Ilmastonmuutoksen hillintä
Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että suoria päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja loput päästöt voidaan kompensoida. Hiilineutraali Helsinki -ohjelman päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa elokuussa 2022. Toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja lisäisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja päästövähennyksiä pyritään saamaan aikaan kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti lämmityksessä, liikenteessä ja rakentamisessa. Vuodelle 2040 on kaupunkistrategiassa asetettu hiilinollatavoite ja sen jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivisuus. Keväällä 2022 perustettiin neljä pormestarin puheenjohtamaa poikkihallinnollista strategista kärkiohjelmaa, joista yksi on Kunnianhimoinen ilmastovastuu. Ryhmässä linjataan ilmastotyön suuntaviivoista ja varmistetaan kunnianhimon taso niin hillintä- kuin sopeutumistyössä.
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt nousivat edellisvuodesta
Vuosi 2022 oli EU:n Copernicus-ilmastonmuutospalvelun (C3S) datan mukaan viidenneksi kuumin vuosi mittaushistoriassa. Mittaushistorian kahdeksan kuuminta vuotta ovat olleet vuosien 2014–2022 aikana. Vuosi 2016 on ollut mittaushistorian kuumin. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,2 celsiusastetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Kesällä 2022 Euroopassa rikottiin monin paikoin lämpöennätyksiä ja vuosi oli mittaushistorian toiseksi kuumin Euroopan alueella.
Vuonna 2022 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 2 637 kt CO₂-ekv. ja nousivat edellisvuodesta 12 prosenttia. Kokonaispäästöjen nousu johtuu siitä, että vaikka muiden sektorien päästöt pääasiassa laskivat, kaukolämmön päästöt nousivat merkittävästi (23 prosenttia). Kaukolämmön päästöjen nousu selittyy pääosin Helen Oy:n polttoainejakaumalla eli maakaasua jouduttiin korvaamaan kaukolämmön tuotannossa kivihiilellä ja öljyllä. Myös lämpöpumpuilla tuotetun kaukolämmön määrä laski johtuen osaksi korkeasta sähkön hinnasta. Sähkönkulutus laski 3 prosenttia, mihin vaikutti etenkin korkea sähkön hinta sekä energiansäästökampanjat. Lisäksi sähkön päästöihin vaikutti sähkön päästökertoimen lasku. Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt nousivat 4 prosenttia. Nousu johtui kuorma-auto- ja linja-autoliikenteen päästöjen kasvusta. Päästöjä nosti myös muun muassa jakeluvelvoitteen laskeminen vuoden 2022 osalta 7,5 prosenttiyksiköllä. Liikenteen kokonaissuorite pysyi kuitenkin lähestulkoon samana. Vuoteen 1990 verrattuna Helsingin kokonaispäästöt olivat noin 25 prosenttia pienemmät. Asukaskohtaiset päästöt olivat 4,0 t CO₂-ekv. per asukas eli ne nousivat edellisvuodesta 11 prosenttia ja ovat 44 prosenttia vuotta 1990 pienemmät.
Helenin uusiutuvalla energialla tuotetun energian osuus oli 21 prosenttia vuonna 2022. Kaiken kaikkiaan 37 prosenttia tuotannosta tuotettiin hiilineutraalisti.
Hiilineutraali Helsinki
Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toteuttaminen etenee alla olevan taulukon mukaisesti. Toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvuissa Energia, Rakentaminen ja Liikenne.
Taulukko 4. Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toimenpiteiden eteneminen (tilanne 31.3.2023).
