Kiertotalous
Kaupunginhallitus hyväksyi kesällä 2023 Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartan päivityksen toimenpideohjelmaksi. Ohjelman painopistealueet ovat rakentaminen, hankinnat sekä ympäristötietoisuus ja kestävä kuluttaminen. Jokaiselle painopistealueelle on määritetty vuoteen 2035 ulottuvat kiertotaloustavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmaan on kirjattu yhteensä 23 toimenpidettä, joiden etenemistä seurataan julkisessa Kiertotalousvahti-palvelussa. Myös kaupungin roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmassa 2022–2025 pyritään edistämään muun muassa kiertotaloutta vähentämällä roskaamista ja roskan määrää kaupungissa. Toimenpideohjelmassa on yhteensä 17 toimenpidettä, joista vuoteen 2023 loppuun mennessä oli toteutunut 24 prosenttia.
Rakennusten purkaminen väheni
Rakentaminen kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja energiaa, mistä aiheutuu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ensisijaista olisikin uudisrakentamisen sijaan pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Kuvassa 13 on esitetty Helsingissä vuosina 2020–2023 valmistuneiden uudisrakennushankkeiden sekä purettujen rakennusten volyymit (k-m²). Tilastoissa ei ole huomioitu tilapäisiksi merkittyjä rakennuksia. Vuonna 2023 purkaminen oli selvästi vähäisempää edellisiin vuosiin verrattuna.
Vuosina 2020-2023 puretut rakennukset sekä valmistuneet uudisrakennukset
Rakennusosien uudelleenkäyttöä kehitettiin pilottikohteissa
Stadin ammatti- ja aikuisopiston (Stadin AO) Roihupellon kampuksen elinkaarihankkeessa uudelleenkäytettiin tontilta puretusta rakennuksesta talteen otettuja kahitiiliä uuden rakennuksen teknisen tilan seinässä. Kaarelanraitin koulun pihalle valmistui piharakennus paikalta puretusta koulurakennuksesta talteen otetuista puuelementeistä. Suutarilan monitoimitalon elinkaarihankkeen kilpailutuksessa palveluntuottajien oli mahdollista saada tarjoukseensa laatupisteitä uudelleenkäyttämällä rakennustuotteita purettavasta rakennuksesta. Halukkaille tarjoajille järjestettiin syksyllä 2023 yhteistyössä kaupungin kiertotalousklusterin kanssa työpajat, joissa tarjoajien oli mahdollista esittää kiertotalousasiantuntijoille kysymyksiä uudelleenkäyttöön liittyen. Kaikki tarjoajat tarttuivat tilaisuuteen ja työpajat saivat hyvää palautetta.
Syksyllä 2022 käynnistynyt rakentamisen kiertotalouden Closing Loops -opiskelijakilpailu päättyi keväällä 2023, ja voittajaksi valittiin Lippa-niminen ehdotus. Varasto on tarkoitus toteuttaa pääosin uudelleenkäytetyistä rakennustuotteista. Suunnittelu käynnistyi syksyllä 2023.
Asuntotuotanto muokkasi Tilat-palvelun kiertotaloutta tukevia purkuohjeita omiin hankkeisiinsa soveltuviksi. Ohjeiden mukaisia vaatimuksia purkuhankkeen suunnitteluun käytettiin vuonna 2023 yhdessä suunnitteluryhmän kilpailutuksessa. Tilat-palvelu jatkoi vuonna 2023 Vartiokylän päiväkodin ja koulun purkuhankkeessa pilottia, jossa purettaviin rakennuksiin jääneen irtaimen, kiintokalusteiden ja laitteiden sekä jossain määrin rakennustuotteiden myynnissä hyödynnettiin ulkopuolista kiertotalousoperaattoria.
Pilaantuneiden maiden kunnostaminen ja maa- ja kivimateriaalien uudelleenkäyttö
Merkittävimpiä kaupungin hoitamia puhdistuskohteita vuonna 2023 olivat Röykän sairaala-alueen kunnostaminen sekä Kalasatamasta Pasilaan - ja Kruunusillat-raideallianssihankkeiden yhteydessä toteutetut kunnostukset. Isojen kohteiden lisäksi vuoden 2023 aikana tutkittiin tai puhdistettiin useita pieniä yksittäisiä kohteita. Maaperää kunnostettiin kaikkiaan 35 eri kunnostuskohteessa.
