Kiertotalous
Kunnianhimoinen ilmastovastuu ja luonnonsuojelu sekä vastuullinen talous kestävän kasvun perustana kuuluvat Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 painopistealueisiin. Kiertotalouteen siirtyminen on avaintekijä näiden painopistealueiden menestyksekkäässä toteuttamisessa. Helsingin kaupunki osallistuu ympäristöministeriön vuonna 2022 käynnistämään kansallisen kiertotalouden green dealin valmisteluprosessiin. Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartan päivitys toimenpideohjelmaksi on myös käynnistynyt vuonna 2022.
Organisaation kiertotalousosaamista vahvistettiin monella sektorilla
Kiertotalouden mukainen ajattelu on vielä suhteellisen uutta ja edellyttää panostusta viestintään ja koulutukseen. Vuonna 2022 kiertotalousaiheista koulutusta järjestettiin muun muassa maankäytön ja kaavoituksen sekä infra- ja viherrakentamisen asiantuntijoille, nuoriso-ohjaajille ja ekotukihenkilöille. Kiertotalouden teema sisältyy myös Stadin ammatti- ja aikuisopiston (Stadin AO) järjestämään johtamisen erikoisammattitutkintoon. Vuonna 2022 kaupungin esihenkilöille järjestettiin yksi tähän liittyvä koulutustilaisuus. Kaupungin sisäinen kiertotalousverkosto kokoontui kaksi kertaa vuonna 2022. Kiertotalousaiheita on käsitelty lisäksi muissa toimialojen välisissä verkostoissa.
Rakentamisessa rohkeita avauksia ja hyvien käytäntöjen jalkautusta
Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma on toteuttanut useita toimenpiteitä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Ohjelmassa on tuotettu ohjeistusta uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden osoittamiseksi. Vattuniemen pilottikohteessa 16 purettavan yksityisomisteisen kiinteistön omistajia ja kehittäjiä on tuettu kiertotaloustavoitteiden asettamisessa, kiertotaloussuunnitelmien ja urakka-asiakirjojen toteuttamisessa sekä esipurun suunnittelussa. Klusterin järjestämiin tilaisuuksiin osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä noin 750 henkilöä.
Vuonna 2022 kaupungin omiin purkuhankkeisiin laadittuja purkuohjeita kehitettiin tukemaan entistä paremmin kiertotalousajattelua. Laakson terveysaseman purkuurakassa pilotoitiin perustasoa tiukempia vaatimuksia edellyttämällä ensimmäistä kertaa mineraalivillojen erilliskeräystä ja kierrätykseen toimittamista. Purkuhanke sijoittui toiseksi Vuoden purkuhanke -kilpailussa.
Stadin AO:n Roihupellon kampuksen elinkaarihankkeessa edellytettiin vähimmäisvaatimuksena rakennusosien uudelleenkäyttöä. Paikalta puretusta rakennuksesta säästetyt kahitiilet odottavat nyt hyödyntämistä osana uudisrakennusta.
Asuntotuotanto pilotoi Heka Kontulankaari 11 -peruskorjaushankkeessa kylmäkalusteiden toimittamista Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle myyntiin. Kylmäkalusteita saatiin kiertoon noin 180 kappaletta ja noin 100 kappaletta lisää tullaan toimittamaan hankkeen edetessä.
Kaupunkiympäristön toimialan Tilat-palvelussa ja Asuntotuotannossa nimettiin kussakin vuoden 2022 aikana viisi kiertotalouden pilottihanketta, joissa joko suunnittelu- tai rakentamisvaiheelle asetettiin kiertotaloutta tukevia elinkaaritavoitteita, vähimmäisvaatimuksia tai laatupisteitä. Lisää rakentamisesta on kerrottu tämän raportin Rakentaminen-luvussa.
Pilaantuneiden maiden kunnostaminen ja materiaalien uudelleenkäyttö
Merkittävimpiä kaupungin hoitamia pilaantuneen maaperän kunnostuskohteita olivat Kalasatamasta Pasilaan -hanke sekä Kruunusillat-allianssin rakennushankkeet. Isojen kohteiden lisäksi vuoden 2022 aikana tutkittiin tai puhdistettiin useita pieniä yksittäisiä kohteita. Maaperää kunnostettiin kaikkiaan noin 40 eri kunnostuskohteessa.
Helsingin entiset kaatopaikat kunnostetaan ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti. Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen siirtyi pitkälti ylläpitovaiheeseen. Kaupunki varautuu tulevina vuosina Iso-Huopalahden kaatopaikan kunnostamiseen. Kaatopaikkojen jälkihoitoon on lisäksi tehty varaukset.
