Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Helsingin kaupunki on sitoutunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta kaupunkistrategiassaan ja ympäristönsuojelun tavoitteissaan. Tätä tavoitetta toteutetaan maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelussa, luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueita rauhoittamalla sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2021–2028 (LUMO) toimenpitein. LUMO-ohjelman 92 toimenpiteestä 79 % etenee aikataulussa.
Kasvava kaupunki, lähiluonto ja luonnon monimuotoisuus
Luontoarvojen huomioon ottaminen sekä ekologisten ja virkistysverkostojen kehittäminen ovat osa maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelua. Yleiskaavassa osoitetut laajat, seudulle jatkuvat, yhtenäiset vihersormet ovat runkona koko Helsingin viherrakenteelle. Vihersormet, rantareitti, merelliset virkistys- ja viheralueet sekä koko kaupungin kattavat viheryhteydet, puistot ja lähiluonto ovat perustana luonnon monimuotoisuudelle ja viihtyisälle elinympäristölle. Koko kaupungin kattava ekologinen verkosto täydentyy metsä-, niitty- ja siniverkoston ja luonnonsuojelualueiden osalta.
Viherkerroin siirtyi osaksi rakennusjärjestystä vuonna 2023. Viherpinta-alan lisäämiseksi Helsingin asemakaavoituksessa tarkastellaan viherkertoimen avulla, miten rakennusjärjestyksen määräys voidaan saavuttaa. Viherkertoimen avulla pyritään varmistamaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla, ja samalla ehkäisemään hulevesitulvia. Lisäkeinoina monimuotoisuuden lisäämiseen voidaan käyttää määräyksiä viherkatoista ja viherseinistä.
Vuonna 2023 valmisteltiin neljää samaa osayleiskaavaa kuin edellisenäkin vuonna (Viikinranta-Lahdenväylä, Östersundom, Länsiväylä ja Vartiosaari). Kaikissa niissä luonnon monimuotoisuus on ollut vahvasti esillä heti valmistelun alusta lähtien ja tarpeellisia luontokartoituksia, muun muassa linnustoselvityksiä on tehty jokaisessa hankkeessa. Vartiosaari on kaavoitettu kaupunkistrategian mukaisesti kokonaan virkistysalueeksi, jonka osaksi on osoitettu laajat luonnonsuojelualueet. Toukokuussa järjestettiin seminaari Rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Luontoinventoinnit
Helsinki kuuluu useisiin yhteistyöverkostoihin, joiden avulla kaupunkien luonnon tilaa seurataan. Vuonna 2023 raportoitiin Euroopan komissiolle Green City Accord -verkoston mukaiset luonnon seurantatiedot. Helsingin luontotietojärjestelmän avulla laskettiin muun muassa metsäisten ja puustoisten pinta-alojen määrä kaupungin maapinta-alalla. Helsingissä puustoista pinta-alaa on noin 42 prosenttia ja metsiä noin 35 prosenttia. Puuston ja metsien kokonaismäärä kaupungissa ei ole oleellisesti muuttunut Helsingissä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2023 aikana laaditussa Kaarelan yleisten alueiden suunnitelmassa ja Mäkelänkadun bulevardin kaavarungon suunnittelussa on huomioitu metsä- ja puustoisen verkoston kehittäminen varmistaen, että yhteydet säilyvät toimivina.
Helsinki on suunnitelmallisesti kehittänyt myös niittyverkostoaan vuonna 2023. OmaStadi-hankkeissa perustettiin uusniittyjä muun muassa Töölönlahdenpuistoon, Savelanpuistoon, Kurranummeen, Alppikylänhuipun etelärinteelle ja Nummisuutarinpuistoon. Lisäksi Itä-Helsingissä ja muualla kaupunkialueella on muutettu kymmeniä vähällä käytöllä olevia nurmikoita niityiksi muuttamalla nurmien hoitotapoja.