| TOIMENPIDE | SEKTORI | ETENEMINEN |
|---|---|---|
| Luokka 1: Päästöjä vähentävät toimenpiteet | ||
| Kaupungin toimitilojen ilmanvaihdon säätäminen tarpeenmukaiseksi | Lämmitys | Etenee kohtuullisesti |
| Vähäpäästöinen betoni infrahankkeissa | Rakentaminen (Scope 3) | Etenee kohtuullisesti |
| Malmin lentokenttäalueen esirakentamispäästöjen vähentäminen -50 % | Rakentaminen (Scope 3) | Etenee hyvin |
| Kaupungin hallinnassa olevien toimitilojen lämmityksen alentaminen | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Ulkovalaistuksen vaihtaminen LED-valaisimiin | Sähkö | Etenee kohtuullisesti |
| Kaupungin toimitilat ja palvelurakennukset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että E-luku on -30 % käyttötapaluokan kansallisesta raja-arvosta | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten perusparannukset toteutetaan siten, että E-luku pienenee -34 % rakennuksen alkuperäisestä E-luvusta | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Tontinluovutusehdoissa asuinkerrostaloille (kt-luokka 2) edellytetään A-energialuokkaa | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Asemakaavoituksessa asuinkerrostaloille (kt-luokka 2) edellytetään A-energialuokkaa | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Asemakaavoituksessa muille kuin asuinrakennuksille edellytetään energialuokkaa, joka on -20 % rakennustyypille asetetusta kansallisesta normista | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumppujärjestelmä, mikäli takaisinmaksuaika on alle 15 vuotta ja toteutus on teknisesti mahdollinen | Lämmitys | Etenee kohtuullisesti |
| Kaupungin henkilöautokannan vaihtaminen sähköautoihin 2021–2025 | Liikenne | Ei etene aikataulussa |
| Luokka 2: Välttämättömät päästövähennyksiä mahdollistavat toimenpiteet | ||
| Matalalämpöisten alueellisten lämmityskokonaisuuksien periaatteet. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Baanaverkon ja tavoiteverkon toteuttamissuunnitelman uudelleenohjelmointi vuoteen 2030 | Liikenne | Etenee kohtuullisesti |
| Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen linjassa sähköautoennusteen kanssa | Liikenne | Etenee hyvin |
| Kaupungin kiinteistöjen energiaratkaisujen kilpailuttamisen prosessien kehittäminen | Lämmitys, sähkö | Etenee hyvin |
| Energiarenessanssi-neuvonnan käynnistäminen | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Maalämmön rakentamisen salliminen yleisille alueille | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Tontinluovutusehdoissa edellytetään uudiskohteissa autopaikkojen toteuttamista siten, että ne on sähköistetty ja 1/3 autopaikoista on varustettu latauspisteellä | Liikenne | Etenee hyvin |
| Pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen | Liikenne | Etenee kohtuullisesti |
| Luokka 3: Selvitykset uusien päästövähennystoimien määrittelemiseksi | ||
| Rakentamisen ohjaaminen hiilijalanjäljellä -selvitys | Lämmitys, rakentaminen (Scope 3) | Etenee hyvin |
| Kaupungin omien kiinteistöjen energiatehokkuusparannusten tehostaminen perusparannusten ulkopuolella (Energiakatselmusten toteutusprosessin määrittely) | Lämmitys, sähkö | Etenee kohtuullisesti |
| Selvitys liikenteen päästövähennyskeinoista | Liikenne | Etenee hyvin |
| Edistetään vaikuttavien seudullisen liikkumisen päästövähennystoimien määrittelyä | Liikenne | Etenee kohtuullisesti |
Ilmastonmuutoksen hillinnän monet roolit
Ilmastonmuutos näkyy ja vaikuttaa eri tavoin kaupunkiorganisaation eri osissa. Toimialoilla ja liikelaitoksilla on erilaiset roolit ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaupunki kannustaa henkilöstä työtehtävien niin salliessa etätyöhön ja tukee joukkoliikenteen käyttöä työmatkaseteleillä, asiointilipuilla sekä kaupunkipyörä- ja polkupyöräedulla. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut mahdollistavat kaupungin palveluiden saamisen ilman asiakkaiden liikkumistarvetta ja sähköinen viestintä vähentää työntekijöiden liikkumistarvetta.
