Energia
Helsingin kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa energiantuotanto ja -käyttö ovat erittäin merkittävässä roolissa. Helsingin kaupunkialueen CO₂-päästöistä 52 prosenttia aiheutuu kaukolämmön kulutuksesta ja 17 prosenttia kiinteistöjen sähkönkulutuksesta. Kaupunkikonsernin CO2 -päästöt ovat 13 prosenttia koko kaupunkialueen päästöistä ja tästä osuudesta noin 93 prosenttia aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta.
Helsingin energiansäästötyön perustana on Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Helsinki on solminut kuntien ja valtion välisiä energiatehokkuussopimuksia, joilla toteutetaan kuntatasolla Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä.
Energiankäytön hiilidioksidipäästöt edellisen vuoden tasolla
Kaupunkikonsernin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 12 prosenttia, kaukolämmönkulutuksesta 18 prosenttia ja kaukojäähdytyksestä noin kaksi prosenttia.
Taulukossa 7 on esitetty kaupunkikonsernin energiankäyttö ja CO₂-päästöt vuosina 2022 ja 2023. Kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus väheni kaksi prosenttia vuodesta 2022 samalla kun CO₂-päästöt pysyivät ennallaan.
Kokonaisenergiankulutuksen vähentymisestä huolimatta kaupunkikonsernin CO2-päästöissä ei nähdä vastaavaa kehitystä johtuen siitä, että Helen Oy:ltä ostetun sähkön perustuotteen, jota suurin osa konsernin sähkönhankinnasta koskee, päästökerroin tuplaantui viime vuoden päästölaskennassa käytettyyn kertoimeen nähden. Tähän on syynä uusi sähkön alkuperälaki, jonka mukaan myös sertifioitu ja erillismyyty ydinsähkö luokitellaan päästöttömäksi. Helen Oy:n kaukolämmön päästökerroin puolestaan pieneni 27 prosenttia vuodesta 2022 johtuen Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta ja siitä, että Vuosaaren biolämpölaitos oli tuotannossa koko vuoden.
Kaupunkikonsernin sähkönhankinnasta noin 40 prosenttia on päästöttömäksi luokiteltavaa. Vihreää sähköä hankkivat muun muassa Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka), Helsingin asumisoikeus Oy (Haso), Urheiluhallit Oy, Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kaupunkiliikenne Oy:n käyttämä liikennöintisähkö on sertifioitua ydinsähköä. Päästöttömäksi luokiteltavaa kaukolämpöä hankkivat Korkeasaari sekä Olympiastadion.
Taulukko 7. Helsingin kaupunkikonsernin energiankulutus ja CO2-päästöt vuosina 2022* ja 2023
| GWh, 2022 | GWh, 2023 | GWh, muutos % 2022-2023 | CO2 kilotonnia, 2022 | CO2 kilotonnia, 2023 | CO2, muutos % 2022-2023 | |
| KIINTEISTÖT, kaupungin suoraan omistamat** | ||||||
| Sähkö | 189 | 195 | 3 % | 44,5 | 92,1 | 107 % |
| Kaukojäähdytys | 2,41 | 2,65 | 10 % | 0,00 | 0,00 | 0 % |
| Kaukolämpö | 384 | 372 | -3 % | 85,4 | 60,3 | -29 % |
| Yhteensä | 575 | 570 | -1 % | 130 | 152 | 17 % |
| KIINTEISTÖT, muut (mm. tytäryhteisöt) | ||||||
| Sähkö | 191 | 190 | -1 % | 28,2 | 44,6 | 58 % |
| Kaukojäähdytys | 3,13 | 2,46 | -21 % | 0,00 | 0,00 | 0 % |
| Kaukolämpö | 741 | 737 | 0 % | 164 | 119 | -28 % |
| Yhteensä | 959 | 930 | -3 % | 192 | 163 | -15 % |
| ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOT | ||||||
| Ulkovalaistus, sähkö | 37,1 | 34,6 | -7 % | 8,73 | 16,31 | 87 % |
| Liikennevalot, sähkö | 1,19 | 1,21 | 1 % | 0,28 | 0,57 | 103 % |
| Yhteensä | 38,3 | 35,8 | -7 % | 9,01 | 16,88 | 87 % |
| YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET | ||||||