Vuonna 2022 käsittelyyn tai loppusijoitukseen siirrettiin kaupungin kunnostuskohteista yhteensä noin 216 320 tonnia pilaantunutta maa-ainesta, mikä on noin 116 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Pilaantuneiden alueiden ja kaatopaikkojen kunnostuksesta syntyvät kustannukset laskivat hieman edellisvuodesta ollen noin 15 miljoonaa euroa.
Yleisten alueiden rakentamisessa hyödynnettiin vuonna 2022 yhteensä 659 751 tonnia pilaantumattomia kaivumassoja ja kiviaineksia. Hyötykäytön ansiosta säästyi noin 3,6 miljoonaa euroa ja 0,6 miljoonaa litraa polttoainetta ja vältettiin 1 423 tonnia CO2-päästöjä. Ulkopuolisille vastaanottajille toimitettiin pilaantumattomia maita 160 000 tonnia.
Kaupunki on vuosina 2021–2022 luonut toimintamallin rakennuskohteista yli jäävien kiveysten uudelleenkäytölle. Vuonna 2022 kierrätyskiviä hyödynnettiin yhteensä 15 rakennuskohteessa. Käytetyimmät kivilajit olivat reuna-, nupu- ja noppakivet, joiden yhteenlaskettu käyttömäärä oli 7 300 neliömetriä. Kierrätyskasvualustoja toimitettiin hyötykäyttökohteisiin yhteensä 7 922 kuutiometriä. Hernesaaren uuden kierrätyskentän toiminta on käynnistynyt ja Kivikossa on rakennettu uutta kasvualustatuotantoon käytettävää kierrätyskenttää. Konalan maisemavalli ja Vuosaaren maisemointikohde ovat valmistuneet.
Kalasatamasta Pasilaan -raidehankkeessa onnistuttiin vuoden aikana kierrättämään kaikki hankkeen kierrätyskelpoinen materiaali. Työmaalta kaivetun ja puretun materiaalin kierrätysaste oli lähes 83 prosenttia.
Taulukko 7. Käsittelyyn tai loppusijoitukseen viedyt pilaantuneet maat kaupungin kunnostuskohteista sekä pilaantuneiden maiden ja kaatopaikkojen kunnostuksesta kaupungille syntyneet kustannukset vuosina 2019–2022
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|
| Maat, tonnia | 111 000 | 298 800 | 100 100 | 216 320 |
| Kustannukset, euroa | 25 004 000 | 24 221 000 | 15 785 000 | 15 037 000 |
Palveluhankinnoilla ja hävikkiruoan hyödyntämisellä tehokkuutta ja ympäristöhyötyjä
Palvelukeskus Helsingin työvaatteita koskeva puitesopimus astui voimaan vuonna 2022. Sopimuksen puitteissa osa henkilöstön käytössä olevista työvaatteista hankitaan vuokrapalveluna. Sosiaali- ja terveystoimialalla (nyk. sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala) kilpailutettiin niin ikään hoitosängyt palveluna. Palveluhankintojen tavoitteena on edistää tuotteiden pitkäikäisyyttä sekä tehostaa niiden käyttöä ja kierrätystä.
Stadin safka tehosti ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntämistä Helsingissä koordinoimalla sekä keräystä että jakelua. Vuoden 2022 loppuun mennessä Stadin safkan verkostossa olevien lahjoittajien määrä oli kasvanut yli 60:een ja ruoka-aputoimijoiden määrä 63:een. Vuoden aikana Stadin safkan terminaalilta toimitettiin eteenpäin 925 000 kg hävikkiruokaa, mikä on noin 40 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hävikkiruoan hyödyntämisen ansiosta onnistuttiin välttämään arviolta 1 690 tonnia CO2-päästöjä. Laskelmissa on huomioitu kuljetuksista aiheutuneet päästöt.
Tytäryhtiöt esimerkkinä uudelleenkäytössä
Helsinki Partnersin toimitilamuutossa vuonna 2022 hyödynnettiin yhtiön olemassa olevia huonekaluja ja muuta irtaimistoa. Kiertotaloutta tuetaan myös henkilöstön sisäisen 2nd cycle -tavaran ja vaatteiden vaihto- ja myyntikanavan avulla.
