Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan keinoja, joilla varaudutaan sään ääri-ilmiöihin, sopeudutaan pidemmän aikavälin ilmaston lämpenemiseen ja vähennetään muuttuvasta ilmastosta aiheutuvia haavoittuvuuksia ja haittoja. Kaupunkistrategian mukaan ilmastonmuutos edellyttää myös sopeutumista sen vaikutuksiin. Helsinkiläisten elämänmuodon, terveyden ja omaisuuden suojaaminen turvataan. Tavoitteena on Helsinki, joka on varautunut sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin.
Helsinki on arvioinut kaupunkia koskevat sää- ja ilmastoriskit. Kaupungin tärkeimpiä ilmastoriskejä ovat rankkasateen aiheuttamat hulevesitulvat, myrskyjen aiheuttamat merenpinnan äkilliset nousut, liukkaat kelit, äärimmäiset ja poikkeavat talviolosuhteet, helleaallot, kuivuus ja Itämeren rehevöityminen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset – keskeinen ohjelma ilmastoriskien hallinnassa
Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset 2019–2025 on ohjelma, jota toteuttamalla kaupunki pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja varautumaan sään ääri-ilmiöihin. Linjausten visiona on “Ilmastonkestävä Helsinki vuonna 2050”. Sopeutumisen toimenpiteet sisällytetään kaupungin suunnitteluun ja ohjaukseen muun muassa kaavoituksessa, varautumisessa ja valmiussuunnittelussa, hulevesien hallinnassa sekä viheralueiden ja viherrakenteen vahvistamisessa ja luonnonsuojelun ja -hoidon ohjelmissa.
Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksien edistyminen vuonna 2022
Kaupunkitasoinen kansliapäällikön nimittämä sopeutumisen asiantuntijaryhmä jatkoi vuoden aikana priorisoimiensa toimenpiteiden toteuttamista. Priorisoidut toimenpiteet olivat: luonnonmukainen hulevesien hallinta ja viherrakenteen vahvistaminen, ilmastonkestävä rakentaminen ja peruskorjaus sekä ilmastoriskien ja kriisitilanteiden hallinta osana kaupungin johtamisjärjestelmää.
Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan ja viherrakenteen vahvistamiseksi valmisteltiin Helsingin johdolla laajassa pääkaupunkiseudun kuntien ja yliopistojen yhteistyössä ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hanketta, jolle haettiin EU-rahoitusta. Hankkeen päätavoitteena on viherrakenteen vahvistaminen tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa Uudellamaalla ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen edistämiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään työkalu, jonka avulla pystytään alueellisesti priorisoimaan riittävän monitoiminnallisen ja monimuotoisen viherrakenteen tunnistamista, säilyttämistä ja lisäämistä maankäytön suunnittelussa. Vuoden aikana toteutettiin myös Hulevesien laatu ja kaivokohtainen suodatus (HuLaKaS) -hanketta, jonka puitteissa Helsingissä määriteltiin huleveden laadulliset riskikohteet ja laadittiin riskien tunnistamisen menetelmästä kunnille suunnattu ohje. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin joulukuussa 2022, ja työ jatkuu vuonna 2023 riskikohteiden laadullisten parantamistoimien toteuttamisella.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan haasteita ilmastonkestävälle rakentamiselle. Kokonaisuus kehittyy koko ajan ja erityisesti rakenteiden kosteudensuojaukseen ja rakennusten viilennykseen liittyen on tehty paljon. Sote-kiinteistöjä on priorisoitu hellesuojauksen näkökulmasta ja kohteiden toteutus on käynnissä. Helteisiin ja hulevesitulviin varautumisen näkökulmaa tulisi kuitenkin laajentaa rakennuksista koko tontin laajuudelle, jossa viherrakenteen kuten puiden ja muun kasvillisuuden lisääminen on yksi keskeisistä ratkaisuista.
Kaupungilla on käytössä kriisijohtamisen malli. Sään ääri-ilmiöistä johtuville ilmastoriskeille on kehitetty toimintakortteja, joihin on kirjattu muun muassa yhdyshenkilöt ja toiminta-ohjeet sään ääri-ilmiön aiheuttamassa häiriötilanteessa. Kaupunkikonsernin merkittäviin riskeihin kuuluu myös ilmastonmuutos.
Katse tulevaan
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työn vaikuttavuuden ja systeemisyyden parantamiseksi sopeutumisen toimenpiteitä priorisoidaan edelleen. Tavoitteena on tehdä Ilmastoyksikön koordinoimana kokonaistarkastelu ilmastonmuutokseen sopeutumisen kokonaisuudelle. Sopeutumisen reunaehdot ja minimitaso Helsingille määritellään suunnittelun yhteydessä. Sopeutumisen kokonaissuunnitelman toteuttamisen ensimmäiseksi prioriteetiksi on ilmastoriskiperusteisesti valittu rankkasateisiin varautuminen ja toiseksi hellesuunnitelman valmistelu. Merivesitulvien hallinnan edistämiseksi kaupungille on koottu tulvaryhmä, joka aloittaa työnsä vuonna 2023.