Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 painottaa kunnianhimoista luonnonsuojelua, jonka tavoitteena on kaupungin monimuotoisen luonnon vaaliminen. Tähän pyritään luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman toteuttamisen, nykyisen luonnonsuojeluohjelman mukaisten arvokkaimpien alueiden suojelun sekä uuden luonnonsuojeluohjelman valmistelun avulla.
Kasvava kaupunki, lähiluonto ja luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, lähiluonnon säilyttämisen ja kaupungin kasvun yhteensovittamista edistettiin monella eri rintamalla. Maankäytössä merkittäviä instrumentteja tähän ovat osayleis- ja asemakaavat sekä näitä tietopohjana tukevat ekologisiin verkostoihin liittyvät työt.
Vuonna 2022 Helsingissä valmisteltiin neljää uutta osayleiskaavaa (Lahdenväylä, Länsiväylä, Vartiosaari ja Östersundom). Näissä kaikissa luontoarvot olivat keskeisessä asemassa heti valmistelun alusta alkaen. Kaikkien osayleiskaavojen valmistelun yhteydessä teetettiin lintuselvitykset ja Lahdenväylää lukuun ottamatta myös lepakkoselvitykset.
Asemakaavoituksessa luonnon monimuotoisuus näkyy paitsi luontoalueiden huomioimisena ja säästämisenä myös erilaisten kaupunkia viherryttävien kaavamääräysten antamisena. Vuonna 2022 kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttiin yhteensä 51 tarkistettua asemakaavaehdotusta, joista 46:ssa ei ollut ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa. Vähäisiä ristiriitoja omaavat hankkeet tunnistettiin ekologisten verkostojen paikkatietotarkastelulla. Vaikutuksien arviointi luontoympäristöön on tehty kussakin kaavatyössä erikseen. Näiden vaikutusten arviointien pohjalta vaikutukset luonnonympäristöihin on arvioitu paikallisiksi.
Ranta-alueita oli seitsemässä ehdotuksessa, ja niissä luonnonrantojen nykyinen luonnonympäristö säilytetään. Viherkattomääräyksiä annettiin 25 tarkistetussa kaavaehdotuksessa ja viherseinän käyttämisestä määrättiin kahdessa tarkistetussa kaavaehdotuksessa. Vuosaaren Broändassa pilotoidaan monipuolisia viherkattorakenteita.
Kaupungin ekologisten verkostojen tarkastelut täydentyivät siniverkostotyöllä, jossa selvitettiin Helsingin vesialueiden ekologisesti arvokkaimmat kohteet ja määriteltiin siniverkostolle laadulliset tavoitteet. Työ jatkuu vuonna 2023 toimenpidetarpeiden tunnistamisella.
Systemaattinen luonnon seuranta alkoi
Helsingin kymmenvuotisen luontoseurantasuunnitelman toteuttaminen alkoi vuodelle 2022 kaavailtujen seurantojen osalta, joita oli yhteensä 18 kappaletta. Näistä 16 toteutui kokonaan tai osittain, mutta kulumisen seuranta ja uhanalaisten lajien esiintymätietojen kokoaminen jäivät tekemättä. Arvokkaiden kasvikohteiden päivityskartoituksen yhteydessä tosin rajattiin uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten putkilokasvien esiintymiä. Seurantojen pilottivuoden myötä on nyt hahmotettu hyvin sekä seurantatiedon keräämiseen tarvittavat että työn koordinointiin ja raportointiin tarvittavat resurssit. Seurannat jatkuvat suunnitelman mukaisesti vuonna 2023, ja ajan myötä niistä kertyy systemaattisesti dokumentoitu luontotiedon aikasarja, joka kertoo luonnon monimuotoisuuden tilan kehittymisestä Helsingissä.
Luontoinventoinnit
Merkittävä saavutus vuonna 2022 oli paikallisesti ekologisesti merkittävien vesiluontoalueiden rajaaminen. Aineisto on tuotettu yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Helsingissä näitä alueita on muun muassa Vanhankaupunginlahdella, Laajalahdella, Kallahden harjun ympäristössä ja ulkosaaristossa.