Vuonna 2023 selvitettiin muun muassa Helsingin kääpälajistoa. Useamman vuoden selvitysten perusteella kaupungin kääpälajisto tunnetaan hyvin. Tuskin missään muualla Suomessa tunnetaan yhtä rikasta kääpälajistoa kuin Helsingissä. Suomen noin 260 kääpälajista jopa 200 on tavattu Helsingistä, mikä kertoo Helsingin metsien poikkeuksellisen suuresta monimuotoisuudesta ja luonnontilaisten ja luonnontilaistuvien metsien suuresta määrästä. Helsingin voisi hyvällä perusteella nimetä Suomen tai jopa maailman kääpäpääkaupungiksi. Helsingissä hyviä kääpäkohteita löytyy keskus-puistosta, Itä-Helsingistä ja saaristosta, mutta myös Seurasaari ja Taivaskallio ovat arvokkaita kääpäkohteita. Helsingin metsistä voi löytää hauskankuuloisia kääpälajeja, esimerkiksi orarypykkä, aihkinahka, maitosäämikkä, rusovanukka, rustikka ja peikonnahka.
Helsinki toteutti vuonna 2023 nisäkässeurannan, jossa kerättiin yleisöhavaintoja kuudesta nisäkäs-lajista. Vastaavanlainen seuranta tehtiin viimeksi kymmenen vuotta sitten. Tällä kertaa mukaan otettiin myös riistakamera-aineistoja, mikä laajensi havaintoaineistoa merkittävästi. Samalla hankkeessa valmistui myös opinnäytetyö Helsingin yliopistolle. Havainnot ketuista, mäyristä, oravista, rotista, siileistä ja supikoirista osoittivat nisäkkäiden olevan runsaslukuisia Helsingissä. Kaupunkilaiset il-moittivat nisäkäshavaintojaan aktiivisesti verkkopalvelun kautta.
Luonnonhoito
Helsingin luonnonhoidon linjauksia päivitetään ja ajanmukaistetaan. Vuonna 2023 jatkettiin metsien hoidon periaatteiden päivittämistä kaupunkistrategian mukaisiksi. Keskeisenä tavoitteena on lisätä virkistys- ja luontoalueiden metsien ja metsäisten alueiden monimuotoisuutta suunnitelmallisesti sekä edistää metsien luontaista vanhenemista. Lisäksi otetaan huomioon muitakin tavoitteita, kuten metsäalueiden virkistyskäytön tarpeet, turvallisuus, maisemalliset arvot sekä metsien kestävyyden turvaaminen. Helsingissä on kaupungin rajojen sisällä 4 650 hehtaaria metsää ja metsien hoidolla ei ole taloudellisia tuottotavoitteita. Seuraavaksi päivitetään niittyjen ja avointen alueiden hoitoa koske-vat luonnonhoidon linjaukset sekä luonnonhoitoa koskevat työohjeet.
Vieraslajeja torjuttiin jälleen talkoilla. Kaupunki jatkoi kaupunkilaisille avoimien vieraslajitalkoiden järjestämistä yhteistyössä WWF Suomen ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kurttu-ruusun torjumiseksi järjestettiin kuusi ja jättipalsamin torjumiseksi kolmetoista talkootapahtumaa eri puolilla Helsinkiä. Uutelassa torjuttiin jättipalsamin ohella kanadanpiiskua. Lisäksi järjestettiin yhdet lupiinin ja yhdet ruttojuuren torjuntatalkoot. Osa talkoista oli yritysyhteistyötalkoita, jotka suunniteltiin jonkun yrityksen henkilökunnalle osana heidän mahdollisuuttaan käyttää työaikaa vapaaehtoistoimintaan. Vieraslajien torjuntatalkoita järjestettiin yhteensä 22, ja niihin osallistui yhteensä 182 vapaaehtoista. Helsinki jatkoi myös Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE -hankkeen Soolotalkoot-kampanjaa, jossa ihmisiä kannustetaan omatoimiseen vieraslajitorjuntaan.
