Rakentaminen

Helsingissä kaavoitettiin viime vuonna 320 256 kerrosneliömetriä, josta täydennysrakentamista oli 241 943 kerrosneliömetriä. Tonttien hankevarauksia ja tontinluovutuskilpailuja valmisteltiin noin 4 000 asuntoa varten. Tontteja luovutettiin asuntorakentamisen käyttöön noin 2 770 asuntoa varten. Helsingin kaupungin alueella alkoi hiukan yli 5 000 asunnon rakentaminen, joista noin 1 435 kaupungin luovuttamilla tonteilla. Haasteita toimintavuoteen aiheutti erityisen paljon vallitseva rakentamisen markkinatilanne, joka on vaikeuttanut sekä asuntojen että infrastruktuurin rakennushankkeita.

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelussa tehtävät toimet tähtäävät Helsingissä vuoden 2016 yleiskaavan mukaisesti kaupunkirakenteen eheytymiseen ja täydentymiseen joukkoliikenteeseen tukeutuen. Vuonna 2023 jatkettiin Yleiskaava 2016 täydentämistä neljän osayleiskaavatyön kautta (Östersundom, Viikinranta-Lahdenväylä, Länsiväylän ympäristö ja Vartiosaari). Östersundomin ja Länsiväylän ympäristön osayleiskaavoissa oli skenaariotarkasteluvaihe, johon kuului laajaa ympäristövaikutusten arviointia, mukaan lukien ilmastovaikutusten arviointi.

Ilmastovaikutusten arvioimiseksi kehitettiin uusi käytäntö elinkaariperusteisen arvioinnin tekemiseksi osayleiskaavatyöstä alkaen. Tarkasteluun kuuluvat rakentamisvaiheen päästöt, käytön aikaiset päästöt sekä potentiaaliset suunnittelualueen ulkopuolella realisoituvat ilmastohyödyt. Tulosten perusteella vahvistui käsitys rakentamisvaiheen hyvin suuresta osuudesta kokonaisilmastopäästöjen syntymisessä ja lisäksi saatiin uutta tietoa seudullisista ilmastohyödyistä, jotka jäivät aiemmin arvioitua pienemmäksi. Ilmastovaikutusten arviointien tulokset vietiin päätöksentekoon osana osayleiskaavakokonaisuuksia. 

Asemakaavoituksessa jatkettiin vuodesta 2021 käytössä olleen Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointityökalun (HAVA) käyttöä. Arviointityökalun käyttöä laajennettiin muihin kaupunkeihin kehityshankkeessa, jossa myös tarkennettiin arviointimenetelmän laskentaperiaatteita. Samalla työkaluun lisättiin uusia ominaisuuksia: siitä kehitettiin paikkatietopohjainen ja tuloksiin lisättiin esi- ja pohjarakentamisen automatisoitu laskentatapa. Kehityshanke päättyy vuonna 2024. Työkalu tarjoaa selkeän ja helppokäyttöisen menetelmän, jonka avulla pystytään arvioimaan asemakaavatyön vähähiilisiä ratkaisuja ja ilmastovaikutuksia.

Helsinki asetti ensimmäisenä kaupunkina Suomessa raja-arvon uusien asuinkerrostalojen elinkaaren hiilijalanjäljelle. 50 vuoden käyttöajalle laskettu raja-arvo, 16,0 kgCO2e/m²/a, hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa kesäkuussa 2023. Hiilijalanjäljestä määrätään uusissa asemakaavoissa viittaamalla aina kulloinkin voimassa olevaan raja-arvoon. Näin raja-arvo ei vanhene kaavan ollessa voimassa useita vuosia. Raja-arvo on asetettu vaatimukseksi myös yleisiin tontinvarausehtoihin koskien uusia tontinvarauksia, joihin vaatimus ei tule kaavasta. Näin vaatimus saadaan voimaan laajemmin ja nopeammin kuin vain kaavaohjauksen kautta.

