Energia
Energiantuotanto ja -käyttö ovat merkittävässä roolissa Helsingin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Helsingin kaupunkialueen CO2-päästöistä 60 prosenttia aiheutuu kaukolämmön kulutuksesta ja 16 prosenttia kiinteistöjen sähkönkulutuksesta. Kaupunkikonsernin CO2-päästöt ovat 13 prosenttia koko kaupunkialueen päästöistä ja tästä osuudesta noin 95 prosenttia aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta.
Helsingin energiansäästötyön perustana on Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Helsinki on solminut kuntien ja valtion välisiä energiatehokkuussopimuksia, joilla toteutetaan kuntatasolla Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Lisätietoa kaupungin energiatehokkuustyöstä löytyy Helsingin ilmastoteot -sivustolta.
Energiankäytöstä aiheutuu merkittävät hiilidioksidipäästöt
Kaupungin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 12 prosenttia, kaukolämmönkulutuksesta 18 prosenttia ja kaukojäähdytyksestä noin 3 prosenttia.
Oheisessa taulukossa on esitetty kaupunkikonsernin energiankäyttö ja CO2-päästöt vuosina 2021 ja 2022. Kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus väheni 7 prosenttia vuodesta 2021 samalla kun CO2-päästöt kasvoivat 2 prosenttia. Energiankulutuksen vähentymiseen vaikutti energiansäästötoimenpiteet, joita toteutettiin laajasti koko konsernissa energiakriisiin ja sähköpulatilanteisiin varautumiseksi. CO2-päästöjen kasvu selittyy sillä, että Helen Oy:n kaukolämmöntuotannon päästökerroin kasvoi 17 prosenttia vuodesta 2021. Tämä johtui Ukrainan sodan aiheuttamasta maakaasun saatavuusongelmasta, jonka johdosta hiilen ja pelletin käytön osuus lisääntyi energiantuotannossa vuonna 2022.
Kaupunkikonsernin sähkönhankinnasta jo 44 prosenttia on vihreää sähköä ja osuus kasvaa vuosittain. Vihreää sähköä hankkivat muun muassa Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka), Helsingin asumisoikeus Oy (Haso), Urheiluhallit Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Vihreän kaukolämmön osalta vuonna 2022 on laskennassa huomioitu ainoastaan Korkeasaaren ostama päästötön kiertolämpö.
Taulukko 6. Helsingin kaupunkikonsernin energiankulutus ja CO2-päästöt vuosina 2021 ja 2022
| KIINTEISTÖT, kaupungin suoraan omistamat* | GWh, 2021 | GWh, 2022 | GWh, muutos % 2021-2022 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 kilotonnia, 2022 | CO2, muutos % 2021-2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 191 | 189 | -1 % | 44,3 | 44,5 | 0 % |
| Kauko-jäähdytys | 3,56 | 2,41 | -32 % | 0 | 0 | 0 % |
| Kaukolämpö | 391 | 384 | -2 % | 74,4 | 85,4 | 15 % |
| Yhteensä | 587 | 575 | -2 % | 119 | 130 | 10 % |
| KIINTEISTÖT, muut (mm. tytäryhteisöt) | GWh, 2021 | GWh, 2022 | GWh, muutos % 2021-2022 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 kilotonnia, 2022 | CO2, muutos % 2021-2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö** | 260 | 215 | -17 % | 43,5 | 28,2 | -35 % |
| Kauko-jäähdytys | 3,26 | 3,13 | -4 % | 0 | 0 | 0 % |
| Kauko-lämpö*** | 804 | 741 | -8 % | 152 | 164 | 8 % |
| Yhteensä | 1066 | 959 | -10 % | 195 | 192 | -2 % |
| ULKOVALAIS-TUS, LIIKEN-NEVALOT | GWh, 2021 | GWh, 2022 | GWh, muutos % 2021-2022 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 kilotonnia, 2022 | CO2, muutos % 2021-2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ulkovalaistus, sähkö | 38,4 | 37,1 | -3 % | 8,9 | 8,73 | -2 % |
| Liikennevalot, sähkö | 1,21 | 1,19 | -1 % | 0,28 | 0,28 | -1 % |
| Yhteensä | 39,6 | 38,3 | -3 % | 9,19 | 9,01 | -2 % |
| YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET | GWh, 2021 | GWh, 2022 | GWh, muutos % 2021-2022 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 kilotonnia, 2022 | CO2, muutos % 2021-2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 3,88 | 3,48 | -10 % | 0,9 | 0,82 | -9 % |
| Kaukolämpö | 4,69 | 5,11 | 9 % | 0,89 | 1,14 | 28 % |
| Yhteensä | 8,57 | 8,59 | 0 % | 1,79 | 1,96 | 9 % |
| LIIKENNE | GWh, 2021 | GWh, 2022 | GWh, muutos % 2021-2022 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 kilotonnia, 2022 | CO2, muutos % 2021-2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Metroliikenne, sähkö (vihreä) | 49,9 | 49,1 | -2 % | 0 | 0 | 0 % |
| Raitioliikenne, sähkö (vihreä) | 27,8 | 26,8 | -4 % | 0 | 0 | 0 % |
| Lauttaliikenne,polttoaine-energia | 6,64 | 6,53 | -2 % | 1,71 | 1,69 | -2 % |
| Yhteensä | 84,3 | 82,4 | -2 % | 1,71 | 1,69 | -2 % |
| AUTOT JA TYÖKONEET | GWh, 2021 | GWh, 2022 | GWh, muutos % 2021-2022 | CO2 kilotonnia, 2021 | CO2 kilotonnia, 2022 | CO2, muutos % 2021-2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Polttoaineet | 24,3 | 24,7 | 2 % | 3,68 | 3,74 | 2 % |
| Sähkö | 0,01 | 0,15 | 0,002 | 0,035 | ||
| YHTEENSÄ | 24,3 | 24,9 | 2 % | 3,68 | 3,78 | 3 % |
| KAIKKI YHTEENSÄ | 1810 | 1689 | -7 % | 330 | 339 | 2 % |
*Kaupungin suoraan omistamat palvelurakennukset, joiden kulutusseuranta tuntitasoista (Nuukajärjestelmässä, noin 750 kiinteistöä)
** Sisältää 44 prosenttia vihreää sähköä vuonna 2022 (vuonna 2021 osuus 28 prosenttia ja tätä
aiemmin ei huomioitu laskennassa)
***Korkeasaaren kaukolämpö on päästötöntä kiertolämpöä (noin 4 GWh)
Vuoden 2021 CO2 -päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
• Kaukolämmölle 190 g/kWh
• Sähkölle 232 g/kWh (vuoden 2020 tieto, vuoden 2021 kerroin ei saatavilla)
• Jäähdytykselle 0 g/kWh
Vuoden 2022 CO2 -päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
• Kaukolämmölle 223 g/kWh
• Sähkölle 235 g/kWh (vuoden 2021 tieto, vuoden 2022 kerroin ei saatavilla)
• Jäähdytykselle 0 g/kWh
Kaupunkikonsernin kiinteistöjen kaukolämmön kulutus vähentyi 6 prosenttia ja sähkönkulutus 11 prosenttia vuodesta 2021. Tähän vaikutti ennakoidun energiakriisin johdosta toteutetut asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuustoimenpiteet sekä yleisesti lisääntynyt tietoisuus ja erilaiset kampanjat energiankulutuksen vähentämiseksi.
Kiinteistöjen kaukojäähdytyksen kulutus laski 19 prosenttia vuodesta 2021 jäähdytystarpeen ollessa vastaavasti vähäisempi vuonna 2022 kuin 2021.
Yleisten alueiden sähkönkulutus väheni 9 prosenttia energiakriisin myötä toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden ansiosta. Yleisten alueiden kaukolämmön kulutus puolestaan kasvoi 9 prosenttia johtuen Pasilan liikenneterminaalissa tehdyistä järjestelmäkorjauksista, joiden myötä terminaalin lämmitys on saatu toimivaksi.
Metroliikenteen sähkönkulutus väheni 2 prosenttia ja raitiovaunuliikenteen 4 prosenttia vuodesta 2021. Tähän on syynä ajosuoritteiden vastaava vähentyminen, joka johtui kuljettajapulan aiheuttamista harvennetuista vuoroväleistä. Suoritteeseen (paikkakilometrit) suhteutettuna kulutus pysyi suunnilleen viime vuoden tasolla.
Suomenlinnan lauttaliikenteen polttoaineenkulutus väheni 2 prosenttia vuodesta 2021 johtuen talviolosuhteista sekä siitä, että molemmat alukset olivat telakalla eli pois ajosta jonkin aikaa. Korvaava matkustajaliikenne hoidettiin alihankkijan vähemmän kuluttavalla Suomenlinna II -aluksella, mutta polttoaineenkulutusta ei ole raportoitu.