Helsingin kaupunkikasviopas päivitettiin haitallisten vieraslajitietojen osalta muuttuneen lainsäädännön mukaan. Osa aiemmin yleisinä koristekasveina käytetyistä kasveista on todettu haitallisiksi ja lajit on poistettu suositeltavien lajien listoilta.
Luonnonsuojelu
Vuonna 2023 kaupunginhallitus esitti ELY-keskukselle kuuden uuden luonnonsuojelualueen perustamista. Kaksi kaupunginhallituksen esittämää kohdetta, jotka eivät vielä ehtineet ELY-keskukseen päätöksentekoon, olivat Patterimäen ja Varjakanpuiston alueet. ELY-keskuksen perustamispäätöksiä syntyi viidestä luonnonsuojelualueesta vuonna 2023. Perustamispäätökset tehtiin Veräjämäen metsän, Oulunkylän jalopuumetsän, Hallainvuoren, Kivikon linnoituskallioiden ja Uussillanpuiston niittyjen alueista.
Vuoden 2024 suunnitelmissa on rauhoittaa muun muassa Mustavuoren eteläosa, Mellunmäen luhta, Porvarinlahden eteläranta, Kalkkisaaren Helsingin alueet, Meri-Rastilan metsä ja muinaisrantakivikko, Talin rantalehto ja Mätäojanvarsi.
Vuonna 2023 kaupunki aloitti järjestyksessään neljännen luonnonsuojeluohjelman valmistelun. Oh-jelma laaditaan vuosille 2025–2034. Luonnonsuojeluohjelmassa määritellään luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueiksi perustettavat kohteet. Helsingin luonnonsuojeluohjelma kytkeytyy Suomen luonnon monimuotoisuusstrategiaan 2035 ja EU:n biodiversiteettistrategiaan. Niiden tavoitteisiin kuuluu vähintään 10 prosentin tiukka suojelu maa- ja merialueiden pinta-alasta, ja tähän pyritään kunnianhimoisesti myös Helsingissä, kuten Helsingin ympäristönsuojelun tavoitteisiin 2040 on kirjattu. Luonnonsuojeluohjelma tehdään luonnontieteellisin perustein, ja se koskee myös muiden maanomistajien alueita, mutta niiden osalta kaupungin rooli rajoittuu kaavoitukseen. Kullekin perus-tettavalle luonnonsuojelualueelle laaditaan perustamisvaiheessa hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään luonnonhoidon ja kestävän virkistyskäytön mahdollistavat toimenpiteet. Uusi luonnon-suojeluohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2024 aikana.
Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 76 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala oli 1424 hehtaaria. Luonnonsuojelualueiden osuus Helsingin maapinta-alasta kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä 4,0 prosentista 4,4 prosenttiin verrattuna vuoteen 2022. Suojeltujen vesialueiden pinta-ala ei muuttunut, koska uusia vesille sijoittuvia suojelualueita ei perustettu.
Taulukko 5. Nykyisten luonnonsuojelualueiden, muiden suojeltujen kohteiden ja vuonna 2023 perustettavaksi esitettyjen alueiden pinta-alatiedot.
