hyvin pölyisiä päiviä esiintyy yhä erityisesti keväisin ja kansallinen ohjearvo sekä WHO:n uusi ohjearvo ylittyvät. Keväiseen pölyämiseen vaikuttavat merkittävästi myös kevään ja talven sääolosuhteet ja lumitilanne.
Helsinki on jo useita vuosia osallistunut yhteistutkimushankkeisiin, joissa on selvitetty katupölyn muodostumista sekä vähentämistoimenpiteitä. Tehokkaimmiksi todettuja keinoja on jalkautettu katujen kunnossapidon käytännön työhön. Tutkimusten mukaan nastarenkaat aiheuttavat tienpäällystettä rouhimalla katupölystä hyvin merkittävän osuuden. Kaupunki onkin asettanut tavoitteen vähentää nastarenkaiden osuutta talvirenkaista. Kitkarenkaiden hyötyjä on nostettu esiin laajalla viestintäkampanjalla jo kolmena syksynä. Läpiajoliikennettä koskeva nastarengaskieltokokeilu käynnistyi syksyllä Lönnrotinkadulla. Kokeilun tarkoituksena on seurata kiellon vaikutuksia muun muassa ilmanlaatuun sekä nastarengasosuuksiin laajemmin. Kaupunki hankkii omiin henkilö- ja pakettiautoihinsa talvirenkaiksi ainoastaan kitkarenkaita.
Puun poltosta ilmanlaatuhaittoja pientaloalueilla
Puun poltto tulisijoissa aiheuttaa hiukkasten, mustan hiilen ja PAH-yhdisteiden päästöjä varsinkin pientaloalueilla. Energiakriisin myötä lisääntynyt puun poltto kotien tulisijoissa heikensi ilmanlaatua pientaloalueilla talvella erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin.
Helsinki kampanjoi puhtaampien polttotapojen puolesta viestimällä sosiaalisessa mediassa ja kaupungin infonäytöillä. Kaupunki osallistuu myös kiukaiden päästöjä vähentävään tutkimushankkeeseen.
Katse tulevaan
Ajoneuvoliikenteen tekniikan kehittymisen ja sähköistymisen myötä suorat pakokaasupäästöt ovat vähentyneet. Katupöly säilyy kuitenkin haasteena. Kaupungin tiivistyminen vilkkaiden väylien varsille lisää tarvetta panostaa tulevaisuudessa yhä enemmän katupölyn torjuntaan. Puunpoltto tulisijoissa ei tule lähiaikoina vähenemään, joten sen päästöjä tulee pyrkiä pienentämään.