Kaupunginteatteri käynnisti syksyllä 2022 Sharing-projektin, jossa kehitetään usean organisaation yhteinen alusta kaluston jakamiselle ja uudelleenkäytölle. Helsingin Seniorisäätiö sr uudelleen käyttää ja jakaa tarvikkeita ryhmäkotien välillä niin ikään sähköisen alustan avulla. Vuonna 2022 säätiössä otettiin käyttöön ruokahävikin vähentämiseen tarkoitettu Hävikkimestari-sovellus.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kautta kulkeneen materiaalivirran määrä vuonna 2022 oli yhteensä 6 150 588 kg. Tästä uudelleenkäyttöön ohjautui 54,7 prosenttia, materiaalikierrätykseen 30,3 prosenttia ja energiana hyödynnettäväksi 15 prosenttia. Uudelleenkäytön lisäämistä ja sekajätteen vähentämistä koskevat tavoitteet saavutettiin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on myös mukana syksyllä 2022 käynnistyneessä Kauppakeskus Redin Second Hand Market -yhteisössä.
Asukkaat kiertotalouden toimijoina
Staran kierrätyskeskus myy kaupungin käytöstä poistettuja ajoneuvoja, työ- ja pienkoneita, käsityökaluja ja rakennusmateriaaleja. Vuonna 2022 myyntitapahtumien määrä kasvoi lähes 150 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yksi syy myynnin kasvuun lienee Finlandia-talon perusparannus; kaikki Finlandia-talon vanhat julkisivumarmorit myytiin Staran toimesta verkkohuutokauppa Kierto.netissä. Yhteensä laattoja myytiin 1 164 kappaletta.
Kaupungin kirjastoista voi lainata käyttöön muun muassa erilaisia liikunta- ja ulkopelivälineitä, työkaluja sekä energia- ja desibelimittareita. Vuonna 2022 kaupunginkirjastosta lainattavien esineiden määrä väheni edellisvuodesta 3 prosenttia. Lainojen määrä sitä vastoin nousi yli 50 prosenttia. Lainatuimpiin esineisiin kuuluivat talviliikuntavälineet ja energiamittarit. Suurin osa lainoista on päivän lainoja eli kirjastossa käytettäviä peliohjaimia, kuulokkeita ja kannettavia tietokoneita. Yhteistyötä kirjasto teki muun muassa kaupungin liikuntapalveluiden kanssa lainattavien kausiliikuntavälineiden osalta sekä Satakolkyt-hankkeen kanssa roskapihtien osalta. Kirjastossa perustettiin syksyllä 2022 työryhmä tavaralainauksen kehittämiseksi ja koordinoimiseksi.
Kaupunki järjesti syksyllä keskustakirjasto Oodissa asukkaille suunnatun Oodi kiertotaloudelle -tapahtuman. Ohjelmaan sisältyi erilaisia korjaus- ja tuunaustyöpajoja sekä vaatteiden vaihtopiste. Lisäksi osallistujat saivat monenlaisia vinkkejä kestävämpiin elämäntapoihin, kuten ruokahävikin vähentämiseen sekä tavaroiden lainaamiseen ja vuokraamiseen.
Katse tulevaan
Helsinki on kasvava kaupunki, jossa rakentamisen paine on suuri. Rakentaminen kuluttaa kuitenkin runsaasti luonnonvaroja ja energiaa, mistä aiheutuu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rakentamisen kiertotalouden oletetaan ottavan lähivuosina harppauksia eteenpäin. Rakennushankkeissa jatketaan pilotointia ja kokeiluja kiertotalouteen liittyen ja niiden perusteella hankkeille laaditaan kiertotaloutta tukevia tavoitteita ja suunnitteluohjeita. Jo käynnistynyttä keskustelua purkavan uudisrakentamisen vaikutuksista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista on jatkettava ja osaamista lisättävä. Rakennusosien ehjänä purkuun ja uudelleenkäyttöön panostaminen on myös välttämätöntä neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi.
Muita tulevia kehityskohteita ovat kiertotalouden periaatteiden sisällyttäminen kaupungin hankintoihin sekä kaupungin irtaimiston uudelleenkäytön edistäminen. Sosiaali- ja terveystoimialalle (nyk. sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala) palkattiin loppuvuodesta 2022 henkilö, jonka tehtävänä on muun muassa toimialan kalusteiden uudelleenkäytön suunnittelu ja kehittäminen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala osallistuu Haaga-Helian koordinoimaan ÄLYÄ-hankkeeseen, jossa kehitetään tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja tukemaan kalusteiden uudelleenkäyttöä.