Ilmastonmuutoksen hillintä
Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että suoria päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna ja loput 20 prosenttia voidaan kompensoida kaupungin rajojen ulkopuolella. Lisäksi kaupunki on asettanut tavoitteekseen saavuttaa hiilinollan vuoteen 2040 mennessä ja hiilinegatiivisuuden tämän jälkeen. Hiilinolla tarkoittaa, että kaupungin tuottamien ja sitomien päästöjen tulee olla tasapainossa kaupungin rajojen sisäpuolella. Hiilinegatiivisuus puolestaan tarkoittaa, että kaupungin rajojen sisällä syntyvien päästöjen tulee olla pienempiä kuin sen kyky sitoa hiiltä omilla toimillaan.
Hiilineutraali Helsinki -ohjelman toteutus etenee hyvin ja toimenpiteet keskittyvät kaupunkistrategian mukaisesti lämmitykseen, liikenteeseen ja rakentamiseen. Pormestarin puheenjohtamassa Kunnianhimoinen ilmastovastuu -ohjelmaryhmässä linjataan ilmastotyön suuntaviivoista ja varmistetaan kunnianhimon taso sekä hillintä- että sopeutumistyössä.
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vähenivät merkittävästi
Maapallon lämpötila oli EU:n Copernicus-ilmastonmuutospalvelun datan mukaan vuoden 2023 alusta vuoden 2024 alkuun 12 kuukauden ajan 1,52 astetta lämpimämpi verrattuna esiteolliseen aikaan. Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu raja ei ole aikaisemmin ylittynyt kokonaista vuotta yhtäjaksoisesti eikä se vielä tarkoita, että kriittinen raja olisi ylitetty pysyvästi, mutta se kertoo siitä, että ilmaston lämpeneminen on nopeampaa kuin aikaisemmin on arvioitu. Jo sen asteinen nousu aiheuttaa vahinkoa ympäri maailmaa esimerkiksi lämpöaaltojen, kuivuuden, tulvien, myrskyjen ja vesipulan muodossa. Vuonna 2023 Eurooppaa koettelivat äärimmäiset kuumuusaallot ja ennätykselliset helteet.
Vuonna 2023 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 1 947 kt CO₂-ekv. ja vähenivät edellisvuodesta 26,1 prosenttia. Merkittävin syy päästöjen voimakkaalle laskulle oli kivihiilen polton lopettaminen Hanasaaren voimalassa. Se ja muut päästöjä vähentävät kaukolämmön ratkaisut, kuten lämpöpumput ja biopolttoaineet, vähenivät kaukolämmön päästöjä 35 prosenttia edellisvuodesta. Sähkönkulutuksen päästöt vähenivät 23 prosenttia, mitä selittää valtakunnallisen sähkön päästökertoimen pieneneminen. Keskeisimpiä syitä sille olivat Olkiluoto 3:n valmistuminen ja tuulivoimaan tehdyt investoinnit. Sähkönkulutus väheni kaksi prosenttia edellisvuodesta. Liikenteen päästöt vähenivät edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Sitä selittää erityisesti kuorma-autoliikenteen väheneminen, jakeluvelvoitteen hienoinen lisäys sekä liikenteen edelleen etenevä sähköistyminen. Vuoteen 1990 verrattuna Helsingin kokonaispäästöt olivat 45 prosenttia pienemmät. Asukaskohtaiset päästöt olivat 2,9 t CO₂-ekv. per asukas eli ne vähenivät edellisvuodesta 27 prosenttia ja ovat 60 prosenttia vuotta 1990 pienemmät.
Helenin uusiutuvalla energialla tuotetun energian osuus oli 26 prosenttia vuonna 2023. Kaiken kaikkiaan 55 prosenttia tuotannosta tuotettiin hiilineutraalisti.
Hiilineutraali Helsinki
Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toteuttaminen etenee alla olevan taulukon mukaisesti. Toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvuissa Energia, Rakentaminen ja Liikenne.
