Liikenne

Kaupunkistrategian tavoitteen mukaisesti Helsingin hiilineutraalisuustyössä keskitytään erityisesti liikennejärjestelmän sähköistämiseen sekä kestävien ja älykkäiden liikenneratkaisujen edistämiseen. Strategian toteutuessa myös liikenteestä aiheutuvat terveydelle haitalliset ilmansaasteet ja melu vähenevät selvästi.

Helsingin pyöräverkko laajeni

Pyöräliikenteen kehittämisohjelman 2020–2025 tavoitteena on, että Helsinki on kaiken ikäisille sopiva ympärivuotinen pyöräilykaupunki. Tavoitteena on myös nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pyöräliikenteen kulkutapaosuus vuonna 2023 oli 11 prosenttia ja se oli noussut kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2022.

Helsingin pyöräverkko laajeni muun muassa Itäbaanan ja Pasilanbaanan osalta. Herttoniemessä Itäbaana rakennettiin noin kilometri Hiihtomäentieltä Valurinkadulle. Pasilanbaana laajeni Kalasatamasta Pasilaan raitiolinjan rakentamisen yhteydessä Vallilanlaaksossa sekä Pikku Huopalahdessa. Lisäksi Lauttasaarentien pyöräteitä parannettiin Meripuistotieltä Lauttasaaren sillalle.

Kantakaupungin tavoiteverkon noin 140 kilometrin tavoitteesta oli vuonna 2023 toteutettu tai rakenteilla yhteensä 69 kilometriä. Baanaverkon noin 148 kilometrin tavoitteesta oli puolestaan rakennettu tai rakenteilla noin 32 kilometriä. 

Helsinki laajensi ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueita

Etelä- ja Pohjoisesplanadeille rakennettiin kokeiluluontoisesti jalankululle ja oleilulle varattuja levennysalueita. Eteläesplanadille rakennettiin kaksisuuntainen pyörätie ja Pohjoisesplanadille runsaasti uutta oleskelun aluetta, jolle alueen yritykset laajensivat terassejaan ja muuta liiketoimintaansa. Uudistunut alue jatkui Erottajankadulle, missä jalkakäytävä leveni ja jonne tuli penkkejä ja kukkia. Esplanadien ajoväylät muuttuivat yksikaistaisiksi ja Lönnrotinkadulle tuli uusi pyöräkaista. Esplanadien kokeilu jatkuu 2024 syksyyn asti.

Kasarmikadulla ja Designmuseon aukiolla toteutettiin kesäkatualueet. Esimerkiksi Designmuseon edustalle tuli jälleen terassitoimintaa ja istutuksia.

Sähköbussien tavoitemäärä saavutettiin etuajassa

Helsingin seudun liikenteen (HSL) tavoitteena on leikata joukkoliikenteen lähi- ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia (2010–2025). Tavoitteena on myös, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 30 prosenttia (noin 400 kappaletta) HSL:n bussiliikenteen kalustosta kulkee sähköllä. Tämä tavoite saavutettiin etuajassa, sillä vuoden 2023 aikana HSL otti käyttöön noin 100 uutta sähköbussia ja niiden kokonaismäärä kasvoi 428 kappaleeseen. Sähköbusseilla ajettiin noin 34 prosenttia bussikaluston kilometreistä.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät nousivat vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022, mutta eivät vielä palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. Matkustajamäärät nousivat HSL:n alueella vuonna 2023 metrossa 13 prosenttia, busseissa 18 prosenttia, raitiovaunuissa kuusi prosenttia ja lähijunissa seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Verrattuna vuoteen 2019 HSL:n matkustajamäärät olivat vuonna 2023 noin 13 prosenttia matalammat.

Joukkoliikenteen hinnoittelu muuttui vuoden 2023 alusta. Taustalla oli HSL:n toimintamenojen raju kasvu. Muutosten seurauksena AB- ja BC-lippujen hinnat nousivat ja ABCD-lippujen hinnat laskivat. Lisäksi opiskelijoiden ja 70 vuotta täyttäneiden lippualennus laski 40 prosenttiin.

