Liikenne

Kaupunkistrategian tavoitteen mukaisesti Helsingin hiilineutraalisuustyössä keskitytään erityisesti liikennejärjestelmän sähköistymiseen sekä kestävien ja älykkäiden liikenneratkaisujen edistämiseen. Strategian toteutuessa myös liikenteestä aiheutuvat terveydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi.

Helsingin pyöräverkko laajeni ja kesäkaduilla viihdyttiin

Pyöräliikenteen kehittämisohjelman 2020–2025 tavoitteena on, että Helsinki on kaikenikäisille sopiva ympärivuotinen pyöräilykaupunki. Tavoitteena on myös nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin pyöräverkko laajeni Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä. Vuoden 2022 merkittävin hanke oli Viikinbaanan valmistuminen Roihupellosta Oulunkylään. Lisäksi valmistui noin kilometri Pohjoisbaanaa Maaherrantiellä Oulunkylässä.

Kantakaupungin tavoiteverkon 142 kilometrin tavoitteesta oli vuonna 2022 toteutettu tai rakenteilla yhteensä 65 kilometriä. Baanaverkon 148 kilometrin tavoitteesta oli puolestaan rakennettu tai rakenteilla noin 27 kilometriä.

Etelä-Helsingissä neljä vilkasta katua muutettiin vehreiksi kesäkaduiksi kesällä 2022. Kasarmikadulla, Pienellä Roobertinkadulla, Korkeavuorenkadulla ja Erottajankadulla liikuttiin kävelijöiden ehdoilla ja ne rauhoitettiin siten muulta liikenteeltä.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut julkaisi kaupunkilaisille suunnatun Liiku kestävästi -sivuston. Sivustolta löytyy arjen sähköautoiluun, liikkumisen yhteiskäyttöpalveluihin ja kestävän liikkumisen kannustimiin liittyvää tietoa.

Sähköbussien määrä lähes kaksinkertaistui

Helsingin seudun liikenteen (HSL) tavoitteena on leikata joukkoliikenteen lähi- ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia (2010–2025). Tavoitteena on myös, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 30 prosenttia (noin 400 kappaletta) HSL:n bussiliikenteen kalustosta kulkee sähköllä. Vuoden 2022 aikana HSL otti käyttöön noin 150 uutta sähköbussia ja niiden kokonaismäärä kasvoi vuoden 2022 aikana 328 kappaleeseen. Sähköbusseilla ajettiin 18 prosenttia bussikaluston kilometreistä.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät nousivat vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021, mutta eivät vielä palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. Matkustajamäärät nousivat vuonna 2022 HSL:n alueella metrossa 25 prosenttia, busseissa 26 prosenttia, raitiovaunuissa 32 prosenttia ja lähijunissa 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Verrattuna vuoteen 2019 HSL:n matkustajamäärät olivat vuonna 2022 noin 24 prosenttia matalammat.

Kaupunkipyöräilykausi aloitettiin 1.4. ja se jatkui lokakuun loppuun asti. Pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2022 käytössä yhteensä 577 kaupunkipyöräasemaa, joista Helsingin rajojen sisällä 347 asemaa (3470 pyörää). Kaupunkipyörillä ajettiin Helsingissä noin 2,1 miljoonaa matkaa, joiden keskipituus oli 2,3 kilometriä. HSL:n asiakaskyselyn mukaan muun muassa muuttuneet liikkumistarpeet, etätyöt ja oman polkupyörän käyttöön siirtyminen ovat vähentäneet kaupunkipyörien käyttöä viime vuosina.

Helsingin seutu sijoittui kansainvälisessä BEST (Benchmarking in European Service of Public Transport) -vertailussa jälleen neljänneksi. Tutkimuksessa vertailtiin matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen 11 Euroopan kaupungissa. 73 prosenttia HSL-alueen asukkaista oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseen vuonna 2022.

Kuva 7. Helsinkiläisten tekemien Helsingin sisäisten matkojen kulkutapajakauma vuonna 2023 (prosentit on pyöristetty kokonaisluvuiksi). Kaikista kulkumuodoista kävely oli suosituin 47 prosentin osuudella ja joukkoliikenteen kulkumuodoista suosituin oli bussi 10 prosentin osuudella.

Helsinki kilpailutti sähköautojen latausverkoston laajennuksen


Kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2030 sähköautojen osuus muodostaa 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta. Vuonna 2022 sähköautojen määrä jatkoi kasvuaan. Vuoden lopussa liikennekäytössä oli 17 227 ladattavaa hybridiä ja 7 873 sähköautoa eli yhteensä 25 100 ladattavaa henkilöautoa. Ladattavien autojen suhde kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin Helsingissä oli noin 11,4 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 8,4 ja vuonna 2020 3,4 prosenttia.