Taulukko 6. Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toimenpiteiden eteneminen (tilanne 13.3.2024).
| Toimenpide | Sektori | Eteneminen |
| Luokka 1: Päästöjä vähentävät toimenpiteet | ||
| Kaupungin toimitilat ja palvelurakennukset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että E-luku on -30 prosenttia käyttötapaluokan kansallisesta raja-arvosta. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten perusparannukset toteutetaan siten, että E-luku pienenee -34 prosenttia rakennuksen alkuperäisestä E-luvusta. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Tontinluovutusehdoissa asuinkerrostaloille (kt-luokka 2) edellytetään A-energialuokkaa. | Lämmitys | Siirrytty hiilijalanjälkiohjaukseen |
| Asemakaavoituksessa asuinkerrostaloille (kt-luokka 2) edellytetään A-energialuokkaa. | Lämmitys | Siirrytty hiilijalanjälkiohjaukseen |
| Asemakaavoituksessa muille kuin asuinrakennuksille edellytetään energialuokkaa, joka on -20 prosenttia rakennustyypille asetetusta kansallisesta normista. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumppujärjestelmä, mikäli takaisinmaksuaika on alle 15 vuotta ja toteutus on teknisesti mahdollinen. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Kaupungin henkilöautokannan vaihtaminen sähköautoihin 2021–2025. | Liikenne | Ei etene aikataulussa |
| Kaupungin toimitilojen ilmanvaihdon säätäminen tarpeenmukaiseksi. | Lämmitys | Etenee kohtalaisesti |
| Kaupungin hallinnassa olevien toimitilojen lämmityksen alentaminen. | Lämmitys | Valmis |
| Vähäpäästöinen betoni infrahankkeissa. | Rakentaminen (Scope 3) | Valmis |
| Malmin lentokenttäalueen esirakentamisen päästöjen vähentäminen -50 prosenttia. | Rakentaminen (Scope 3) | Etenee hyvin |
| Ulkovalaistuksen vaihtaminen LED-valaisimiin. | Sähkö | Etenee hyvin |
| Kaupungin Tilat-palvelun hallinnassa olevien toimitila- ja palvelurakennusten taloudellisesti kannattavien energiatehokkuustoimien toteuttaminen. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Kaupungin omistamien toimitila- ja palvelurakennusten energiamanagerointi. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Lämmitystapamuutosten toteuttaminen kaupungin öljy- ja suorasähkölämmitteisiin toimitila- ja palvelurakennuksiin. | Lämmitys | Etenee hyvin |
| Kalkkisementin käytöstä pohjanvahvistusten sideaineena luopuminen. | Rakentaminen (Scope 3) | Etenee hyvin |
| Luokka 2: Välttämättömät päästövähennyksiä mahdollistavat toimenpiteet | ||
| Energiarenessanssineuvonnan käynnistäminen. | Lämmitys | Valmis |
| Maalämmön rakentamisen salliminen yleisille alueille. | Lämmitys | Valmis |
| Tontinluovutusehdoissa edellytetään uudiskohteissa autopaikkojen toteuttamista siten, että ne on sähköistetty ja 1/3 autopaikoista on varustettu latauspisteellä. | Liikenne | Etenee hyvin |
| Pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen. | Liikenne | Etenee hyvin Kantakaupungin tavoiteverkon rakentuminen: 50,0 km (tavoite 140 km); Baanaverkon rakentuminen: 18,3 km (tavoite 150 km); Pyöräilyn kulkumuoto-osuus: 9 % (tavoite 20 %). |
| Matalalämpöisten alueellisten lämmityskokonaisuuksien periaatteet. | Lämmitys | Valmis |
| Baanaverkon ja tavoiteverkon toteuttamissuunnitelman uudelleenohjelmointi vuoteen 2030. | Liikenne | Etenee hyvin |
| Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen linjassa sähköautoennusteen kanssa. | Liikenne | Etenee kohtalaisesti |
| Kaupungin kiinteistöjen energiaratkaisujen kilpailuttamisen prosessien kehittäminen. | Lämmitys, sähkö | Ei etene aikataulussa |