Kaupunkiympäristön toimiala teknisenä toimijana vastaa suurimmasta osasta Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toimenpiteitä. Toimenpiteitä päivitetään jatkossa vuosittain, jolloin pystytään reagoimaan nopeammin muun muassa tekniikan kehittymiseen, energian hintaan ja maailmantilanteen muuttumiseen. Kaupunkiympäristön toimiala hallinnoi myös suurinta osaa kaupungin käytössä olevista kiinteistöistä eli huolehtii myös muiden toimialojen ja liikelaitosten puolesta muun muassa energiatehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Lisäksi kaupunkiympäristön toimialalla kaupunkisuunnittelu vastaa kaupunkirakenteen kehittämisen ja liikenteen suuntavoista, joilla on merkittäviä vaikutuksia päästöjen kehitykseen. Myös rakentamiseen ja työmaatoimintoihin liittyvät toiminnot ovat avainasemassa, niistä kerrotaan lisää tämän raportin luvussa Rakentaminen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan roolina on toimia ennen kaikkea ilmastokasvattajana ja tarjota eri ikäisille helsinkiläisille tietoja ja taitoja ottaa ilmastonmuutoksen hillintä huomioon omassa toiminnassaan. Toimialan kehittämällä kestävän kehityksen opinpolulla perehdytään ilmastonmuutokseen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella ja vapaassa sivistystyössä. Opinpolusta on kerrottu lisää tämän raportin Ympäristötietoisuus ja -kasvatus -luvussa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vastuulle kuuluu kaupungin kirjastot, kulttuurilaitokset, liikuntapaikat ja nuorisotoiminta. Toimialan toimipisteissä on tehty useita energiatehokkuustoimenpiteitä. Kaupungin energiatehokkuustyöstä on kerrottu tämän raportin Energia-luvussa. Pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia on parannettu ja liikuntapaikkojen asiakaspysäköintipaikoille on rakennettu sähköautojen latauspisteitä. Museo pyrkii osaltaan edistämään rakennetun kulttuuriympäristön kestävää käyttöä kaavoitus- ja rakennushankkeiden ohjaamisen ja lausuntotyön kautta. Nuorisotyössä ilmastoteema on vahvasti osana toimintaa.
Sosiaali- ja terveystoimialan (nyk. sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala) rooli korostuu ilmastonmuutokseen sopeutumistyössä, josta on kerrottu enemmän tämän raportin luvuissa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Ympäristöriskit. Hillintätyössä keskeistä on kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja kaluston sähköistäminen. Pelastuslaitos on siirtymässä sähköiseen kalustoon ja kiinteistöihin on rakennettu sähköautojen latauspisteitä.
Kaupunginkanslian koordinoimassa uudessa Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelmassa vuosille 2022–2026 on asetettu toimenpiteitä ilmastoon liittyen. Vuonna 2022 tapahtumille kehitettiin hiilijalanjälkilaskuria, joka soveltuu eri kokoisille ja erityyppisille tapahtumille aina ulkoilmatapahtumista kongresseihin sekä hybridi- ja virtuaalitilaisuuksiin. Laskurin tarkoituksena on auttaa tapahtumanjärjestäjiä tunnistamaan tapahtumien keskeiset päästölähteet. Hiilijalanjälkilaskuri julkaistiin keväällä 2023.
Palvelukeskus Helsingin rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä kytkeytyy erityisesti ruoan ilmastovaikutuksiin ja hankintoihin. Tavoitteena on puolittaa ruokapalveluissa syntynyt ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto- ja ympäristöystävällistä reseptiikkaa kehitetään jatkuvasti. Ruokalistamuutosten suunnittelua ja seurantaa varten on perustettu Vastuullisen ruokalistan kehittämistyöryhmä yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialan (nyk. sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala) kanssa. Palvelukeskus Helsinki siirtyy omassa kalustossaan sähköautoihin CVD-direktiivin mukaisesti ja pyrkii vähentämään ruoankuljetusten ilmastopäästöjä asettamalla kriteerejä hankinnoissa. Hankintojen ilmastokriteerejä tiukennetaan myös muiden hankintojen osalta.
Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara on tehnyt omissa kiinteistöissään energiatehokkuustoimia ja uusinut talotekniikkaa. Stara hankkii vihreää sähköä ja osallistuu Vähäpäästöisten työmaiden green deal -sopimuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on lisätä uusiutuvan dieselin käyttöä. Staran vastuulla on lisäksi koko kaupungin kaluston hankinta. Kaluston hankinnan osalta tavoitteena on vaihtaa kaupungin henkilöautokanta sähköautoihin vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2016 alkanut yhteiseurooppalainen mySMARTLife-hanke päättyi syyskuussa 2022. EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluneessa hankkeessa kehitettiin erilaisia älykkäitä pilotteja, joilla pyrittiin päästövähennyksiin etenkin asumisen, liikenteen ja energian osa-alueilla. MySMARTLife-hankkeen tuloksia ja Helsingin, Hampurin ja Nantesin osahankkeissa sekä seuraajakaupungeissa saatuja oppeja on koottu yhteen hankkeen päätöksen yhteydessä ilmestyneeseen Best Practices -julkaisuun.
Ilmastonmuutoksen hillintä kaupungin tytäryhteisöissä
Tytäryhtiöitä ohjataan omistajastrategioiden kautta ja valtaosalla yhteisöitä niihin on kirjattu hiilineutraalisuussuunnitelman laatiminen. Vuoden 2022 loppuun mennessä hiilineutraalisuussuunnitelman oli laatinut 39 tytäryhteisöä. Tytäryhteisöissä on tehty paljon ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä, muun muassa otettu käyttöön sähköistä ja kaasukäyttöistä kalustoa, tehty energiansäästötoimenpiteitä, siirrytty uusiutuvaan sähköön ja huomioitu ilmastonäkökulma hankinnoissa. Tytäryhtiöiden energiatehokkuustyöstä on kerrottu tämän raportin Energia-luvussa.
Helen Oy tähtää hiilineutraaliksi
Helen Oy:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Yhtiö julkaisi hiilineutraalisuus-ohjelman ja sai ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä Science Based Targets -aloitteelta (SBTi) hyväksynnän päästövähennystavoitteelle. SBTi on kansainvälinen aloite, joka edistää ilmastotoimia auttamalla yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvat ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet omalle toiminnalleen. Helen Oy:n asettamat tavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen, jonka päämääränä on rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen globaalisti. Samalla yhtiö varautuu vuoden 2024 alusta voimaantulevaan CSRD-raportointidirektiiviin, jonka myötä yritysten pitää pystyä osoittamaan toimintansa olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Yhtiö panostaa myös digitaalisiin palveluihin, jotka tukevat asiakkaita energian säästämisessä.
Osana hiilineutraalisuustavoitetta Helen Oy rakentaa lähivuosina yhteensä yli 2 000 megawattia fossiilisen energiantuotannon korvaavaa kapasiteettia. Lakiakangas 3 -tuulipuiston 20 tuulivoimalaa aloittivat säännöllisen sähköntuotannon huhtikuussa ja Juurakon seitsemän voimalaa marraskuussa. Lisäksi Helen Oy investoi Kalistannevan, Karahkan ja Niinimäen tuulipuistoihin. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrää kasvattivat myös Suomen Hyötytuulen investoinnit Oosinselän ja Siikajoen tuulipuistoihin. Yhtiö aloitti teollisen luokan aurinkopuiston rakentamisen Nurmijärvelle ja osti 206 megawatin rakennusvalmiin aurinkopuiston Uudestakaupungista. Suunnitelmissa on kymmenen megawatin puisto Lohjalle. Vuosaaren biolämpölaitos aloitti lämmöntuotannon joulukuussa.
Katse tulevaan
Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toteuttaminen jatkuu ja uusia toimenpiteitä tuodaan osaksi ohjelmaa vuosittain. Liikenteen merkitys päästöissä tulee kasvamaan, kun lämmityksen päästöt laskevat voimakkaammin kivihiilestä luopumisen myötä. Kivihiilen poltto loppui Hanasaaressa keväällä 2023. Salmisaaressa kivihiilen poltto lopetetaan keväällä 2025. Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii useita toimenpiteitä. Myös muu ilmastonmuutoksen hillintätyö kaupunkiorganisaatiossa ja tytäryhteisöissä jatkuu.