Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan keinoja, joilla varaudutaan sään ääri-ilmiöihin, sopeudutaan pidemmän aikavälin ilmaston lämpenemiseen ja vähennetään muuttuvasta ilmastosta aiheutuvia haavoittuvuuksia ja haittoja. Kaupunkistrategian mukaan ilmastonmuutos edellyttää myös sopeutumista sen vaikutuksiin. Helsinkiläisten elämänmuodon, terveyden ja omaisuuden suojaaminen turvataan. Tavoitteena on Helsinki, joka on varautunut sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Varautumisen on näyttävä kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa. Puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään.

Helsinki on arvioinut kaupunkia koskevat sää- ja ilmastoriskit. Kaupungin tärkeimpiä ilmastoriskejä ovat rankkasateen aiheuttamat hulevesitulvat, helleaallot ja kuivuus, myrskyjen aiheuttamat merenpinnan äkilliset nousut, liukkaat kelit, äärimmäiset ja poikkeavat talviolosuhteet sekä Itämeren rehevöityminen. Muista ympäristöriskeistä on kerrottu enemmän tämän raportin Ympäristöriskit-luvussa.

Rankkasateisiin ja helteisiin varautuminen

Tehdyn riskiarvion perusteella Ilmastoyksikkö priorisoi lisääntyviin ja voimistuviin rankkasateisiin ja helteisiin varautumisen kiireellisimmiksi sopeutumisen kohteiksi. Rankkasateisiin varautumisen suunnittelu kantakaupungin osalta käynnistyi vuonna 2023 ja selvitys asiaa koskevasta lainsäädännöstä sekä mallinnukset kantakaupungin tulvavaara-alueista valmistuivat vuoden 2024 alussa. Työn puitteissa valmistui myös sadeskenaariotarkastelu tulevan ilmaston sateiden tilastollisille toistuvuuksille Helsingissä. Jotta tulvien aiheuttamia kustannuksia ja mahdollisia varautumisen ratkaisuja voidaan arvioida, tarvitaan tarkempi mallinnus rankkasadevesien johtumisesta kantakaupungin alueella. Tämä työ käynnistetään vuonna 2024. 

Kaupungin tulvaryhmä on aloittanut toimintansa ja määrittänyt merivesitulviin varautumisen tehtävät ja tunnistanut niiden vastuutahoja. Työ jatkuu tehtävien osalta, joille ei tunnistettu vastuutahoa nykyisessä organisaatiossa.

Kaupungin työ lisääntyviin helteisiin varautumiseksi on toistaiseksi ollut pistemäistä. Kaupungin kattavat tavoitteet ja suunnitelma helteisiin varautumiseksi on tarpeen ja vaatii toimialojen välistä yhteistyötä. Ilmastoyksikkö tekee esiselvityksen, joka tulee toimimaan varsinaisen suunnittelun taustamateriaalina. Työ käynnistyi vuonna 2023.

Viherrakenteen vahvistaminen

Vuoden 2023 aikana panostettiin viherkerrointyökalujen vihertehokkuuden vaikuttavuuden vahvistamiseen. EU:n osarahoittamassa vuonna 2023 käynnistyneessä ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa keskitytään viherrakenteen vahvistamiseen asemakaavoituksessa alueellisen viherkerroin -työkalun jatkokehittämisen ja käyttöön ottamisen avulla. Alueellinen viherkerroin on tonttikohtaisen viherkerrointyön jatkumoa tonteilta laajemmille yleisille alueille. Tonttikohtainen viherkerroin on sisällytetty kesällä 2023 hyväksyttyyn uuteen rakennusjärjestykseen. Työkalun päivittämistyö ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja monimuotoisuuden vahvemmaksi painottamiseksi käynnistyi vuoden aikana.  

Toimiva luonto ja viherrakenne ovat välttämätön osa vesien kierron ja lähiympäristön kuumuuden hallintaa. Siksi viherrakenteen ja erityisesti puiden määrä ja näiden muutos ovat tärkeitä kaupungin sopeutumiskykyä kuvaavia mittareita. Kaupunkiympäristön toimialalla on käytössä laserkeilausaineisto, jonka luokittelua kehitetään siten, että aineisto tunnistaa puut, keskikokoisen kasvillisuuden ja matalan kasvillisuuden. Jatkossa viherrakenteen ja myös vettä läpäisemättömän ja läpäisevän pinnan määrää on mahdollista seurata ja tehdä vuosienvälistä muutostulkintaa käyttäen kaupungin omia aineistoja.

Katse tulevaan

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työn vaikuttavuutta parannetaan edelleen ja seurannan ja arvioinnin keinoja kehitetään. Sopeutumisen työtä priorisoidaan riskiperusteisesti. Rankkasateisiin varautumisen tietopohjaa parannetaan kattavalla vesienhallinnan mallinnuksella, kantakaupungin poikkeuksellisten hulevesitulvien kustannukset arvioidaan ja tulvien ehkäisemiseksi määritellään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaupungin lisääntyviin helteisiin varautumisen suunnittelu käynnistyy vuonna 2024, ja sitä tehdään kaupunkitasoisena yhteistyönä. Osana helteisiin varautumisen suunnittelutyötä tehdään myös ilmastonmuutoksen vaikutusten haavoittuvuustarkastelu sopeutumistoimien tasavertaisuuden hahmottamiseksi. Alueellisen ja tonttikohtaisen viherkertoimen kehitystyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi jatketaan.

Ohjelmat