Kaukolämmön osuus koko kaupungin energiankulutuksesta oli 67 prosenttia (1 130 GWh), sähkön 31 prosenttia (522 GWh), kaukojäähdytyksen 0,3 prosenttia (5,5 GWh) ja polttoaineiden 1,9 prosenttia (31 GWh).
Asukasmäärään suhteutettu energiankulutus viime vuosien tasolla
Oheisessa kuvaajassa on esitetty asukaslukuun suhteutettu kaupungin oman toiminnan energiankäytön kehitys viimeisen 16 vuoden ajanjaksolla. Kyseisenä ajanjaksona asukaslukuun suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 21 prosenttia. Vuodesta 2019 alkaen energiankulutustietojen kattavuus on laajentunut, mistä syystä todellisuudessa tarkasteltavalla ajanjaksolla saavutettu asukaskohtaisen energiankulutuksen vähenemä on tässä esitettyä suurempi.
Kansallista määräystasoa energiatehokkaampaa rakentamista
Vaatimustaso energiatehokkuuden suhteen pysyi vuonna 2022 entisellään eli kaupungin omat uudis- ja perusparannushankkeet tuli suunnitella ja toteuttaa kansallista määräystasoa energiatehokkaampina. Palvelurakennuksissa vuonna 2022 käyttöönotettujen rakennusten E-lukujen keskiarvo oli 70 kWhE/m2a ja rakennuslupahakemuksen yhteydessä laskettujen E-lukujen 74 kWhE/m2a, määräystason ollessa 100 kWhE/m2a. Asuntotuotannossa vuonna 2022 käyttöönotettujen uudisrakennusten E-lukujen keskiarvo oli 75 kWhE/m2a ja rakennuslupahakemuksen yhteydessä laskettujen E-lukujen 72 kWhE/m2a, määräystason ollessa 90 kWhE/m2a.
Päälämmitysjärjestelmäksi tuli edelleen valita lämpöpumppujärjestelmä, mikäli se oli teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti kannattava. Vuonna 2022 käyttöönotetuista palvelurakennuksista 77 prosentissa pinta-alaan perustuen on päälämmitysmuotona lämpöpumppu. Hankkeissa, joille haettiin rakennuslupa vuonna 2022, vastaava luku oli 87 prosenttia. Asuntotuotannon hankkeissa, joille haettiin rakennuslupa vuonna 2022, päälämmitysmuotona oli maalämpöpumppu 50 prosentissa hankkeista.
Rakennukset tuli edelleen varustaa aurinkosähköjärjestelmällä. Kaikissa Asuntotuotannon uudis- ja peruskorjauskohteissa, jotka otettiin käyttöön tai joille haettiin rakennuslupa vuonna 2022 oli aurinkosähköjärjestelmä. Myös pääosin kaikkiin Tilat-palvelun hankkeisiin sisältyi aurinkosähköjärjestelmä. Poikkeuksena olivat suojellut rakennukset sekä hankkeet, joiden suunnittelu on alkanut ennen aurinkosähkövaatimuksen asettamista. Lisätietoa rakentamisen ympäristövaikutuksista löytyy tämän raportin Rakentaminen-luvusta.
Investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiantuotantoon
Kaupunki asentaa aurinkosähkövoimaloita uudis- ja perusparannushankkeiden lisäksi myös erillisinä investointeina olemassa oleviin kiinteistöihin. Vuonna 2022 aurinkosähköjärjestelmiä asennettiin Vuotaloon, Myllypuron terveysasemalle, Palvelutalo Kivitaskuun, Herttoniemenrannan ala-asteelle sekä Malmin sairaalaan. Palvelurakennusten yhteenlaskettu aurinkosähköteho on 1,7 MWp ja uusia aurinkosähköjärjestelmiä on suunnitteilla useita.
Vuonna 2020 aloitettu ESCO-mallin pilotointi jatkui Kallion virastotalon ja Nordsjö Rastis -monitoimitalon osalta, joissa muun muassa uusittiin ilmanvaihtokoneita energiatehokkaammiksi ja valaistusta LED-tekniikkaan. Malli perustuu siihen, että ESCO-palvelua tarjoava yritys toteuttaa investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan alentuneista energiakustannuksista syntyvillä säästöillä. Pilottikohteissa asetettu energiansäästötavoite ylitettiin ensimmäisenä seurantajaksona.