Helsingin erityispiirre ovat useat muuttuneet kalkkipitoiset kallioalueet. Niitä on aikoinaan louhittu muun muassa Haltiavuoren, Mustavuoren ja Vuosaaren alueella. Parhaimpien kalkkikallioiden kasvillisuus koostuu erittäin lajirikkaista kalkkikalliokedoista, joiden kasvistossa on runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Vuonna 2022 inventointiin kaupungin merkittävimmät kalkkikallioalueet Helsingin uhanlaisten luontotyyppien selvitystyön yhteydessä.
Luonnonhoito
Helsingin metsien hoidon periaatteiden päivittäminen uuden kaupunkistrategian ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman periaatteiden mukaiseksi alkoi. Periaatteiden tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Päivittämistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja periaatteiden luonnoksesta kerättiin kommentteja Kerro kantasi -palvelussa syksyllä 2022. Metsien hoidon periaatteet valmistuvat vuoden 2023 aikana, jonka jälkeen päivitetään niittyjen ja muiden avointen alueiden hoitoa koskevat linjaukset.
Niittyjen laadun ja niittyverkoston osakokonaisuuksien parantamiseksi laadittiin työkalupakki. Työkalupakissa annetaan ohjeita ja toimintamalleja Helsingin niittyverkoston kehittämiseen eri kaupunkisuunnittelun ja toteutuksen tasoilla kaavoituksesta hankesuunnitteluun ja toteutukseen sekä kohteiden kunnossapitoon. Työssä tehtiin lisäksi hanke-ehdotukset viiden niittyverkoston kannalta merkittävän niittykeskittymän alueen laadun ja ekologisten yhteyksien parantamiseksi.
Östersundomin lintuvesien Bruksvikenillä jatkettiin karjan laidunnusta. Ruovikosta lentoon -Helmi-hankkeen puitteissa tehtiin laajoja järviruokoniittoja Östersundomin lintuvesien linnuston elinolosuhteiden parantamiseksi. Myös Helmi-hankkeet Haltialanmetsän lehtokorpien ja Bengtsårin tammilehtojen ja perinnebiotooppien ennallistamiseksi etenivät hyvin. Bengtsårissa torjuttiin valkohäntäkauristen tuhoja rakentamalla riista-aitoja, ennallistettiin perinnebiotooppeja niittämällä ja parannettiin yli 200-vuotiaiden tammien elinolosuhteita. Saarelle valmistui lokakuussa 2022 lammaslaidun, jonka ansiosta perinnebiotooppien hoitoon pääsevät osallistumaan jatkossa myös Haltialan tilan lampaat. Haltialanmetsässä vanhoihin kuivatusojiin rakennettiin patoja, jotka mahdollistavat ajan kuluessa alkuperäisen lehtokorven elpymisen. Sekä Bentgsårissa että Haltialanmetsässä inventoitiin alueen kasvillisuutta luonnonhoitotoimenpiteiden seurantatiedon kartuttamiseksi.
Helsingin kaupungille suunniteltiin oma hyönteishotellimallisto pölyttäjien tueksi. Kolme erilasta hyönteishotellia on suunniteltu erityisesti julkisiin kaupunkiympäristöihin kuten puistoihin, viljelypalstoille ja koulujen pihoille sopiviksi. Mallipiirustukset sekä hotellien perustamista opastava käsikirja ovat vapaasti käytettävissä.
Haitallisten vieraslajien torjunta jatkui aktiivisena käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Erityisesti kolmivuotisen kurtturuusun torjunnan hankkeessa kurtturuusua torjuttiin Mustikkamaalla, Lauttasaaressa ja saaristossa etenkin Pitkäourin luonnonsuojelualueella. Hankkeeseen saatiin rahoitusta ELY-keskukselta. Kaikkiaan torjuntatoimet kohdistuivat kahteentoista kasvi- ja neljään eläinlajiin. Vieraslajien torjuntaa tehtiin myös asukastalkoina. Kaupunki jatkoi kaupunkilaisille avoimien vieraslajitalkoiden järjestämistä yhteistyössä WWF Suomen ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kurtturuusun torjumiseksi järjestettiin yhdeksän ja jättipalsamin torjumiseksi kahdeksan talkoopäivää eri puolilla Helsinkiä. Helsinki oli mukana myös Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE -hankkeen Soolotalkoot-kampanjassa, jossa ihmisiä kannustetaan omatoimiseen vieraslajitorjuntaan.