| Pinta-ala (ha) | Osuus maapinta-alasta (%) | Osuus vesipinta-alasta (%) | |
| Maapinta-ala | |||
| Luonnonsuojelualueet | 931,2 | 4,4 | |
| Muut suojellut kohteet* | 122,2 | 0,6 | |
| Vuoden 2023 hakemukset | 56,7 | 0,3 | |
| Yhteensä | 1110,1 | 5,3 | |
| Vesipinta-ala | |||
| Luonnonsuojelualueet | 492,8 | 1,0 | |
| Muut suojellut kohteet* | 243,6 | 0,5 | |
| Vuoden 2023 hakemukset | 0 | 0 | |
| Yhteensä | 736,4 | 1,5 |
Luonnontuntemuksen vahvistaminen
Kaupungin ensimmäisen luontopalvelujen kehittämissuunnitelman laatiminen eteni ja työ valmistuu 2024. Suunnitelman avulla kehitetään virkistyskäyttöä niin, että kaikille kaupunkilaisille taataan tasapuoliset virkistyskäyttömahdollisuudet ja estetään luonnon kuluminen herkimmillä alueilla. Vuonna 2023 Vanhankaupunginlahdelle valmistui kaksi uutta ryhmäkäyttöön soveltuvaa luonnontarkkailurakennetta, Lammassaaren esteetön piilokoju sekä Hakalanniemen monitasoinen katselutasanne. Luonnonsuojelualueille Haltialanmetsään ja Hallainvuorelle pystytettiin kestävää ja vastuullista virkistyskäyttöä ohjaavia kartallisia alueopasteita sekä merkittiin reittejä. Uutelaan toteutettiin kaksi uutta luontopolkua, Metsäluontopolku sekä Suomen ensimmäinen matelijoista ja sammakkoeläimistä kertova Herppipolku. Lisäksi Haltialanmetsän Siimespolulle lisättiin uusia levähdyspaikkoja ja Kruunuvuorenlammelle katselulavoja. Suojelualueiden rauhoitusmääräystaulut uudistettiin yhdessä kaupunkilaisten kanssa osana OmaStadi-hanketta. Uudet taulut esittävät entistä selkeämmin ulkoilijan ja luonnon säilymisen kannalta oleellisimmat rauhoitusmääräykset.
Katse tulevaan
Kaupunkiympäristön toimialalla tiivistetään edelleen yhteistyötä kasvun ja lähiluonnon säilyttämisen yhteensovittamiseksi mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa, kuten maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelussa sekä alueiden kunnossapidossa ja luonnonhoidossa. Ekologinen kompensaatio tuodaan mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen työkaluvalikoimaan. Vuonna 2024 tehdään laskentaa, jossa testataan kompensoinnin toimivuutta hankkeiden yhteydessä ja varaudutaan kompensointijärjestelmän käyttöönottoon osana maisematason luontoarvojen säilyttämistä.
Maaliskuussa 2024 valmistui opas kaupunkiluonnon monimuotoisuuden arviointiin ja rikastamiseen rakennetussa ympäristössä. Uuden oppaan avulla voidaan arvioida ja hyödyntää rakennetun ympäristön monimuotoisuuspotentiaalia muun muassa peruskorjaus-, hoito- ja kehittämissuunnittelun yhteydessä. Luontopohjaisia ratkaisuja ja kohde-esimerkkejä kokoava opaskirja laaditaan erityisesti tilaajien, suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön.
Keväästä 2024 alkaen Helsinki on mukana valtakunnallisessa Muuttolintujen kevät -kansalaistiedehankkeessa. Pistelaskentapaikoilla matkapuhelimella äänitettävä lintujen laulu lähetetään tekoälyn avulla analysoitavaksi. Hankkeessa kerättävä laaja aineisto antaa mahdollisuuden seurata alueen linnustoa entistä tarkemmin.
Helsinki suunnittelee myös liittyvänsä Luontoviisaat kunnat -verkostoon, joka pyrkii hillitsemään luontokatoa, edistämään luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään luontoa heikentävää toimintaa sekä kehittämään kokonaisvaltaisesti kuntien luontotoimintaa. Verkostoon liittyminen vahvistaa Helsingin kaupunkikuvaa kaupunkistrategian kirjausten mukaisena, kunnianhimoisesti luontoa suojele-vana, monimuotoista luontoaan vaalivana kaupunkina. Verkoston kautta Helsinki voi löytää uusia ratkaisuja luontokadon torjuntaan sekä jakaa omia hyviä käytäntöjään muille verkoston jäsenille ja erottautua näin globaalin luontovastuun paikallisen toteuttamisen edelläkävijänä.