| Kaupungin kiinteistöjen sähköautolatauspaikkojen toteuttaminen siten, että autokannan sähköistämisen viive saadaan kirittyä kiinni. | Liikenne | Etenee kohtalaisesti |
| Vesibussiliikenteen sähköistämisen kilpailuttaminen. | Liikenne | Ei etene aikataulussa |
| Luokka 3: Selvitykset uusien päästövähennystoimien määrittelemiseksi | ||
| Rakentamisen ohjaaminen hiilijalanjäljellä -selvitys. | Lämmitys, rakentaminen (Scope 3) | Valmis |
| Kaupungin omien kiinteistöjen energiatehokkuusparannusten tehostaminen perusparannusten ulkopuolella (Energiakatselmusten toteutusprosessin määrittely). | Lämmitys, sähkö | Etenee hyvin |
| Selvitys liikenteen päästövähennyskeinoista. | Liikenne | Etenee hyvin |
| Edistetään vaikuttavien seudullisen liikkumisen päästövähennystoimien määrittelyä. | Liikenne | Etenee kohtalaisesti |
| Selvitys yleisillä alueilla käytettävien luonnonkivien hankinnan ohjaamisesta päästökriteereillä. | Rakentaminen (Scope 3) | Etenee kohtalaisesti |
| Rakentamisvaiheen päästöjä pienentävät kokeilut kaupungin omassa toimitila- ja palvelurakennustuotannossa. | Rakentaminen (Scope 3) | Etenee hyvin |
Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoilla ja liikelaitoksissa
Ilmastonmuutos näkyy ja vaikuttaa eri tavoin kaupunkiorganisaation eri osissa. Toimialoilla ja liikelaitoksilla on erilaiset roolit ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaupunki kannustaa henkilöstöä työtehtävien niin salliessa etätyöhön ja tukee joukkoliikenteen käyttöä työmatkaedulla, asiointilipuilla sekä kaupunkipyörä- ja polkupyöräedulla. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut mahdollistavat kaupungin palveluiden saamisen ilman asiakkaiden liikkumistarvetta ja sähköinen viestintä vähentää työntekijöiden liikkumistarvetta.
Kaupunkiympäristön toimiala on päävastuussa Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Toimialalla on myös keskeinen rooli kaupungin kiinteistökannan ja yksityisten taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamisessa, koska toimiala hallinnoi suurelta osin kaupungin käytössä olevaa kiinteistökantaa ja Energiarenessanssi-tiimi tukee yksityisiä taloyhtiöitä energiaremonteissa ja -selvityksissä. Toimiala vaikuttaa myös merkittävästi rakentamisen päästöihin muun muassa asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa käyttöön otetun asuinkerrostalojen hiilijalanjälkiohjauksen, E-lukutavoitteiden, infrarakentamisen päästöjä vähentävien toimenpiteiden ja päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen kautta. Lisää tietoa näistä löytyy tämän raportin luvuista Rakentaminen ja Hankinnat. Lisäksi toimiala vastaa kaupunki- ja liikennesuunnittelusta, jolla on merkittävä vaikutus päästöjen kehitykseen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tärkein ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpide on kestävän kehityksen opinpolun kehittäminen. Opinpolulla kaiken ikäiset oppijat pääsevät perehtymään ja tutkimaan ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Opinpolku konkretisoituu muun muassa KETTU-mallin, tulevaisuuskäsitystutkimusten, Ilmari-hankkeen ja Hiilineutraali Helsinki -opintojakson kautta, jotka yhdistävät ilmasto- ja ympäristökasvatuksen, tulevaisuudenlukutaidon ja uutta luovan oppimisen. Lisäksi työväenopistot järjestävät laajasti kursseja ja luentoja, joissa kannustetaan kaupunkilaisia ilmastonmuutoksen hillintään. Toimialan oman toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia vähennetään osaltaan Vihreä lippu- ja OKKA-säätiön sertifikaattityön puitteissa. Lisää tietoa näistä löytyy tämän raportin luvusta Ympäristötietoisuus ja -kasvatus.