Päästöjen vähentäminen kaupungin omassa talonrakentamisessa

Asuntotuotannon hankkeissa tehtyjä hiilijalanjälkilaskelmia hyödynnettiin kaupungin raja-arvon asettamisen tausta-aineistona. Kaikissa Asuntotuotannon suunnitteluvaiheessa olevissa hankkeissa selvitettiin keinot raja-arvoon pääsemiseksi ja toteutettiin ne, jotka olivat hankkeiden taloudellisessa raamissa mahdollisia.

Merkittäviä vähähiilisyystoimenpiteitä Helsingin asuntotuotannon ja toimitilojen rakentamisessa ovat hyvä energiatehokkuus sekä lämpöpumput, joita on vaadittu jo pitkään. Jatkossa myös materiaalisidonnaisia päästöjä tulee vähentää. Vähähiilinen betoni on yksi olennaisin keino materiaalisidonnaisten päästöjen vähentämiseksi. Vähähiilisen betonin kustannusvaikutusta hankkeisiin selvitetään.

Vuonna 2022 julkaistua ohjetta talonrakentamisen hiilijalanjälkilaskelmiin päivitettiin ja laadittiin kaupungin pohja hiilijalanjälkilaskelmien lähtötietojen ja tulosten määrämuotoiseen raportointiin. Myös useat muut kaupungit ovat ottaneet Helsingin ohjeen tai osia siitä käyttöönsä.

Rakennushankkeiden ympäristötavoitteiden ohjaus

Kaksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) ja kaksi Helsingin asumisoikeus Oy:n (Haso) kohdetta (Kustinpolku 7, As Oy Helsingin Kuriiri, Haso Postiljooni ja Haso Postimies) olivat Suomen ensimmäiset Rakennustiedon ympäristöluokituksen neljän tähden tason saavuttaneet asuinkerrostalot. Korkean luokitustason taustalla ovat muun muassa A-energialuokka sekä huolellinen kosteudenhallinnan suunnittelu ja valvonta, joka toi hankkeille myös RALA Kuivaketju 10 -statukset. Toimitilahankkeista Rakennustiedon ympäristöluokituksen (neljä tähteä) sai päiväkoti Verkkosaari. Jatkossakin Rakennustiedon ympäristöluokitusta (kolmen tähden taso) käytetään sekä asuntotuotannon, että toimitilarakentamisen kokonaisvastuu-urakoissa. Muissa hankkeissa suunnittelua ohjataan Elinkaariohjausmallin (asuntotuotanto) ja Ekologisesti kestävän rakentamisen tavoitteiden (toimitilat) kautta.

Kaupunkiliikenne Oy kehitti vuonna 2023 investointien hiilijohtamisen mallin, jonka avulla ilmastopäästöt tuodaan osaksi investointiprojektien suunnittelua ja päätöksentekoa. Rakentamisprojekteille asetetaan numeeriset päästövähennystavoitteet, jotka ohjaavat projektin suunnittelua ja toteutusta. Tavoitteet kiristyvät asteittain kohti tavoitevuotta 2030.  

Kaupungin infrarakentamisessa ympäristöasiakirjakokonaisuus otettiin käyttöön ja palkittiin Kuntatekniikan saavutuksena 2023. Se tavoittelee kestävän kehityksen toimenpiteiden jalkautusta järjestelmällisesti hankkeen tilaamisesta toteutukseen asti kaupungin eri organisaatioiden ja sidosryhmien tasoille sekä konsulttien ja urakoitsijoiden käyttöön. Kokonaisuudessa on tehty täydennyksiä hankkeiden suunnitteluun ja tilaamiseen liittyviin asiakirjoihin, ohjeisiin ja laatuvaatimuksiin. Uusia käyttöönotettuja asiakirjoja ovat ympäristöasioiden tarkistuslista ja ympäristöasiakirja.

