Meluntorjunta

Helsingin kaupungin uusin liikennemeluselvitys valmistui vuonna 2022. Merkittävin melulähde Helsingissä on tieliikenne. Helsinkiläisistä noin 39 prosenttia asuu alueilla, joilla tie- ja katuliikenteen päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 dB. Raitiotieliikenteen melulle altistuu 6 prosenttia, rautatieliikenteen melulle 1 prosentti ja metron melulle reilu 1 prosentti helsinkiläisistä. Viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tieliikenteen melulle altistuvien määrä on hiukan noussut uuden rakentamisen takia. Altistujalaskenta ei ota huomioon rakennusten meluntorjuntaa. Meluselvitys ei siten kerro sisällä liikennemelulle altistuvien määrää vaan antaa kuvaa siitä, kuinka monen asuinympäristöä melu kuormittaa.

Kaupungin ääniympäristöä parannettiin

Kaupungin työtä ääniympäristön parantamiseksi ohjaa meluntorjunnan toimintasuunnitelma, joka laaditaan meluselvityksen pohjalta viisivuotiskaudeksi. Uusi meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistuu kesällä 2024.

Vuonna 2022 kaupungin ääniympäristöä parannettiin monin tavoin. Meluhaittoja ennaltaehkäistiin varmistamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelussa terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö sekä riittävä meluntorjunta. Autoliikenteen melupäästöä pyrittiin vähentämään muun muassa edistämällä kitkarenkaiden käyttöä ja vaikuttamalla ajonopeuksiin. Ydinkeskustan neljä vilkasta katuosuutta muunnettiin kesän ajaksi vehreiksi viihtymisen paikoiksi, joilla liikuttiin kävelijöiden ehdoilla. Joukkoliikenteestä aiheutuvaa melua vähennettiin muun muassa asentamalla raitiolinjoille uusia syväuraisia vaihteita sekä hiomalla ja voitelemalla raiteita. HSL puolestaan kasvatti sähköbussien määrää reilusti. Vanhan Porvoontien meluesteen suunnittelua jatkettiin. Meluesteiden toteuttaminen on hidasta puutteellisten resurssien takia.

Tapahtumat palasivat kaupunkiin

Suuria ulkoilmakonsertteja järjestettiin kahden poikkeusvuoden jälkeen eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2022 tehtiin asukaskysely, jolla kartoitettiin tärkeimpien tapahtuma-alueiden, Olympiastadionin, Kaisaniemen, Tokoinrannan ja Suvilahden, ympäristön asukkaiden kokemuksia ulkoilmakonserteista ja niiden vaikutuksista. Asukaskyselyyn vastanneista suurin osa koki konserttien elävöittävän omaa kaupunginosaa, edistävän kaupungin, kaupan ja palveluiden taloutta sekä parantavan kaupungin mainetta. Myös musiikkimelu koettiin vähemmän häiritsevänä kuin vuoden 2018 kyselyssä. Olympiastadionin ympäristössä melu häiritsi kuitenkin keskimääräistä enemmän. Asukaskyselyn tuloksia hyödynnettiin vuosille 2023–2025 laaditussa ulkoilmakonserttien päättymisaikalinjauksessa, joka määrittelee kello 22 jälkeen päättyvien konserttien sallitut lukumäärät ja päättymisajat Kansalaistorilla ja Töölönlahden puistossa, Suvilahdessa, Olympiastadionilla, Kaisaniemessä ja Malmin entisen lentokentän alueella.

Meluhaittojen torjunta viranomaisyhteistyötä

Liikenteen ja ulkoilmatapahtumien lisäksi meluhaittaa aiheuttavat myös rakennustyömaat, jotkut teollisuuslaitokset, ravintolat ja esimerkiksi talojen LVIS-laitteet. Ympäristönsuojelulaissa on säädetty ympäristölupa-, rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuuksista, joiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä laitosten ja tilapäisten toimintojen aiheuttamia meluhaittoja. Lisäksi Helsingin ympäristönsuojelumääräyksissä on asetettu kaikille meluhaittaa aiheuttaville tilapäisille toiminnoille tiedottamisvelvoite sekä rajoitettu yöaikaan tapahtuvaa meluamista.

Asukasilmoituksia meluhaitoista saapui ympäristönsuojeluviranomaiselle 240 kappaletta, joista kuitenkin pystyttiin käsittelemään vain akuuteimmat 122 kappaletta. Lisäksi ulkoilmatapahtumista tuli kesällä yhteensä 183 palautetta. Ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi meluhaittojen torjuntaa valvoivat myös terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset.

Katse tulevaisuuteen

Kaupungin tiivistyessä riittävään meluntorjuntaan ja ääniympäristön suunnitteluun on jatkossakin panostettava. Ääniympäristöltään rauhallisten ja elvyttävien alueiden ja paikkojen tärkeys tulee korostumaan entisestään.