Vuonna 2023 käsittelyyn tai loppusijoitukseen siirrettiin kaupungin kunnostuskohteista yhteensä noin 110 000 tonnia pilaantunutta maa-ainesta, mikä on noin 49 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pilaantuneiden alueiden ja kaatopaikkojen kunnostuksesta syntyvät kustannukset laskivat edellisvuodesta ollen noin 11,5 miljoonaa euroa.
Helsingin entiset kaatopaikat kunnostetaan ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti. Iso-Huopalahden kaatopaikan kunnostamisen suunnittelu on käynnistynyt. Vuosaarenhuipun maantäyttöalueen rakentamisessa ja kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettiin yhteensä 800 000 m3 infrarakentamisesta syntyneitä ylijäämämaita, suuria maakiviä, louhetta sekä purkubetonia ja -tiiltä. Vuosaarenhuipun maisemarakentamiselle myönnettiin kunniamaininta valtakunnallisessa Kuntatekniikan saavutus -kilpailussa keväällä 2023.
Yleisten alueiden rakentamisessa hyödynnettiin vuonna 2023 yhteensä 790 000 tonnia kaivumassoja ja kiviaineksia. Rakennushankkeissa muodostunutta louhetta hyödynnettiin meritäytöissä 730 000 tonnia, kaivumaita 20 000 tonnia. Hyötykäytön ansiosta säästyi noin 5,7 miljoonaa euroa ja 0,6 miljoonaa litraa polttoainetta, minkä lisäksi vältettiin 1 999 tonnia CO2-päästöjä. Massojen hyötykäyttökohteiden vähäisyyden takia ulkopuolisille vastaanottajille toimitettiin kaivumassoja 160 000 tonnia.
Kaupunki on vuosina 2021–2023 luonut toimintamallin rakennuskohteista yli jäävien kiveysten uudelleenkäytölle sekä omatuotantona tehtäville kierrätyskasvualustatuotteille. Vuonna 2023 uudelleenkäytettiin yhteensä 2 435 m³ reunakiviä ja 840 m³ nupu- ja noppakiviä. Kierrätyskasvualustoja toimitettiin hyötykäyttökohteisiin yhteensä 10 415 m³. Kiertotalouden yhtenä elinehtona ovat kaupungin omat kierrätyskentät, joissa varastoidaan ja käsitellään rakentamisessa muodostuneita massoja. Kaupungilla on käytössä seitsemän ympäristöluvitettua kierrätyskenttää, jotka sijaitsevat Hernesaaressa (2 kappaletta), Jätkäsaaressa, Nihdissä, Kyläsaaressa, Vuosaaressa ja Kivikossa.
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa hyödynnettiin kierrätettyä hiekoitushiekkaa ratakasvillisuuden kasvualustana sekä kierrätettyjä katukiviä saatavuuden mukaan. Esimerkiksi kuuden raitiovaunupysäkin peruskorjauksessa uudelleenkäytettiin 94 prosenttia kaikista käytetyistä kivistä. Tämän ansiosta säästettiin yli 56 tonnia CO2-ekv. verrattuna siihen, että kaikki kivet olisi hankittu uusina. Hankkeen kaivutöiden aikana kerätyt ja säästetyt isot kivet aseteltiin istutusalueille mielenkiintoisen ja monipuolisemman ilmeen saamiseksi. Kalasatamasta Pasilaan -raidehankkeessa onnistuttiin vuoden aikana kierrättämään kaikki hankkeen kierrätyskelpoinen materiaali. Työmaalta kaivetun ja puretun materiaalin kierrätysaste oli lähes 83 prosenttia.
Taulukko 8. Käsittelyyn tai loppusijoitukseen viedyt pilaantuneet maat kaupungin kunnostuskohteista sekä pilaantuneiden maiden ja kaatopaikkojen kunnostuksesta kaupungille syntyneet kustannukset vuosina 2020–2023.