Vähähiilinen infrarakentaminen

Infrahankkeisiin on kehitetty vähähiilisen suunnitteluttamisen ja rakennuttamisen ohjausta. Työ on osa infrarakentamisen kansallisen tietokannan ja päästölaskennan kehittämistyötä, jota vetää Väylävirasto kumppaninaan Suomen ympäristökeskus. Tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa infrarakentamisen ilmastovaikutusten laskenta ja mahdollistaa muodostuvien päästöjen vertailu. Helsingin kaupunki testasi päästölaskentamenetelmän toimivuutta ja päästötietokannan kattavuutta 12 katu- ja puistosuunnitelmien osalta. Raportti valmistui keväällä 2023 ja siitä saatiin arvokasta tietoa kansallisen päästölaskennan kehitystyöhön. Infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmä Ihkussa voidaan päästölaskenta toteuttaa nyt automaattisesti kustannuslaskennan rinnalla. Ihku-laskentapalvelussa käytettävät päästökertoimet perustuvat infrarakentamisen päästötietokantaan.

Vähähiilinen betoni on Hiilineutraali Helsinki -ohjelman mukaisesti otettu käyttöön 2023 noin 90 prosentissa infraurakoissa. Vähähiilinen betoni on arviolta noin 10–20 % perinteistä betonia kalliimpaa.

Kaupunkiliikenteen rata- ja varikkohankkeissa säästettiin yhteensä 4,5 miljoonaa kiloa kasvihuonekaasuja käyttämällä vähäpäästöistä betonia. Vähäpäästöisen, vähintään GWP.85 -luokan betonin käyttäminen on vaatimuksena Kaupunkiliikenteen omissa kohteissa.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelman yhtenä toimenpiteenä on Malminkentän esirakentamisen päästöjen vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2023 aikana tehtiin useita toimenpiteitä tavoitteeseen pääsemiseksi, kuten määritettiin vertailutasot ja vähähiilisyystavoitteet alueelle, laadittiin asemakaava-aluekohtaiset hiilibudjetit sekä sisällytettiin päästöseuranta mukaan alueen hankkeiden suunnittelu- ja urakka-asiakirjoihin. Lisäksi seurattiin vähähiilisiä stabilointikokeiluja.

Muovin käyttö Helsingin infrarakentamisessa

Vuonna 2023 alkoi Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE-hanke. Helsingin osahankkeen tavoitteena on edistää muovin kiertotaloutta ja vähentää muovin haitallisia vaikutuksia infra- ja viherrakentamisessa. Helsingin tilaamassa muovien käyttöä Helsingin infrarakentamisessa koskevassa selvityksessä tunnistettiin, että muovisia suodatinkankaita käytetään osittain liikaa. Suunnittelun ohjeistuksessa pitäisi tarkemmin määrittää missä rakenteissa suodatinkangas on välttämätön, ja missä sen voi jättää pois. Lisäksi johtopäätöksissä todettiin tarve muovisten rakennusjätteiden kierrätykselle, ja sen huomioimiselle suunnittelusta alkaen.

Kaupunkitilaohjeeseen kestävyyskortti

Helsingin kaupunkitilaohje on kaikille avoin ja jatkuvasti kehittyvä käsikirja, joka tukee hyvän kaupunkiympäristön suunnittelua. Kaupunkiympäristön kestävyystyön tärkeimmät periaatteet on koottu käytännön läheisesti kaupunkitilaohjeen Kestävä kaupunkitila -ohjekorttiin, joka ohjaa kaupunkitilan suunnittelua ja rakentamista.

Kestävyysraportointi muuttaa alaa

Kaupunkiympäristön toimialalla selvitetään kestävyysraportointidirektiivin ja taksonomian vaatimusten vaikutuksia toimialaan. Hekan ja Hason tulee raportoida liiketoimintaansa kestävyysraportoinnin vaatimusten mukaisesti 2025 vuoden tiedoista lähtien. Samalla niitä alkaa koskea vaatimus liiketoimintansa EU-taksonomian mukaisesta osuudesta. Osana liiketoiminnan arvoketjua Asuntotuotannon tulee vastata raportointivaatimuksiin uusien asuinkerrostalojen rakennuttamisen ja peruskorjaamisen osalta ja edellyttää raportointia urakoitsijoiltaan.

Yritysten kestävyysraportointidirektiivin vaatimukset koskevat myös Kaupunkiliikenne Oy:tä. Yhtiössä aloitettiin vaatimuksiin valmistautuminen vuonna 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin toteuttamisella. Vuoden 2024 alussa Kaupunkiliikenne Oy tunnistaa ja projektoi kehittämistarpeet.