LED-valaisinten käyttöön siirtyminen julkisessa ulkovalaistuksessa eteni vuonna 2022. Mittavat valaisinuusinnat yhdistettynä valaistuksen ohjaukseen ja himmennykseen tuottivat yhteensä 2,7 GWh energiansäästön vuonna 2022. Tavoitteena on, että vuonna 2030 kaikki julkinen ulkovalaistus (runsaat 92 000 kappaletta) on ledikäyttöistä ja ohjattavaa.
Toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi
Ennakoituun energiakriisiin varautumiseksi Helsingin kansliapäällikkö asetti kaupungin energiavarautumisen koordinaatioryhmän tukemaan toimialoja, liikelaitoksia ja virastoja mahdollisimman vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden edistämisessä ja sähköpulaan varautumisessa. Työryhmän työskentely käynnistyi syyskuussa 2022. Osana energiavarautumisen työtä toimialoilla toteutettiin energiansäästötoimenpiteitä, joiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurattiin energiavarautumisen koordinaatioryhmässä. Energiavarautumisen keskiössä oli tehokas viestintä, tietoisuuden kasvattaminen ja oman henkilöstön yhteistyön lisääminen.
Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi yhteistyötä kiinteistönhuollon kanssa syvennettiin. Kaupungin toimitiloissa tarkastettiin sisäolosuhteet ja mahdollisuuksien rajoissa säädettiin sisälämpötilat ohjearvojen alarajoille sekä ilmanvaihto tarpeenmukaiseksi. Liikuntapaikoilla säädettiin lisäksi saunojen ja lämmitettävien jalkapallokenttien sekä tekojääratojen käyttöaikoja.
Yleisten alueiden energiansäästötoimenpiteenä muun muassa katujen ja puistojen valaistusta himmennettiin siellä, missä on etäohjattavia LED-valaisimia. Liikuntareittien valoja pimennettiin yöaikaan. Katujen ja portaiden sulanapitojärjestelmien käyttöä rajoitettiin turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Lisäksi Töölönlahden merivesipumppu kytkettiin pois päältä.
Kaupungin suurimmat energiankulutuskohteet listattiin ja näiden energiansäästöpotentiaalia ja kannattavia toimenpiteitä sekä investointeja tarkasteltiin erikseen. Lisätietoa energiansäästötoimenpiteistä ja sähkökatkoihin varautumisesta löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta.
Energiavarautumiseen liittyvän energiansäästötyön ohella normaaliin toimintaan kuuluvaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuustyötä jatkettiin suunnitellusti. Lämmityskaudella 2021–22 toteutettiin energiakatselmoitujen kohteiden kannattavia energiatehokkuustoimenpiteitä. Lisäksi tilattiin energiakatselmus 40 kohteeseen lämmityskaudelle 2022–23. Tavanomaisia kiinteistöjen energiakatselmuksessa esitettyjä säätöteknisiä toimenpiteitä ovat lämpötilojen säätäminen ohjearvoihin, patteriverkoston tasapainotus sekä ilmanvaihdon käyntiaikojen ja sisään puhalluksen lämpötilojen tarkastaminen ohjearvoja vastaaviksi ja suhteessa rakennuksen käyttöön. Kannattavia investointeja ovat ilmanvaihtokoneiden uusiminen tai varustaminen lämmöntalteenotolla sekä valaistuksen uusiminen LED-tekniikkaan perustuvaksi.
Energiatehokkuutta edistetään myös hankkeissa
Vuonna 2022 päättynyt Energiaviisas kaupunkikonserni -hanke tuki neljää tytäryhteisöä (Korkeasaaren eläintarha, Jätkäsaaren Rööri Oy, Urheiluhallit Oy, Kaisaniemen metrohalli Oy) energiatehokkuustyössä ja tunnisti toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista vähentää CO2-päästöjä. Näitä ovat esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden uusiminen, valaistuksen vaihtaminen LED-tekniikkaan, lämmöntalteenotto suihkujen jätevesistä ja monet käyttötekniset toimenpiteet, jotka eivät vaadi investointia. Lisätietoa hankkeesta löytyy Helsingin ilmastoteot -sivustolta.