Luonnonsuojelu
Helsinkiin perustettiin vuonna 2022 neljä uutta luonnonsuojelualuetta. ELY-keskuksen perustamispäätökset syntyivät Kruunuvuorenlammen, Tahvonlahden harjun, Rudträskin ja Uutelan metsän alueista. Viidestä uudesta kohteesta valmisteltiin perustamishakemukset ja hoito- ja käyttösuunnitelmat. Ne ovat hienot kallioiset kohteet Hallainvuori ja Kivikon linnoituskalliot, arvokkaita perinnebiotooppeja sisältävä kohde Uussillan puiston niityt, Oulunkylän jalopuulehto sekä Veräjämäen metsät. Kääpälajistoltaan arvokas Veräjämäen metsät ei ole luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 kohde, vaan tuli suojelun piiriin alun perin valtuustoaloitteen kautta Helsingin lahjana satavuotiaalle Suomelle.
Luonnonsuojelualueiden osuus Helsingin maapinta-alasta kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä 3,8 prosentista 4,0 prosenttiin verrattuna vuoteen 2021. Suojeltujen vesialueiden pinta-ala ei muuttunut, koska uusia vesille sijoittuvia suojelualueita ei perustettu.
Taulukko 5. Nykyisten luonnonsuojelualueiden, muiden suojeltujen kohteiden ja vuonna 2022 perustettavaksi esitettyjen alueiden pinta-alatiedot
| Pinta-ala (ha) | Osuus maapinta-alasta (%) | Osuus vesipinta-alasta (%) | |
|---|---|---|---|
| MAAPINTA-ALA | |||
| Luonnonsuojelualueet | 857,8 | 4,0 | |
| Muut suojellut kohteet* | 117,3 | 0,6 | |
| Vuoden 2022 hakemukset | 73,4 | 0,3 | |
| Yhteensä | 1048,5 | 4,9 | |
| VESIPINTA-ALA | |||
| Luonnonsuojelualueet | 492,0 | 1,0 | |
| Muut suojellut kohteet* | 243,6 | 0,5 | |
| Vuoden 2022 hakemukset | 0 | 0 | |
| Yhteensä | 735,6 | 1,5 |
Luonnontuntemuksen vahvistaminen
Kaupungin luontopalvelusuunnitelmaa työstettiin aktiivisesti vuoden 2022 aikana. Asukkaiden toiveita kartoitettiin verkkokyselyllä ja luontopalvelutietoa koottiin ja päivitettiin luontopalvelukokonaisuuden nykytilan hahmottamiseksi. Suunnitelma valmistuu vuonna 2023, ja sen avulla suunnataan ja kehitetään luonnon virkistyskäyttöä. Tavoitteena on tasapuolisesti tarjolla olevat virkistyskäyttömahdollisuudet kaikille kaupunkilaisille niin, ettei luonnon kuluminen kuitenkaan vaaranna luonnon monimuotoisuutta.
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman seurantatyökalun LUMO-vahdin (lumovahti.hel.fi) sisältöjä koottiin koko vuoden ajan ja se julkaistiin tammikuussa 2023. Sivustolla kuka tahansa voi seurata kaupungin ohjelman edistymistä. Jokaiselle 95 toimenpiteelle on oma sivunsa, jossa siihen liittyvät suunnitelmat ja edistyminen ovat nähtävillä.
Katse tulevaan
Kaupunkiympäristön toimialalla tiivistetään edelleen yhteistyötä kasvun ja lähiluonnon säilyttämisen yhteensovittamiseksi mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa, niin kaavoituksessa kuin luonnonhoidossa. Kaupunki selvittää ekologisen kompensaation käyttöönoton mahdollisuuksia viimesijaisena keinona osana lieventämishierarkiaa. Katuvihreäverkostosta tehdään selvitys, joka täydentää ekologisten verkostojen tietoaineistoja. Viheralueiden monimuotoisuuspotentiaali selvitetään, luontoseurantasuunnitelmaa toteutetaan ja luonnon monimuotoisuuden seurantaa kehitetään edelleen. Hankintoihin työstetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kriteerejä ja pilotoidaan niitä erilaisissa, soveltuvissa kohteissa.