Vihreän rahoituksen hankkeita

Vihreä rahoitus on suunnattu ilmasto- ja ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Sitä myönnetään investointihankkeille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ilmastolle ja ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Vihreä rahoitus on tavallista lainaa edullisempaa. Mitä vihreämpi hanke on, sitä edullisempi on myös rahoitus.

Kalasatamasta Pasilaan -allianssiraidehanke oli Suomessa ensimmäinen hanke, joka sai Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arvioinnissa täydet pisteet. Täysiin pisteisiin oikeutti päästölaskenta, vastuullisuussertifioinnin käyttö viitekehyksenä ja vastuullisuuden integroiminen johtamisjärjestelmään, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen, Päästöttömät työmaat green deal -sopimukseen sitoutuminen, resurssiviisaus ja vastuullisuuden sitominen avaintulostavoitteisiin. Kaupunkiliikenteen muista hankkeista vihreää rahoitusta saivat Ruskeasuon varikko ja Raide-Jokeri.

Viime vuosina myös useat asuntotuotannon uudistuotanto- ja peruskorjaushankkeet ovat saaneet vihreää rahoitusta, pääasiassa Kuntarahoitukselta ja muilta toimijoilta. Vuonna 2023 kaikki 18 uudisrakennushanketta ja kaksi peruskorjaushanketta rahoitettiin vihrein lainoin. Ara-kohteisiin lainat saadaan Kuntarahoitukselta, jolla olennaisin vaatimus uudisrakentamisessa on rakennuksen A-energialuokka, ja peruskorjauksissa energialuvun on parannuttava vähintään 30 %. Lisäksi lainan myöntämisessä otetaan huomioon muitakin EU-taksonomian mukaisia vaatimuksia, kuten hiilijalanjälkilaskennat. Hitas-lainat kilpailutetaan markkinoilla, ja vuonna 2023 kaikki kolme kohdetta saivat vihreää lainaa.

Kansallinen vaikuttaminen

Vuonna 2023 osallistuttiin ympäristöministeriön järjestämään sidosryhmätyöhön uuden rakentamislain ilmastoasetuksen kehittämiseksi. Lisäksi osallistuttiin YM:n koordinoimaan Kestävä Kaupunki -ohjelman alaiseen Haastekimpputyöhön, jossa käsiteltiin kaupunkien kehittämiseen liittyvien ympäristökriisien ratkaisuja yhdessä muiden kaupunkien, ministeriön ja asiantuntijoiden kanssa. Työssä kiteytyi erityisesti luonnon monimuotoisuus - ja ilmastokriisin ratkaisujen vaikeus suhteessa polkuriippuvaiseen ja kasvua ensisijaisesti tukevaan kaupunkikehitykseen.

UUMA 4 -ohjelma päättyi vuoden 2023 lopussa ja seuraavan viidennen kauden valmistelu käynnistyi. UUMA-ohjelmat ovat edistäneet uusiomaarakentamisen ja -materiaalien käytäntöjä ja yleistymistä infra-alalla. Helsingin kaupungilla on ollut vahva rooli ohjelmatyössä.

Katse tulevaan

EU:n kestävyysraportointisäätelyn ja taksonomian vaikutukset alaan ovat merkittävät. Raportointivaatimusten tiukentuminen ja avoimuus tulevat vaikuttamaan kaupunkiin. Muun muassa taksonomian tavoitteet ja sen kriteerit vaativat lisäselvityksiä ensi vuoden aikana. EU-säätelyn kokonaisuus edelleen korostaa jo tunnistettua tarvetta kehittää raportointisisältöjä ja -käytäntöjä systemaattisemmiksi ja parantaa tiedonhallintaa.

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimet ovat yhä tärkeämmäksi nousevia teemoja, joiden parempaan huomioimiseen pyritään rakentamisen hankkeissa. Esimerkiksi suunnittelualueen tai tontin sekä sen lähialueen luonnonarvojen huomioiminen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat asioita, jotka tulevat vaatimaan enemmän huomiota. Viherkertoimen kehitystyö tulee myös tukemaan enemmän luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioimista rakentamisessa.