Johdanto

Asuminen ja asunto muodostavat perustan kodin rakentamiselle ja arjen hyvinvoinnille. Asumiseen liittyvät tarpeet ja toiveet muuttuvat sekä ajassa että kotitalouden eri vaiheissa. Kaupungin tavoitteena on sekä turvata riittävä asuntojen määrä kaupungissa että mahdollistaa erilaisten asumisen polkujen toteutuminen. Asumiseen liittyviä ilmiöitä seurataan tarkoin ja tiedon avulla pyritään tavoitteiden asetannan kautta vaikuttamaan asunto-olojen paranemiseen.

Helsinki on asuntopoliittisten ohjelmien avulla vaikuttanut kaupungin asunto-olojen kehittymiseen vuosikymmenien ajan. Lakisääteisestä talousarvion liitteestä asunto-ohjelmat ovat muotoutuneet valtuustokausittain valmistelluksi helsinkiläiseksi ohjauskäytänteeksi. Ohjauskeinoja on tarvittu yleisten asumisen olojen kehittymisen varmistamiseksi sekä tasapainoiltaessa markkinaehtoisessa toimintaympäristössä kohdaten haasteita, joiden ratkaisemiseen on tarvittu sekä sääntelyä että julkisia tukielementtejä. Erityinen huomio on kiinnitetty niiden kotitalouksien asemaan, joilla ei ole edellytyksiä toimia täysin markkinaehtoisessa ympäristössä.

Julkisella sektorilla, kaupungeilla ja valtiolla, on asuntomarkkinoita tasapainottava vaikutus ja tehtävä. Valtion roolina on erityisesti huolehtia tarjontatukien käyttökelpoisuudesta kunakin aikana, jotta pystytään tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja sekä kysyntätukien osalta huolehtia asumisen tukielementtien roolista sosiaaliturvajärjestelmässä. Kuntasektorin tehtävänä on huolehtia asuntotuotannon edellytyksistä, kuten kaavoituksen ja maapolitiikan toimivuudesta ja tehokkuudesta sekä asuinalueiden eriytymisen ehkäisemisestä. Kunnilla on myös erityinen rooli huolehtia erityisryhmien asumisen järjestämisestä.

Asuntopolitiikan aikajänne on aina pitkä ja tavoitteiden tulee vastata pitkäkestoiseen tarpeeseen. Kevään 2020 aikana kansainvälinen koronaviruspandemia on herättänyt huolta myös asuntomarkkinoiden toimivuuden osalta. Puhetta on ollut niin vaikutuksista kaupungistumiseen, rahoitusmarkkinan toimivuuteen, asuntojen hintoihin ja vuokriin kuin kotitalouksien maksukykyyn. Koronaviruksen aiheuttamat talousvaikutukset eivät vielä syksyllä 2020 ole täysin selkeinä nähtävinä, mutta keskeistä on miten kuluttajien luottamus omaan taloudellisen tilanteeseen kehittyy. Aiemmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset kriisit ovat vaikuttaneet asuinalueiden eriytymiskehitystä vahvistavasti. Kaupunkiuudistuksen merkitys kasvaa aiempaa suuremmaksi, samoin kaupungin vastuu kohtuuhintaisen asumisen järjestämisestä.

Tämä Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2020 (AM-ohjelma) alkaa taustoittavalla ja kattavalla toimintaympäristökuvauksella. Tavoiteosioon on kirjattu sekä tavoitteet että niitä perustelevat tiedot. Ohjelmaluonnos on ollut lausunnoilla kesästä alkusyksyyn 2020. Lausuntovaiheen tavoitteena on ollut saada laajasti alan toimijoilta palautetta tavoitteiden sisällöstä, tavoitetasoista sekä ohjelman sisällöllisestä kattavuudesta. Ohjelmaluonnokseen on saatu lisäksi kaupunkilaisten näkemyksiä Kerro kantasi –palvelun kautta.

Helsingin seudun 14 kunnalla* on pitkät perinteet maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Uusin MAL 2019 -suunnitelma hyväksyttiin keväällä 2019. Suunnitelmassa määritettiin mm. Helsingin seudun asuntotuotannon tavoitetasoksi 16 500 asuntoa vuodessa vuosina 2020–2023. Helsingin osuus tästä on 6 600 asuntoa vuodessa. Tavoitteena on, että uusista asunnoista vähintään 30 prosenttia toteutetaan valtion tukemana kohtuuhintaisena asuntotuotantona. MAL-suunnitelma on muodostanut kuntien tahtotilan valtion kanssa käydyille MAL-sopimusneuvotteluille. MAL-neuvottelutulos saavutettiin keväällä 2020 ja MAL-sopimus 2020–2031 on syksyllä 2020 hyväksyttävänä seudun kunnissa.

Valtio on lisäksi linjannut asuntopolitiikkaansa hallitusohjelmassa 2019. Valtion tavoitteena on muun muassa kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja puurakentamisen lisääminen sekä energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden edistäminen asuntokannassa ja -tuotannossa. Erityisesti opiskelijoiden, ikääntyneiden ja asunnottomien asuinoloja halutaan parantaa. Hallitusohjelma muodosti valtion tahtotilan MAL-sopimusneuvotteluille. Asumiseen liittyvä lainsäädäntö vaikuttaa myös keskeisesti kaupungin asuntopolitiikan toteuttamiseen ja siten Helsingin on jatkossakin tarkoituksenmukaista olla vahva edunvalvoja.