| Sähkö | 3,48 | 2,50 | -28 % | 0,82 | 1,18 | 44 % |
| Kaukolämpö | 5,11 | 3,85 | -25 % | 1,14 | 0,62 | -45 % |
| Yhteensä | 8,59 | 6,35 | -26 % | 1,96 | 1,80 | -8 % |
| LIIKENNE | ||||||
| Metroliikenne, sähkö | 49,1 | 53,1 | 8 % | 0,00 | 0,00 | 0 % |
| Raitioliikenne, sähkö | 26,8 | 30,6 | 15 % | 0,00 | 0,00 | 0 % |
| Lauttaliikenne, polttoaineet | 6,53 | 6,48 | -1 % | 1,69 | 1,20 | -29 % |
| Yhteensä | 82,4 | 90,3 | 10 % | 1,69 | 1,20 | -29 % |
| AUTOT JA TYÖKONEET | ||||||
| Polttoaineet | 24,7 | 21,3 | -14 % | 4,60 | 3,43 | -25 % |
| Sähkö | 0,15 | 0,16 | 4 % | 0,035 | 0,073 | 107 % |
| Yhteensä | 24,9 | 21,5 | -14 % | 3,78 | 3,50 | -7 % |
| KAIKKI YHTEENSÄ | 1689 | 1654 | -2 % | 339 | 339 | 0 % |
*Vuoden 2022 lukemia korjattu osin takautuvasti tietojen tarkentuessa
**Kaupungin suoraan omistamat palvelurakennukset, joiden kulutusseuranta tuntitasoista (Nuuka-järjestelmässä, noin 750 kiinteistöä)
Vuoden 2023 CO2-päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
- Kaukolämmölle 162 g/kWh
- Sähkölle 471 g/kWh vuoden 2022 tieto, vuoden 2023 kerroin ei saatavilla
- Jäähdytykselle 0 g/kWh
Vuoden 2022 CO2-päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n tuotekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat:
- Kaukolämmölle 223 g/kWh
- Sähkölle 235 g/kWh vuoden 2021 tieto, vuoden 2022 kerroin ei saatavilla
- Jäähdytykselle 0 g/kWh
Kaupunkikonsernin kiinteistöjen sähkönkulutus kasvoi prosentin ja kaukolämmön kulutus vähentyi kaksi prosenttia vuodesta 2022. Kiinteistöjen energiankulutus vaihtelee vuosittain johtuen muuttuvasta kiinteistökannasta, rakennusten käyttöasteiden ja varustelutason muutoksista sekä vaihtuvista sääolosuhteista. Sähkönkulutustietojen raportoinnin luotettavuutta on viime vuosina heikentänyt ongelmat kulutustietojen saatavuudessa Fingridin datahub-palvelussa. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, joka otettiin käyttöön helmikuussa 2022.
Kiinteistöjen kaukojäähdytyksen kulutus laski lähes 8 prosenttia vuodesta 2022 jäähdytystarpeen ollessa vähäisempi vuonna 2023 kuin 2022.
Yleisten alueiden sähkönkulutus väheni 28 prosenttia ja kaukolämmön kulutus 25 prosenttia vuodesta 2022. Sähkönkulutuksen säästöt syntyivät porras- ja ramppilämmitysten sammutuksella, Töölönlahden merivesipumpun talvisammutuksella ja sekä yleisten käymälöiden sisälämpötilan optimoinnilla.
Ulkovalaistuksen sähkönkulutusta saatiin vähennettyä seitsemän prosenttia ledivalaisinvaihdoilla, puistojen yösammutuksilla sekä valaistuksen syttymis- ja sammumisaikojen ja himmennystasojen optimoinnilla.
Metroliikenteen sähkönkulutus kasvoi kahdeksan prosenttia ja raitiovaunuliikenteen 15 prosenttia vuodesta 2022. Tähän on syynä ajosuoritteiden lisääntyminen suhteessa vuoteen 2022. Vuoden 2023 aikana metrolinjaa pidennettiin ja lisäksi vuoden lopulla aloitti kokonaan uusi raitiolinja, jonka testiajoa tehtiin edeltävästi.
Lauttaliikenteen energiankulutus väheni prosentin vuodesta 2022. Polttoaineen kulutuksesta aiheutuvat CO2-päästöt vähentyivät lähes 30 prosenttia lauttojen siirryttyä käyttämään dieselin sijaan polttoöljyä, josta 20 prosenttia oli uusiutuvaa.
Kaukolämmön osuus koko kaupungin energiankulutuksesta oli 67 prosenttia (1 114 GWh), sähkön 31 prosenttia (508 GWh), kaukojäähdytyksen 0,3 prosenttia (5,1 GWh) ja polttoaineiden 1,7 prosenttia (27,3 GWh).