Kaupunkipyöräily jatkui Helsingissä aiempien vuosien tapaan. Kausi alkoi 1.4. ja se jatkui lokakuun loppuun asti. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmässä oli edellisvuoden tapaan käytössä yhteensä 577 kaupunkipyöräasemaa, joista Helsingin rajojen sisällä 347 asemaa (3470 pyörää). Kaupunkipyörillä ajettiin Helsingissä vuonna 2023 noin 2,2 miljoonaa matkaa, mikä on noin 100 000 matkaa enemmän kuin vuonna 2022. Matkojen keskipituus oli 2,3 kilometriä ja keskimääräinen matka-aika 18 minuuttia.

Helsingin seutu sijoittui kansainvälisessä BEST (Benchmarking in European Service of Public Transport) -vertailussa jälleen neljänneksi. Helsingin seudun edelle pääsivät Turku, Tampere ja Geneve. Tutkimuksessa vertailtiin matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen 11 Euroopan kaupungissa. 72 prosenttia HSL-alueen asukkaista oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseen vuonna 2023. Uusi maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2023 hyväksyttiin syyskuussa 2023.

Pikaraitiotielinja 15 aloitti liikennöinnin 

Pikaraitioliikenne Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välisellä radalla alkoi lauantaina 21.10.2023. Uusi, 25 kilometrin mittainen rata toi raitiovaunut kokonaan uusille alueille ja tarjoaa vaihtoyhteyksiä niin metroon kuin lähijuniinkin.

Kruunusillat-raitiotien sekä Kalasataman ja Pasilan välisen raitiotien rakentaminen etenivät suunnitellusti vuonna 2023. Kalasataman ja Pasilan välillä liikennöinti alkaa kesällä 2024.

Vuoden 2023 aikana valmistuivat kaikki Pasilan alueen uudet raideyhteydet ja kaikki linjat pääsivät omille reiteilleen. Asemapäällikönkadun uusi kaksisuuntainen ratayhteys mahdollistaa linjojen 7 ja 9 sujuvamman kulun Pasilassa ja Messukeskuksen palvelusta huolehtii jatkossa raitiolinja 2.

Mannerheimintien peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2023 ollen vuoden merkittävin katutyö. Työ jatkuu vuoden 2025 loppuun ja aiheuttaa muutoksia sekä kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen että moottoriajoneuvojen reitteihin. Kaikki raitioliikenne Oopperan ja Lasipalatsin välillä on kulkenut Runeberginkadun kautta. Raitioliikenne on pysynyt sujuvana myös tällä reitillä suuresta linjamäärästä huolimatta.

Sähköautojen latausverkosto laajeni

Vuonna 2023 sähköautojen määrä jatkoi kasvuaan. Vuoden lopussa liikennekäytössä oli 14 728 täyssähköautoa ja 21 863 ladattavaa hybridiä eli yhteensä yli 36 500 ladattavaa henkilöautoa. Ladattavien autojen suhde kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin Helsingissä oli noin 16,7 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava luku oli 11,4 prosenttia ja vuonna 2020 3,4 prosenttia. Täyssähköautojen osuus kaikista liikennekäytössä olevista henkilöautoista vuonna 2023 oli 6,7 prosenttia. Vuonna 2022 tämä osuus oli 4,0 prosenttia ja vuonna 2020 1,0 prosenttia.

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa yleisillä alueilla noin 245 sähköautojen latauspistettä, joista vuoden 2023 aikana toteutettiin noin 140 kappaletta yli 50 eri sijaintiin. Lisäksi kaupungissa on kaupallisten toimijoiden ylläpitämiä latauspisteitä muun muassa kauppakeskuksissa ja pysäköintilaitoksissa sekä yksityisiä latauspisteitä esimerkiksi taloyhtiöissä ja yrityksillä. Näiden lisäksi kaupunkiin tuli taksien käyttöön 16 latauspistettä (8 asemaa, joista yksi oli vielä kesken vuoden vaihteessa).

Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelmassa tunnistettiin vuonna 2023 liikennesektorin osalta vaikuttavia toimenpiteitä ja suunniteltiin niiden vaikutusten arviointia.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen tiheys laski jälleen

Vuonna 2023 Helsingissä oli henkilöautoja liikennekäytössä 219 400. Vuonna 2023 Helsingissä oli liikennekäytössä 325 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden, mikä oli 1,45 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden 2021 jälkeen Helsingin väestö on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä, minkä seurauksena myös liikennekäytössä olevien henkilöautojen tiheys on ollut laskussa. Henkilöautojen tiheyden laskun taustalla on mahdollisesti ollut koronaepidemiatilanteen helpottuminen, mutta myös vuonna 2022 alkanut polttoaineiden hintojen voimakas kasvu ja inflaatio. Verrattuna viiden vuoden takaiseen liikennekäytössä olevien henkilöautojen tiheys on 1,19 prosenttia pienempi.

Kesäkuun keskimääräisenä arkivuorokautena Helsingin niemen rajan ylitti 29 200 pyörällä liikkujaa, mikä on 7,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Moottoriajoneuvo- ja matkustajaliikenteen määrät vuonna 2023 eivät olleet vielä saatavilla tätä raporttia laadittaessa (kesäkuu 2024). Kuvassa 7 esitetään poikkeuksellisesti edellisvuoden eli vuoden 2022 matkustajamäärät kolmella laskentalinjalla. Moottoriajoneuvoliikenteen (eli henkilö-, paketti-, kuorma-, rekka- ja linja-autot sekä raitiovaunut) määrät Helsingissä vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021 vähenivät kaikilla laskentalinjoilla hieman lukuun ottamatta poikittaista laskentalinjaa.

Koronaepidemian aikana muuttuneet liikkumistarpeet- ja tottumukset, kuten yleistynyt etätyö, näkyivät edelleen merkittävästi Helsingin liikennemäärissä ja kulkutapaosuuksissa vuonna 2022. Myös Ukrainan sodan välilliset vaikutukset (mm. polttoaineen hinnan nousu) sekä suuret työmaat vaikuttivat liikennemääriin. 

Katse tulevaan

Helsingin asukasluku kasvaa ja maankäyttö tiivistyy, minkä seurauksena liikenteen haitallisten vaikutusten hillintä korostuu entisestään. Helsingin 2030 hiilineutraaliuden ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi liikennesektorilla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä. Päästövähennysten kannalta tehokkaita toimia olisivat esimerkiksi päästörajoitusvyöhykkeet ja siirtymäajan jälkeen luopuminen ilmastopäästöjä tuottavasta henkilöautoliikenteestä. Liikenteen vähäpäästöisyyden edistämisen lisäksi ajoneuvoliikenteen suoritetta tulee vähentää. Tärkeässä roolissa ovat muun muassa maankäytön suunnittelu, kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä liikenteen hinnoittelu ja palveluistuminen.

Kaupunki valmistautuu vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvavaan määrään muun muassa jakeluinfraa kehittämällä. Lähitulevaisuudessa sähköautojen latauspisteiden määrän kasvua vauhditetaan huomattavasti, jotta latausinfra ei muodostu liikenteen sähköistymisen esteeksi. Liikenteen sähköistymisen lisäksi myös muut vähäpäästöiset käyttövoimat, kuten biometaani ja puhdas vety, tulee huomioida suunnittelussa.

Helsinki panostaa raideliikenteen kehitykseen pikaraitiotiehankkeiden suunnittelulla ja toteutuksella. Raideliikenteen verkostokaupungissa kaupunkirakenne tiivistyy etenkin raideliikenteen solmukohtiin.

Kaupunkistrategia nostaa älykkäät liikenneratkaisut tärkeään rooliin sujuvan arjen takaamisessa. Katukuvassa näkyy yhä enemmän erilaisia sähköisiä liikkumisvälineitä ja logistiikan kuljetuksia hoitavat myös robotit.