Rakentaminen

Helsingissä kaavoitettiin yli 700 000 kerrosneliömetriä, josta täydennysrakentamista oli lähes 395 000 kerrosneliömetriä. Tonttien hankevarauksia ja tontinluovutuskilpailuja valmisteltiin noin 4 000 asuntoa varten. Tontteja luovutettiin asuntorakentamisen käyttöön noin 2770 asuntoa varten. Helsingin kaupungin alueella alkoi hiukan yli 5 000 asunnon rakentaminen, joista noin 2 560 kaupungin luovuttamilla tonteilla. Kaupunkiympäristön toimiala aloitti hieman yli 600 asunnon rakennuttamisen, mikä on selvästi tavoiteltua 1 500 asuntoa vähemmän. Keskeisimpiä syitä tavoitteen alittumiseen olivat Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat rakennusalaan voimakkaasti vaikuttaneet markkinahäiriöt, jotka vaikeuttivat materiaalien saatavuutta ja vaikuttivat olennaisesti rakentamisen kustannustasoon.

Asemakaavoituksessa kehitettiin Helsingin asemakaavoituksen vähähiilisyyden arviointia kaavoituksen ilmastopäästöjen laskentamenetelmänä. Laskennasta voi raportoida kaavojen ilmastovaikutuksen kokonaisuutena ja kerrosalakohtaisesti niiltä osin kuin laskenta on toteutettu kaavan yhteydessä. Sittemmin menetelmä on laajentunut kansallisen tason kehityshankkeeksi, jossa on useampi kaupunki mukana.

Raideliikenteen kehittämiseen panostettiin edelleen voimakkaasti. Raide-Jokerin rakentaminen eteni suunniteltua nopeammin, ja hanke on valmistumassa jopa vuoden hankepäätöksen mukaisesta aikataulusta edellä. Kruunusillat -pikaraitiotiehanke ja Kalasatamasta Pasilaan -hanke etenivät myös hyvin. Pikaraitiotiehankkeista seuraavana toteutusvuorossa olevan Länsi-Helsingin raitiotien valmistelu eteni.

Vähähiilisyys kaupungin omien rakennusten elinkaaressa

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkilaskelmien systemaattista teettämistä osana kaupungin omia rakennushankkeita jatkettiin vuonna 2022. Laskelmien avulla ohjataan rakennushankkeiden vähähiilisyyttä ja kartoitetaan perustasoa tulevaa raja-arvotyötä varten. Alan yleisen osaamisen kasvattamiseksi ja eri suunnittelualojen vaikutusmahdollisuuksien kirkastamiseksi suunnitteluryhmille järjestettiin aiheesta tietoiskut kunkin hankkeen alussa. Kesällä 2022 julkaistiin kaupungin oma ympäristöministeriön laskentamenetelmää täydentävä ohje laskelmien ja niiden raportoinnin yhdenmukaistamiseksi.

Hiilijalanjälkeä käytettiin aiempien vuosien tapaan vähimmäisvaatimuksena ja laadunvertailukriteerinä harkinnan mukaan toteutuskilpailuun perustuneissa elinkaari-, vuokra- ja Suunnittele ja rakenna -hankkeissa. Hiilijalanjälkivertailuja tehtiin myös aiempaa useammin päätöksenteon tueksi tilanteissa, joissa toteutusvaihtoehtoina olivat rakennuksen purkaminen tai perusparantaminen.

Vuonna 2022 aloitettiin erityisesti materiaaleihin liittyvien päästövähennystoimenpiteiden selvittäminen. Keinoja tuote- ja materiaalisidonnaisten päästöjen vähentämiseksi kartoitettiin muun muassa selvittämällä yleisimmin käytössä olevien rakennetyyppien hiilijalanjäljet ja laatimalla niihin ehdotukset vähäpäästöisemmistä materiaali- ja tuotevaihtoehdoista.

Kaupungin omien talonrakennushankkeiden ympäristötavoitteiden ohjaus

Kaupungin oman talonrakentamisen ekologisesti kestävän rakentamisen tavoitteita ohjataan yhtenäisellä toimintamallilla, josta kehitettiin peruskorjaus- ja perusparannushankkeisiin soveltuvat versiot vuoden 2022 aikana. Rakennushankkeiden energiatehokkuusvaatimuksista kerrotaan tämän raportin Energia-luvussa.

