Apulaispormestarin tervehdys
Helsingin kaupunkistrategia on kunnianhimoinen ympäristötavoitteiden osalta. Strategia
linjaa kunnianhimoisesti niin päästöjen vähentämisestä kuin luonnon monimuotoisuuden
turvaamisesta ja vaatii meiltä entistä enemmän herkkyyttä asuinrakentamisen ja luontoarvojen
yhteensovittamisessa.
Helsingin päästökehitys osoittaa, että kirittävää on, jos aiomme saavuttaa hiilineutraaliuden
vuoteen 2030 mennessä. Meillä on kiire: tämän vuoden heinäkuu oli kuumin kuukausi,
joka maapallolla on koskaan mitattu. Sään ääri-ilmiöt näkyvät jo Euroopassa kuumuutena,
roihuavina metsäpaloina ja tulvina. Kesän kovimmat rankkasateet osoittivat,
että sään ääri-ilmiöihin on varauduttava Helsingissäkin.
Vuonna 2022 Helsingin päästöt kasvoivat kaukolämmön päästöjen johdosta. Se kertoo,
että energiantuotannossa tarvittavat muutokset ovat mittakaavaltaan isoja, vaikka tässä
kohtaa päästökehityksen syyt olivat ulkoisia ja liittyivät Ukrainan sotaan. Ensi vuoden raportissa
nähdään toisen suuntainen liike, sillä Hanasaaren hiilivoimala suljettiin tänä keväänä.
Sen myötä kaupungin kokonaispäästöt laskevat noin 20 prosenttia. Kaukolämmön
iso murros täytyy saada aikaiseksi tämän vuosikymmenen aikana.
Päästöjä vähentäviä toimenpiteitä päivitetään jatkossa vuosittain, jolloin pystymme reagoimaan
nopeasti niin tekniikan kehittymiseen, energian hintaan kuin maailmantilanteen
muuttumiseen. Liikenteen päästöt laskevat Helsingissä liian hitaasti. Niiden vähentämisen
vauhdittaminen vaatii meiltä lisää päätöksiä. Myös joukkoliikenteen osuus helsinkiläisten
matkoista on vihdoin saatava nousemaan koronakriisiä edeltävän tason yli.
Kokonaisvaltainen työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi kantaa hedelmää. Luontoarvot
huomioitiin merkittävissä kaavoissamme. Helsingissä valmistellaan neljää uutta
osayleiskaavaa, joista jokaisessa luontoarvot ovat keskeisessä asemassa alusta alkaen.
Asemakaavoituksessa luonnon monimuotoisuus näkyy paitsi luontoalueiden huomioimisena
ja säästämisenä myös erilaisina kaupunkia viherryttävinä kaavamääräyksinä. Kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttiin yhteensä 51 tarkistettua asemakaavaehdotusta, joista 46:ssa ei ollut lainkaan ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa.
Uusia luonnonsuojelualueita perustettiin neljä. Näiden päätösten myötä neljä prosenttia
Helsingin maapinta-alasta on nyt suojeltu. Lisäksi käynnissä on tärkeä työ Helsingin metsien
hoidon periaatteiden päivittämiseksi. Uuden kaupunkistrategian mukaan luonnon
monimuotoisuuden turvaaminen on metsien hoidon tärkein tavoite.
Valopilkkuna myös Vantaanjokeen kohdistuva kuormitus on vähentynyt pitkäjänteisen
työn johdosta.
Kiitos jokaiselle ympäristötyöhön ja raportointiin osallistuneelle!
Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristön apulaispormestari