Helsingissä yleisillä alueilla on noin 110 julkista sähköautojen latauspistettä. Keväällä 2022 Helsinki kilpailutti sähköautojen latausverkoston laajennuksen. Urakkaan valittiin Helen Oy, joka toteuttaa vuoden 2023 loppuun mennessä 48 henkilöautojen ja 8 taksiautojen latausasemakohdetta, sisältäen yhteensä yli 150 latauspistettä. Helsingissä on lisäksi puolijulkisia ja yksityisiä latauspisteitä.

Kaupunginhallitus päätti uudesta pysäköintipolitiikasta


Kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin pysäköintipolitiikan lokakuussa 2022. Uuden pysäköintipolitiikan tavoitteina ovat muun muassa laadukas kaupunkielämä ja -ympäristö, elinkeinoelämän saavutettavuus ja kilpailukyky sekä ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden edistäminen. Kaikkien asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen kuukausimaksua korotetaan vuoden 2023 aikana yhteensä 30 eurolla. Helsingissä tullaan siirtymään palvelutason mukaiseen pysäköinnin hinnoitteluun joulukuussa 2024.

Jakeluliikenteen pysäköintitunnus otettiin kokeilukäyttöön 2022 vuoteen 2024 saakka. Tunnuksella saa pysähtyä 20 minuutin ajaksi kuormauspaikalle. Vähäpäästöiset ajoneuvot saavat jakeluliikenteen pysäköintimaksuista 50 prosentin alennuksen.

Kaupunkistrategia nostaa älykkäät liikenneratkaisut tärkeään rooliin sujuvan arjen takaamisessa. Älyliikennettä ja ajantasaisen liikennetiedon keräämistä on edistetty Helsingissä Älyliikenteen kehittämisohjelman kautta. Tilannekuva- sekä tilasto- ja seurantakuvapalvelun (LIDO-TIKU) kehittäminen jatkui vuonna 2022 muun muassa liikennetiedon keräämisellä.

Raideliikennehankkeet etenivät


Kruunusillat-raitiotien sekä Kalasataman ja Pasilan välisen raitiotien rakentaminen etenivät suunnitellusti vuonna 2022. Pikaraitiotie Raide-Jokerin rakennustyöt olivat noin 98 prosenttisesti valmiit vuoden 2022 lopussa. Raide-Jokeri valmistuu syksyllä 2023.

Pasilankadun uusi raitiotieyhteys otettiin käyttöön elokuussa 2022. Yhteys mahdollistaa suoran raitioliikenteen Pasilansillan ja Pasilankadun eteläosan välillä.

Ilmalan raitiotieyhteyden infranrakennustyöt valmistuivat lokakuussa 2022. Urakan yhteydessä raitiotiekiskojen rakentamisen lisäksi uudistettiin kunnallistekniikkaa sekä rakennettiin uutta katutilaa. HSL aloitti raitiolinjan 9 liikennöinnin rakennetulla osuudella lokakuussa.

Meilahteen valmistui loppuvuonna 2022 uusi raitiovaunujen kääntöpaikka ja pohjoinen päätepysäkki, joka sijaitsee Rosina Heikelin puiston reunalla Haartmaninkadulla. Urakan yhteydessä uusittiin pyöräteitä ja katujen kunnallistekniikkaa.

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2023 -suunnitelman luonnos valmistui lausunnoille syksyllä 2022.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä laski

Helsinkiläisten henkilöauton omistus kasvoi 0,15 prosenttia edellisestä vuodesta (henkilöautotiheys = 429 autoa/1000 as.). Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä puolestaan laski edellisestä vuodesta 1,84 prosenttia (330 autoa/1000 as.). Henkilöautotiheys on kasvanut vuodesta 2017 4,24 prosenttia ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen tiheys 0,20 prosenttia.

Kesäkuun keskimääräisenä arkivuorokautena Helsingin niemen rajan ylitti 26 000 pyörällä liikkujaa, mikä on 17,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Moottoriajoneuvo-liikenteen määriä vuonna 2022 ei ollut vielä saatavilla raporttia laadittaessa.

Katse tulevaan

Helsingin asukasluku kasvaa ja maankäyttö tiivistyy, minkä seurauksena liikenteen haitallisten vaikutusten hillintä korostuu entisestään. Helsingin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi liikennesektorilla tarvitaan tehokkaita toimia. Liikenteen vähäpäästöisyyden edistämisen lisäksi ajoneuvoliikenteen suoritetta tulee vähentää. Tärkeässä roolissa ovat muun muassa maankäytön suunnittelu, kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä liikenteen hinnoittelu ja palveluistuminen.

Kaupungin on valmistauduttava vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvavaan määrään muun muassa jakeluinfraa kehittämällä. Liikenteen sähköistymisen lisäksi myös muut vähäpäästöiset käyttövoimat, kuten biometaani ja puhdas vety, tulee huomioida suunnittelussa.

Helsinki panostaa raideliikenteen kehittämiseen pikaraitiotiehankkeiden suunnittelulla ja toteutuksella. Raideliikenteen verkostokaupungissa kaupunkirakenne tiivistyy etenkin raideliikenteen solmukohtiin.