Osassa hankkeita käytetään oman toimintamallin sijasta ympäristöluokitusjärjestelmiä. Asuntotuotannon ensimmäiset RTS-luokiteltavat kohteet valmistuivat vuonna 2022, mutta niiden virallinen sertifiointi saadaan alkuvuonna 2023. Myös Tilat-palvelussa valmistui vuoden 2022 aikana RTS-kohteita. Tilat-palvelun Joutsenmerkki-pilotti eteni vuoden 2022 aikana rakentamisvaiheeseen.

Vuonna 2022 jatkettiin edellisvuonna käyttöönotetun työmaan ympäristöasiakirjan sisäänajoa. Ympäristöasiakirjassa asetetaan urakoitsijalle vaatimukset työmaan ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mukaan lukien päästöttömän työmaan green deal -sopimuksen vaatimukset. Lisätietoa Päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen toteutumisesta löytyy tämän raportin Hankinnat-luvusta.

Vähähiilisyys infrarakentamisessa

Helsingin kaupunki on osallistunut aktiivisesti infrarakentamisen kansallisen päästötietokannan kehittämiseen. Se tarjoaa puolueetonta tietoa Suomessa käytettävien rakennusmateriaalien, tuotteiden, kuljetusten ja työmaatoimintojen ilmastovaikutuksista ja mahdollistaa siten vertailukelpoiseen ja avoimeen tietoon perustuvan hiilijalanjäljen laskennan infrarakentamisen hankkeissa. Kasvualustojen ja muiden viherrakenteiden hiilijalanjäljen arviointia päästötietokantaan liitettäväksi kehitetään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Päästötietokannan kehittämistä varten infran päästölaskentaa on pilotoitu Helsingin kaupungin katu- ja puistosuunnitelmien sekä raitioradan päästölaskennoissa. Näitä tuloksia hyödynnetään edelleen vähähiilisen infrasuunnittelun ja -rakennuttamisen kehittämisessä.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelman mukaisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi Malmin entisen lentokentän alueen esirakentamisesta aiheutuvia päästöjä leikataan. Kehitystyön perusteella päästöt saadaan puolittumaan aikavälillä 2020–2030 alustavaan esirakentamissuunnitelmaan verrattuna.

Infrarakentamisessa valmistauduttiin Hiilineutraali Helsinki -ohjelman mukaisesti vähähiilisen betonin käyttöön tulevissa infrahankkeissa. Vuonna 2022 valmistui esiselvitys infrarakentamisen betonin hiilijalanjäljen vähentämisestä. Kaupungin hankkeissa on jo kokeiltu vähäpäästöistä betonia. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa betonipaalulaattojen hiilijalanjälkeä pienennettiin noin neljänneksen käyttämällä vähäpäästöisempää betonia.

Siltojen kuntotilan kartoittamisen yhteydessä toteutettiin elinkaarikestävää ja vähäpäästöistä korjaussuunnittelua. Samat elinkaarikestävät omaisuuden hallinnan periaatteet laajenevat osaksi muita taitorakenteita.

Osana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n Hiilineutraali Kaupunkiliikenne 2030 -ohjelmaa (Hilkka) selvitettiin päästöintensiivisten raiderakentamiskohteiden kokonaiskuva hiilijalanjälkilaskennan avulla ja tunnistettiin toimenpiteet Kaupunkiliikenteen hiilipäästöjen vähentämiseksi vuonna 2022.

Infrarakentamisen ympäristötavoitteiden ohjaus

Vuonna 2022 tehtiin kehitystyötä ympäristöasioiden kytkemisessä infrarakentamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheen asiakirjoihin. Ympäristöasioiden tarkistuslistan ja suunnitteluhankkeissa laadittavan ympäristöasiakirjan mallipohjat valmistuivat ja niiden käyttöä testataan katu- ja puistosuunnitteluhankkeissa.