Asukasmäärään suhteutettu energiankulutus laskussa
Kuvassa 5 on esitetty asukaslukuun suhteutettu kaupungin oman toiminnan energiankäytön kehitys viimeisen 18 vuoden ajanjaksolla. Kyseisenä ajanjaksona asukaslukuun suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 27 prosenttia johtuen kaupungin pitkäjänteisestä energiatehokkuustyöstä. Vuodesta 2019 alkaen energiankulutustietojen kattavuus on laajentunut, minkä vuoksi todellisuudessa tarkasteltavalla ajanjaksolla saavutettu asukaskohtaisen energiankulutuksen vähenemä on tässä esitettyä suurempi.
Kansallista määräystasoa energiatehokkaampaa rakentamista
Vaatimustaso energiatehokkuuden suhteen pysyi vuonna 2023 entisellään eli kaupungin omat uudis- ja perusparannushankkeet tuli suunnitella ja toteuttaa kansallista määräystasoa energiatehokkaampina. Rakennuksen energialuokitus pohjautuu laskettuun energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun (kWh/m2/vuosi). Palvelurakennuksissa vuonna 2023 käyttöönotettujen uusien pysyvien rakennusten E-lukujen keskiarvo oli 67 kWhE/m2,a ja rakennuslupahakemuksen yhteydessä laskettujen uudishankkeiden E-lukujen 59 kWhE/m2,a, määräystason ollessa 100 kWhE/m2,a. Asuntotuotannossa vuonna 2023 käyttöönotettujen uudisrakennusten E-lukujen keskiarvo oli 70 kWhE/m2,a ja rakennuslupahakemuksen yhteydessä laskettujen E-lukujen 70 kWhE/m2,a, määräystason ollessa 90 kWhE/m2,a.
Päälämmitysjärjestelmäksi tuli edelleen valita lämpöpumppujärjestelmä, mikäli se oli teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti kannattava. Vuonna 2023 käyttöönotetuista palvelurakennuksista (vain pysyvät rakennukset) 83 prosentissa pinta-alaan perustuen on päälämmitysmuotona lämpöpumppu. Hankkeissa, joille haettiin rakennuslupa vuonna 2023, vastaava luku oli 100 prosenttia. Asuntotuotannon hankkeissa, joille haettiin rakennuslupa vuonna 2023, päälämmitysmuotona oli maalämpöpumppu 69 prosentissa hankkeista. Valmistuneissa hankkeissa maalämpökohteita oli 27 prosenttia. Asuntotuotannon Postipuistoon valmistuneissa neljässä kohteessa otettiin myös ensimmäistä kertaa käyttöön jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmät.
Rakennukset tuli edelleen varustaa aurinkosähköjärjestelmällä. Lähes kaikissa Asuntotuotannon uudis- ja peruskorjauskohteissa, jotka otettiin käyttöön tai joille haettiin rakennuslupa vuonna 2023, oli aurinkosähköjärjestelmä. Myös pääosin kaikkiin Tilat-palvelun hankkeisiin sisältyi aurinkosähköjärjestelmä. Lisätietoa rakentamisen ympäristövaikutuksista löytyy tämän raportin Rakentaminen-luvusta.
Investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiatuotantoon
Kaupunki asentaa aurinkosähkövoimaloita uudis- ja perusparannushankkeiden lisäksi myös erillisinä investointeina olemassa oleviin kiinteistöihin. Aurinkosähköjärjestelmien kokonaisteho palvelurakennuksissa on jo yli 2 MWp. Tämän lisäksi kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ovat investoineet aurinkosähköön viime vuosina.
Helsingin Satama tähtää hiilineutraaliuteen omassa toiminnassaan vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2023 toteutettiin merkittäviä investointeja energiatehokkuuteen Katajanokan terminaalissa, Olympiaterminaalissa ja Satamatalossa. Näissä hankkeissa muun muassa uusittiin sisä- ja ulkovalaistusta, uusitiin ilmanvaihtokoneita ja modernisoitiin rakennusautomaatiojärjestelmiä.
LED-valaisinten käyttöön siirtyminen julkisessa ulkovalaistuksessa eteni vuonna 2023. Mittavat valaisinuusinnat yhdistettynä toimenpiteisiin liittyen valaistuksen ohjaukseen ja himmennykseen saivat aikaan 2,5 GWh energiansäästövaikutuksen vuonna 2023. Tavoitteena on, että vuonna 2030 kaikki julkinen ulkovalaistus (runsaat 92 000 kappaletta) on ledikäyttöistä ja ohjattavaa.
Toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi
Vuoden 2022 lopulla energiakriisiin varautumiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin vuoden keväällä 2023, ja kannattavat toimenpiteet jäivät pysyvästi käytäntöön.
Energiakatselmustoimintaa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan toteuttamalla katselmoinneissa kannattavaksi arvioituja energiatehokkuustoimenpiteitä ja tilaamalla energiakatselmus noin 30 uuteen kohteeseen lämmityskaudelle 2023–24. Lisäksi energiakatselmointiprosessista tehtiin kaupungin sisäinen tarkastus, mikä auttaa kehittämään prosessia paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.
Tilat-palvelun palvelurakennuksissa pilotoitiin syksyllä 2023 kolmea markkinoilla olevaa energia- ja olosuhdehallinnan palvelua. Palvelun sisältöön kuuluu tyypillisesti aktiivinen rakennusten energiankulutuksen, sisäolosuhteiden ja taloteknisten järjestelmien toimivuuden seuranta sekä havaittuihin poikkeamiin reagointi. Havaintojen perusteella palveluntarjoaja tekee sovitusti korjaavia säätöjä automaatiojärjestelmän kautta sekä ohjeistaa kiinteistöhoitoa ja isännöitsijää korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Palveluntarjoaja myös valvoo, että tarpeelliset toimenpiteet toteutetaan. Palvelun avulla saadaan korjattua erilaisia vikatilanteita sekä löydetään toimenpide- ja investointiehdotuksia energiatehokkuuden ja talotekniikan toiminnan parantamiseksi. Parhaimmillaan palvelu maksaa itsensä takaisin alla vuodessa.
Pilotin tärkein havainto oli se, että kaikista kohteista löytyi korjattavaa. Tyypillisimpiä palveluntarjoajan suorittamia korjaavia toimenpiteitä olivat erilaiset säätötekniset toimenpiteet, kuten ilmanvaihdon aikaohjelmien ja sisäänpuhalluslämpötilojen asettaminen tarvetta ja ohjeistusta vastaavalle tasolle. Palveluntarjoaja teki huollolle palvelupyyntöjä muun muassa toimimattomista CO2-antureista ja LTO-laitteista sekä automaatiovirheistä. Palveluntarjoajan asiantuntijoiden esittämiä tyypillisiä kannattavia investointeja olivat ilmanvaihtokoneiden uusiminen tai varustaminen lämmöntalteenotolla sekä valaistuksen uusiminen LED-tekniikkaan perustavaksi.
Pilotin tuloksena esimerkiksi kymmenen koulu- ja päiväkotikohteen kohdejoukossa saavutettiin laskennallisesti 12 prosentin energiansäästö suhteessa alkutilanteeseen. Säästövaikutuksen toteutumista seurataan ja sen odotetaan näkyvän kuukausikulutuksissa vuoden 2024 aikana. Yleisesti palvelurakennusten energiankulutuksen seurantaa ja säästövaikutusten todentamista hankaloittavat muutokset kiinteistöjen käyttöajoissa ja varustelussa.
Energiatehokkuutta edistetään myös hankkeissa
Vuoden 2023 lopussa päättyi ympäristöministeriön rahoittama Energiaomavaraiset korttelitason alueelliset ratkaisut -hanke, jossa tuotettiin ajankohtaista tietoa mahdollisimman energiaomavaraisen, jopa hiilinegatiivisen, korttelitason alueellisten energiaratkaisun suunnitteluun ja toteutukseen sekä hankintaan liittyen.
Hekalla ja Helen Oy:llä käynnistyi vuonna 2023 yhteiskehittämishanke ”Lämpöoptimi”, jossa kehitetään uutta lämmityksenohjauspalvelua, jolla vähennetään ylilämmittämistä ja mahdollistetaan kaukolämmön kysyntäjousto. Kysyntäjoustolla Heka voi vaikuttaa kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentämiseen, jolloin vaikutukset ovat suuremmat kuin pelkkä energiansäästö. Lämpöoptimin tavoitteena on vähentää kiinteistön lämmönkulutusta neljä prosenttia. Varsinainen kokeilu aloitetaan vuonna 2024.
Heka on mukana Helena-hankkeen innovaatio-ohjelmassa, jossa pilotoidaan vähähiilisiä rakennus- ja asumisratkaisuja, kuten älykästä sähkövarastoa, huonekohtaista lämmityksenohjausta ja dynaamisia patteriventtiileitä. Vuonna 2023 hankkeessa tehtiin välianalyysi Hekan energiatehokkuustyöstä ja hankkeen siihenastisista opeista, joita voidaan hyödyntää loppuhankkeen aikana. Viime vuonna yhteiskehitettiin myös monitavoiteoptimoinnin metodia generoimalla optimointien lähtötiedoksi tietomallit kiinteistöistä tekoälyn avulla. Hanke jatkuu syksyyn 2024 saakka.