Vuonna 2022 käynnistyi ympäristöministeriön rahoittama Energiaomavaraiset korttelitason alueelliset ratkaisut -hanke. Hankkeessa tuotetaan korttelitason alueellisten energiainvestointien suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavaa ajankohtaista tietoa mahdollisimman energiaomavaraisista, jopa hiilinegatiivisista ratkaisuista. Lisätietoa hankkeen tuloksista löytyy Helsingin ilmastoteot -sivustolta.
Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) on mukana Helena-hankkeen innovaatio-ohjelmassa, jossa pilotoidaan vähähiilisiä rakennus- ja asumisratkaisuja, kuten älykästä sähkövarastoa, huonekohtaista lämmityksenohjausta ja dynaamisia patteriventtiileitä. Osana tätä ohjelmaa Hekan kohteeseen asennettiin vuonna 2022 vanhoista Teslan akuista valmistettu älykäs sähkövarasto sähkön kysyntäjouston pilotoimiseksi.
Loppuvuodesta 2022 käynnistettiin Hekan hiilineutraalin energiankäytön tiekartan valmistelu, jossa tuotetaan erityisesti Helena-hankkeen oppeja hyödyntäen linjaukset ja toimintamallit energiaratkaisujen systemaattiseen skaalaamiseen Hekan kiinteistöportfoliossa. Lisätietoa Hekan vastuullisuudesta löytyy Hekan verkkosivuilta.
Helen Oy jo saavuttanut energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteet
Helen Oy:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2022 merkittävimmät toimenpiteet tuotannon energiatehokkuudessa olivat Katri Valan lämpöpumppulaitoksen seitsemännen lämpöpumpun rakentaminen sekä kaukojäähdytyksen ja kiinteistöjäähdytyksen liityntätehojen kasvu, joka mahdollisti hukkalämmön hyödyntämisen muun muassa datakeskuksista. Energian jakelupuolella kaukolämpöverkostoa peruskorjattiin ja verkoston hallintaa parannettiin tekoälyä hyödyntämällä. Helenin energiatehokkuussopimuksen mukaiset säästötavoitteet ovat ylittyneet.
Lisäksi Helen panosti digitaalisiin palveluihin, jotka tukevat asiakkaita energiansäästössä. Yritys- ja taloyhtiöasiakkaille lanseerattiin kiinteistön energiankulutuksen seurannan mahdollistava Yritys Helen -palvelu ja taloyhtiöille avaimet käteen periaatteella toimiva energiaremonttipalvelu. Oma Helen -palvelun käyttäjämäärä kasvoi peräti 390 000 henkilöön, kun ihmiset innostuivat energiankulutuksen seurannasta. Lisätietoa Helen Oy:n vastuullisuudesta löytyy Helenin vastuullisuusraportista.
KETS- ja VAETS-tavoitteesta saavutettu puolet
Kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) Helsinki on sitoutunut 61 GWh:n ja vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) vuokra-asuntoja omistavat kaupungin tytäryhtiöt ovat sitoutuneet 55,7 GWh:n energiansäästöön sopimuskauden 2017–2025 aikana. Sopimusten velvoitteita toteutetaan energiansäästötoimenpiteillä, joiden säästövaikutuksia raportoidaan vuosittain Motivalle.
Vuoden 2025 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin energiatehokkuussopimustoimenpiteiden yhteenlaskettua (KETS + VAETS) energiansäästöä on kertynyt arviolta noin 57 GWh, joka on 49 prosenttia koko sopimuskauden säästötavoitteesta. Joidenkin sopimuskaudella toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden arviointi on kesken, joten niitä ei ole vielä huomioitu raportoinnissa.
Katse tulevaan
Energiakriisiin varautumiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan keväällä 2023 ja kannattavat toimenpiteet jäävät pysyvästi käytäntöön.
Kaupungin palvelurakennusten älyvalmiuksien lisäämiseksi niiden rakennusautomaatiojärjestelmät liitetään vaiheittain Helsingin kaupungin tietoverkkoon (Raunet). Liittäminen mahdollistaa kiinteistöjen talotekniikan etävalvonnan ja -hallinnan energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden pysyvyyden optimoimiseksi.
Syksyllä 2022 Hekassa siirryttiin uuden Enerkey-energiajohtamisjärjestelmän käyttöön, jonka myötä päästään hyödyntämään myös tekoälyyn pohjautuvaa data-analytiikkaa energiansäästöpotentiaalin kartoittamiseen.