Massojenhallinnan, materiaalitehokkuuden ja vähähiilisen infrarakentamisen kehittämiseksi laadittiin useita selvityksiä, kuten Infrarakennushankkeiden kustannus- ja materiaalijakaumat kasvihuonekaasupäästötietoineen, jotka osaltaan edistävät toiminnan ohjauksen kehitystä. Infrarakentamisen kiertotaloudesta kerrotaan lisää tämän raportin Kiertotalous-luvussa.

Kaupunkitilaohjeen sisältöä päivitettiin kestävyyden osalta. Helsinki-ilmeeseen lisättiin yleisten alueiden suunnittelua varten uusi sisältökokonaisuus ”Julkisen kaupunkitilan kasvillisuus Helsinki-ilmeen muodostajana”. Myös kasvipaletti päivitettiin. Lisäksi ulkotiloihin valittavien kattamattomien ja lämmitettyjen portaiden suunnittelun ohje valmistui ja se lisätään Kaupunkitilaohjeeseen. Ulkoporrasohjeessa kuvataan erilaisten porrastyyppien kustannukset ja päästöt portaiden elinkaaren aikana.

Helsinki toimi valtakunnallisessa UUMA4 -ohjelmassa aktiivisesti kiertotalouden ja uusiomaarakentamisen edistämiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi infrarakentamisessa. 

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen rakentamisessa

Haitallisten vieraslajien torjunnan priorisointi on ohjeistettu vastaamaan uutta vieraslajilainsäädäntöä ja Helsingin vieraslajitilannetta. Vuonna 2022 julkaistiin Helsingin kaupungin haitallisten vieraskasvien ja -etanoiden torjunnan päivitetty priorisointisuunnitelma. Kaupunkiympäristön toimialan ja Staran toimesta on laadittu 17 haitallisten vieraslajien torjunnan ohjekorttia hankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa käytettäväksi. Samalla on päivitetty katu- ja puistohankkeiden yleistä työselostusta. Haitallisten vieraslajien kartoituksia on tehty 12 hankealueella.

Isoissa ratahankkeissa haasteena on ollut hankealueiden puiden kaadot. Kaadettujen puiden määrää kompensoidaan entistä monimuotoisemmalla puiden istutuksella ja uusilla viherratkaisuilla ja -pinnoilla, joissa kiinnitetään erityistä huomiota monimuotoisuuteen.

Raide-Jokerin varikolla Roihupellossa tehtiin merkittävä monimuotoisuusteko, kun sinne siirtoistutettiin uhanalaista ja tiukasti suojeltua idänmasmaloa, jolla on Helsingissä ollut vain yksi esiintymä. Uudella esiintymispaikalla tuetaan uhanalaisten hyönteisten menestymistä. Raide-Jokerin viimeisen rakennusvuoden 2022 aikana tehtiin useita monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten kylvettiin monimuotoista niittyä. Lisätietoa kaupungin työstä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi löytyy tämän raportin Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen -luvusta.

Katse tulevaan

Talonrakentamiselle kohdistuu merkittävät päästövähennystavoitteet. Keinoja erityisesti materiaalisidonnaisten päästöjen pienentämiseksi sekä niiden kustannusvaikutuksia selvitetään erilaisten pilottien avulla seuraavien vuosien aikana. Kaupungin omilta uudisrakennuksilta tullaan jatkossakin edellyttämään korkeaa energiatehokkuutta ja perusparannuksilta merkittävää parannusta lähtötilanteeseen. Paikalla tuotettua uusiutuvaa energiaa edellytetään myös jatkossa. Kaupungin vähähiilisen infrasuunnitteluttamisen ja -rakennuttamisen ohjaamista kehitetään infrahankkeiden kustannuslaskennan (Ihku) ja päästölaskennan yhteiskehittämisen myötä.

Päästöttömän työmaan green deal -sopimuksen vaatimukset kiristyvät lähivuosina merkittävästi. Myös näitä, esimerkiksi fossiilivapaan polttoaineen käyttöön liittyviä, vaatimuksia pilotoidaan tulevina vuosina ennen vaatimusten asettamista kategorisesti kaikkiin kaupungin omiin rakennushankkeisiin.

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen on yksi nouseva teema rakentamisessa. Rakennetussa ympäristössä ja sen suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta monin tavoin, mikä on jo huomattu muun muassa isoissa infrahankkeissa.