Ilmansuojelu

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Katupöly, liikenteen pakokaasut sekä puun pienpolton päästöt aiheuttavat kuitenkin yhä haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2021 julkaisemat terveysperusteiset ohjearvot ylittyvät laajasti.

Helsingissä on jo pitkään tehty työtä paremman ilmanlaadun puolesta. Nykyinen ilmansuojelusuunnitelma tuli voimaan 2017, ja vuoden 2023 loppuun mennessä sen 46 toimenpiteestä oli toteutunut noin 87 prosenttia. Vuonna 2023 on valmisteltu uutta ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmaa vuosille 2024–2029. Uusi suunnitelma valmistuu kesällä 2024. Siihen kirjataan noin 40 ilmanlaatua ja ääniympäristöä parantavaa toimenpidettä.

Raja-arvot kiristymässä

Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2022 uuden ilmanlaatudirektiiviehdotuksen. Sen mukaan EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteiden pitoisuuksille kiristyisivät merkittävästi aiemmista vuonna 2030. Direktiivi valmistunee vuonna 2024. Nykyiset raja-arvot eivät ole ylittyneet enää useaan vuoteen. Uusien, todennäköisesti tiukempien raja-arvojen ylittyminen tulevaisuudessa on mahdollista.

Pakokaasupäästöt laskusuunnassa

Liikenteen pakokaasuperäiset päästöt ovat laskeneet selvästi ajoneuvotekniikan edistymisen sekä ajoneuvojen sähköistymisen ansiosta. Laskun ennustetaan jatkuvan edelleen. Myös HSL:n bussikaluston uusiutumisella vähäpäästöisemmäksi on ollut suuri merkitys erityisesti vilkasliikenteisten katukuilujen ilmanlaadun parantumiseen.

Kuva 8. Typpidioksidipitoisuudet olivat edellisvuotta hieman matalampia. Pitoisuudet ovat jo pitkään olleet laskusuunnassa Helsingissä.

Katupöly säilyy haasteena

Suorien pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne aiheuttaa myös katupölyä eli hengitettäviä hiukkasia. Hyvin pölyisiä päiviä esiintyy yhä erityisesti keväisin. Pölyämiseen vaikuttavat merkittävästi kevään sääolosuhteet ja lumitilanne sekä katujen kunnossapito. Vuonna 2023 korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin jo tammikuun lopulla, mutta maalis-huhtikuussa katujen pölyäminen oli suurinta. Myös loppusyksyllä nastarenkaiden käytön yleistyttyä esiintyi hyvin pölyisiä päiviä.

Helsinki on jo useita vuosia osallistunut yhteistutkimushankkeisiin, joissa on selvitetty katupölyn muodostumista ja vähentämistoimenpiteitä. Tehokkaimmiksi todettuja keinoja on jalkautettu katujen kunnossapidon käytännön työhön. Tutkimusten mukaan nastarenkaat aiheuttavat tienpäällystettä rouhimalla katupölystä hyvin huomattavan osuuden. Kaupunki onkin asettanut tavoitteen vähentää merkittävästi nastarenkaiden osuutta talvirenkaista. Kitkarenkaiden hyötyjä on nostettu esiin laajalla viestintäkampanjalla jo useana syksynä. Läpiajoliikennettä koskevaa nastarengaskieltoa on kokeiltu Lönnrotinkadulla syksystä 2022 alkaen. Kokeilun tarkoituksena on seurata kiellon vaikutuksia muun muassa ilmanlaatuun sekä nastarengasosuuksiin laajemmin. Kitkarenkaiden osuus on kääntynyt Helsingissä viime vuosina nousuun.

Kuva 9. Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä viime vuosina, mutta ylitysriski on edelleen paikoin olemassa.

Puun poltosta ilmanlaatuhaittoja pientaloalueilla

Puun pienpoltto kotien tulisijoissa heikentää ilmanlaatua pientaloalueilla erityisesti talvi-iltaisin ja -viikonloppuisin. Puunpolton ei ennusteta vähenevän tulevaisuudessa. Helsinki kampanjoi puhtaampien polttotapojen puolesta viestimällä sosiaalisessa mediassa sekä kaupungin infonäytöillä. Kaupunki osallistui vuonna 2023 myös kiukaiden päästöjä vähentävään Itä-Suomen yliopiston koordinoimaan tutkimushankkeeseen.

Katse tulevaan

Helsingin kaupungin väkiluvun ennustetaan jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa ja samalla kaupunkirakenne tiivistyy. Kaupunkirakenteen tiivistyminen vähentää liikennesuoritetta, mutta se voi johtaa ilmanlaadun kannalta haasteisiin, kun ilmansaasteiden sekoittuminen ja laimeneminen samalla heikkenee. Ihmiset asuvat ja oleilevat tiiviissä rakenteessa myös lähellä päästölähteitä.

Helsingin on toiminnassaan jo varauduttava siihen, että EU:n sitovat raja-arvot tulevat kiristymään. Erityisen haastavaa tulee olemaan katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvojen alittaminen. Myös liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin ja tulisijoissa muodostuvien pienhiukkasten ja bentso(a)pyreenin vähentäminen vaatii panostamista.

Ohjelmat

Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024>>