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee tiivistä yhteistyötä Palvelukeskus Helsingin ja muiden ruokapalveluntuottajien kanssa ruoan ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Päiväkoti- ja kouluruokalistalta on vähennetty punaisen lihan määrää, mikä liittyy tavoitteeseen puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutus ja työtä jatketaan edelleen. Palvelukeskus Helsinki on kehittänyt erityisesti liha- ja maitotuotehankintojen ympäristövaikutusten tunnistamista ja vastuullisuuskriteerejä. Myös ilmasto- ja ympäristöystävällistä reseptiikkaa kehitetään jatkuvasti. Viimeisimmissä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalvelukilpailutuksissa ruokapalveluiden on tullut tehdä vastuullisuussuunnitelma, jossa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisten raaka-aineiden käyttöön, kasvisruoan menekkiin sekä ruokahävikin vähentämiseen. Asioita edistetään myös Vastuullisen ruokalistan kehittämistyöryhmässä, jossa ovat mukana kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja Palvelukeskus Helsingin lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Oppilaita osallistetaan kasvisruokareseptien arvioimiseen ja kehitysehdotuksiin makuraadeissa. Myös ruokahävikin torjuntaa tehdään yhteistyössä muun muassa Food Waste Ecosystem -hankkeen puitteissa. Ruokapalveluiden ilmastovaikutusten vähentämisen lisäksi Palvelukeskus Helsinki huomioi ilmastonmuutoksen hillinnän myös kaluston osalta, jossa siirrytään CVD-direktiivin mukaisesti sähköautoihin. Lisäksi ruokakuljetusten ilmastopäästöjä seurataan, ja niitä pyritään vähentämään muun muassa reittejä optimoimalla ja lisäämällä sähköistä kuljetuskalustoa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimipisteissä tehdään energiatehokkuustoimenpiteitä osana Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa. Lisää tietoa kaupungin energiatehokkuustyöstä löytyy tämän raportin luvusta Energia. Toimialalla on otettu käyttöön ensimmäiset sähköiset työkoneet, parannettu pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia ja rakennettu sähköautojen latauspisteitä. Museo pyrkii osaltaan edistämään rakennetun kulttuuriympäristön kestävää käyttöä kaavoitus- ja rakennushankkeiden ohjaamisen ja lausuntotyön kautta. Nuorisotyössä ilmastoteema on vahvasti osana toimintaa. Kaupunginkirjasto osallistui kirjastojen hiilijalanjälkilaskentaan syksyllä 2023. Laskennasta tuotettiin CO2-indikaattorit kirjalainalle (1,38 kg CO2-ekv.), fyysiselle kirjastokäynnille (2,31 kg CO2-ekv.) sekä e-kirjalainalle (0,032 kg CO2-ekv.).
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ilmastonmuutoksen hillintätyössä keskeistä on toimitilojen energiatehokkuuden parantaminen ja ajoneuvokannan sähköistäminen. Vuonna 2023 toteutetussa henkilöajoneuvojen kilpailutuksessa saatiin sopimus, jolla toukokuusta 2024 alkaen toimialan ajoneuvojen CO2-päästöjen ennustetaan putoavan 300 tonnia vuodessa.
Kaupunginkanslian koordinoimassa Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelmassa vuosille 2022–2026 on asetettu tavoitteeksi, että Helsinki on kansainvälisesti kestävyyden edelläkävijä ja ratkaisija matkailu- ja tapahtuma-aloilla. Strategisia valintoja ovat 1) ympäristön kestävyys ja hiilineutraalius kehittämisen kärkenä, 2) helsinkiläiset, inklusiivisuus sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys kehittämisen keskiössä sekä 3) Helsinki on kestävyydessä maailman kärjessä indeksien ja sertifiointien avulla todennettuna.
Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara on tehnyt kiinteistöjen energiaoptimointeja ja tuottaa osan tukikohtien energiasta aurinkopaneeleilla. Se osallistuu vähäpäästöisten työmaiden green deal -sopimuksen toteuttamiseen, käyttää omassa kalustossaan uusiutuvaa (HVO) dieseliä ja polttoöljyä, hankkii uusiutuvaa sähköä, hankkii ja vuokraa sähköistä kalustoa sekä asentaa sähköautojen latauspisteitä tukikohtiinsa. Ajoseurantalaitteilla optimoidaan liikkumista ja vältetään turhia ajoja.
Ilmastonmuutoksen hillintä kaupungin tytäryhteisöissä
Kaupungin tytäryhteisöissä on tehty paljon ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä, kuten asennettu aurinkopaneeleja, toteutettu kiinteistöissä isompia energiantehokkuushankkeita ja pienempiä energiansäästötoimenpiteitä, siirrytty uusiutuvaan sähköön ja huomioitu ilmastonäkökulma hankinnoissa. Tytäryhtiöiden energiatehokkuustyöstä on kerrottu tarkemmin tämän raportin Energia-luvussa.
Helsingin ja Tallinnan satamat ja kaupungit yhdessä Helsinki-Tallinna välillä liikennöivien varustamoiden sekä Viron ilmastoministeriön kanssa perustivat Green Corridor -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on luoda mahdollisimman nopeasti kestävä, ympäristöneutraali meriliikenneväylä matkustaja- ja rahtiasiakkaille Helsingin ja Tallinnan sekä Vuosaaren ja Muugan satamien välille. Vihreä meriliikenneväylä toimii sateenvarjona Helsingin ja Tallinnan välisen laivareitin päästövähennyksiin tai päästöttömyyteen tähtääville hankkeille.
Helen Oy jatkaa investointeja hiilineutraaliin energiaan
Helen Oy julkaisi loppuvuodesta 2023 uuden strategian, jonka ytimessä ovat vihreä siirtymä, jousto ja kannattavuus. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa merkittävät investoinnit vihreän siirtymän hankkeisiin, jotka yhtiö toteuttaa energiajärjestelmän joustavuutta lisäten. Helen Oy:n tavoite on hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhtiö suunnittelee polttamisesta luopumista vuoteen 2040 mennessä, jota silmällä pitäen se solmi pienydinvoimaa koskevan aiesopimuksen vuonna 2023.
Helen Oy:n sähkön ja lämmön tuotannossa tapahtui vuoden aikana merkittävä rakenteellinen muutos kohti puhtaampaa energiantuotantoa. Yhtiön suorat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät historialliset 38 prosenttia ja sen kivihiilen käyttö lähes puolittui Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen seurauksena.
Vuoden aikana biopolttoaineiden käyttö kaksinkertaistui, ja lämpöpumpuilla tuotetun lämmön määrä kasvoi noin 35 prosenttia. Muutoksen taustalla ovat muun muassa Vuosaaren biolämpölaitoksessa vuodenvaihteessa 2022–2023 käynnistynyt lämmön tuotanto sekä Katri Valan lämpöpumppulaitoksen seitsemännen lämpöpumpun käyttöönotto keväällä 2023.
Sähkön tuotannossa Helen Oy:n osaomistaman Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönotto tuplasi yhtiön ydinvoimalla tuottaman sähkön määrän. Myös yhtiön tuulivoimatuotanto lisääntyi vuoden aikana. Suurimmat tuulivoimaan liittyvät muutokset konkretisoituvat, kun yhtiön rakenteilla olevat tuulipuistot valmistuvat tuotantoon vuosina 2024–2025.
Katse tulevaan
Hiilineutraali Helsinki -työtä jatketaan kohti vuotta 2030, mutta samaan aikaan katseet tulee kääntää pitkän aikavälin tavoitteisiin hiilinollaan ja hiilinegatiivisuuteen ja erityisesti hiilinielujen määrän lisäämiseen, koska niiden määrä tulee asettamaan tason päästöille. Myös hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvää kompensointia tulee alkaa valmistella.