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|
| Maat, tonnia | 298 800 | 100 100 | 216 320 | 110 000 |
| Kustannukset, € | 24 221 000 | 15 785 000 | 15 037 000 | 11 500 000 |
Hankinnoissa perehdyttiin strategisiin raaka-aineisiin
Loppuvuodesta 2023 kaupunki teetti selvityksen kaupungin hankintaryhmien sisältämistä strategisista raaka-aineista. Strategisilla raaka-aineilla on keskeinen merkitys muun muassa vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta, ja niiden saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyy riskejä. Selvitykseen valittiin kaupungin ajoneuvot, ajoneuvojen latausinfra, aurinkopaneelit, lämpöpumput, ICT-laitehankinnat (puhelimet, tabletit, tietokoneet) sekä robotiikka. Selvityksen pohjalta työssä annettiin suosituksia sille, miten Helsingin kaupunki voi omissa hankinnoissaan edistää strategisten raaka-aineiden kestävää käyttöä ja kiertotaloutta.
Hankkeilla ja viestinnällä vauhditettiin kestäviä toimintatapoja
Palvelukeskus Helsinki lanseerasi vuonna 2023 Hävikkilähettiläs-konseptin, jossa Palvelukeskuksen työntekijä kiertää päiväkodeissa kertomassa ruokahävikkitoimenpiteistä henkilöstölle ja lapsille. Lisäksi yhteensä 70 koulussa otettiin käyttöön toimintamalli, jossa kouluravintola saa Wilma-järjestelmän kautta automaattisen viestin aamuisin vanhempien tekemien poissaoloilmoitusten määrästä. Tämä mahdollistaa viime hetken hienosäädöt esille laitettavan ruoan määrässä, mikä vähentää muodostuvaa linjastohävikkiä.
Helsingin kaupunki on mukana keväällä 2023 käynnistyneessä, Vantaan kaupungin koordinoimassa Food Waste Ecosystem -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudulle yhteinen ruokahävikin vähentämiseen ja hävikkiruoan parempaan hyödyntämiseen tähtäävä verkosto.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala osallistuu Haaga-Helian koordinoimaan ÄLYÄ-hankkeeseen, jossa pyritään löytämään älykkäitä työkaluja kalusteiden uudelleenkäytön edistämiseen. Kalusteiden uudelleenkäyttöä on tehostettu vuonna 2023 myös uuden varastotilan ja varastonhallintaohjelman avulla. Toimialan uudis- tai perusparannushankkeissa käytettävistä kalusteista noin 30 prosenttia on toimialalla aikaisemmin käytössä olleita kalusteita.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla kaupungin kirjastot edistävät kierto- ja jakamistaloutta tarjoamalla lainattavia aineistoja sekä yhteiskäyttötiloja ja -laitteita. Kirjastoista voi lainata erilaisia esineitä, kuten soittimia, liikunta- ja ulkopelivälineitä, työkaluja sekä energia- ja desibelimittareita. 30 prosenttia esinelainauksesta on päivän lainoja eli kirjastossa käytettäviä peliohjaimia tai kannettavia tietokoneita.
Pääkaupunkiseudun palvelukartan kiertotalouden palveluista toteutettiin yhteinen viestintäkampanja Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa alkuvuodesta 2023. Kaupunki julkaisi aiheesta tiedotteen ja uutisartikkelin, minkä lisäksi aiheesta tehtiin nostoja kaupungin somekanavilla.
Katse tulevaan
Helsingin kaupunki on osallistunut ympäristöministeriön koordinoimaan kansallisen kiertotalouden green dealin valmisteluprosessiin. Lopullinen green deal -sitoumus julkaistaan alkuvuodesta 2024, minkä jälkeen kaupunki käsittelee asiaa eri toimialoilla ja päättää mahdollisesta osallistumisestaan sitoumukseen.
Kansliapäällikkö teki 5.2.2024 päätöksen kaupungin kalusteiden uudelleenkäyttöä edistävän ohjausryhmän perustamisesta. Ryhmän tehtävänä on muun muassa laatia esitys kaupunkiyhteisestä kalusteiden uudelleenkäytön ohjaus- ja toimintamallista. Ryhmän toiminta käynnistyy huhtikuussa 2024 ja jatkuu syksyyn 2025 asti.