Vuonna 2023 Hekalla käynnistyi EU:n Horizon-ohjelman rahoittama BuildOn-hanke, jonka tavoitteena on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta digitaalisilla ratkaisuilla. Heka osallistuu hankkeeseen yhdellä pilottikohteella, johon on tarkoitus hankkia muun muassa huonekohtainen lämmönsäätöjärjestelmä. Hankkeen avulla päästään kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja, joiden laajentaminen muihin kohteisiin onnistuu helposti, jos ne todetaan kannattaviksi.
Helen Oy jo saavuttanut energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteet
Helen Oy:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2023 merkittävimmät toimenpiteet tuotannon energiatehokkuudessa olivat Katri Valan lämpöpumppulaitoksen seitsemännen lämpöpumpun valmistuminen sekä kaukojäähdytyksen ja kiinteistöjäähdytyksen liityntätehojen kasvu, joka mahdollisti hukkalämmön hyödyntämisen muun muassa datakeskuksista. Energian jakelupuolella kaukolämpöverkostoa peruskorjattiin ja verkoston hallintaa parannettiin tekoälyä hyödyntämällä sekä selvitettiin kohdekatselmuksen avulla verkostohäviöiden pienentämisen vaikutusta lämpötilaa laskemalla.
Lisäksi Helen Oy panosti digitaalisiin palveluihin, jotka tukevat asiakkaita energiansäästössä. Oma Helen -palvelun käyttäjämäärä kasvoi peräti 520 000 henkilöön, kun ihmiset innostuivat energiankulutuksen seurannasta. Ellenin energiaseikkailu e-kirjaa, jolla Helen Oy voitti vuoden energianerokas -tittelin, toimitettiin Helsingin kouluihin 20 000 kappaletta.
Helen Oy:n Energiatehokkuussopimuksen mukaiset säästötavoitteet ovat ylittyneet. Lisätietoa Helen Oy:n vastuullisuudesta voi lukea Helenin vastuullisuusraportista.
KETS- ja VAETS-tavoitteesta saavutettu kaksi kolmasosaa
Kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) Helsinki on sitoutunut 61 GWh:n ja vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) vuokra-asuntoja omistavat kaupungin tytäryhtiöt ovat sitoutuneet 55,7 GWh:n energiansäästöön sopimuskauden 2017–2025 aikana. Sopimusten velvoitteita toteutetaan energiansäästötoimenpiteillä, joiden säästövaikutuksia raportoidaan vuosittain Motivalle.
Vuoden 2025 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin energiatehokkuussopimustoimenpiteiden yhteenlaskettua (KETS + VAETS) energiansäästöä on kertynyt arviolta noin 78 GWh, joka on 66 prosenttia koko sopimuskauden säästötavoitteesta. Osan sopimuskaudella tehtyjen energiakatselmuksissa ehdotettujen energiansäästötoimenpiteiden toteutus on vielä kesken, joten niitä ei ole voitu huomioida raportoinnissa.
Katse tulevaan
Palvelurakennusten energia- ja olosuhdehallintapalvelun pilotin kokemusten pohjalta valmistellaan laajempaa palvelun hankintaa vuoden 2024 aikana.
Kaupungin palvelurakennusten rakennusautomaatiojärjestelmät liitetään vaiheittain Helsingin kaupungin tietoverkkoon (RAUNET). Liittäminen mahdollistaa kiinteistöjen talotekniikan etävalvonnan ja -hallinnan energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden pysyvyyden optimoimiseksi. Vuonna 2023 yli 300 kohteeseen on rakennettu RAUNET-yhteydet ja tulevina vuosina määrä tulee kasvamaan entisestään.
Kaupunkiorganisaation sisällä yhteistyötä energiankulutuksen hallinnan ja energiatehokkuustoimenpiteiden sekä -investointien toteuttamiseksi tullaan tiivistämään tulevina vuosina.
Vuoden 2023 aikana Hekalla saatiin hyviä kokemuksia Enerkey-energiajohtamisjärjestelmästä. Tavoitteena on laajentaa järjestelmää myös tekoälyyn pohjautuvan data-analytiikan käyttöön rakennusten energiansäästöpotentiaalin tunnistamisessa.