I Asuntotilanne ja kehityssuunnat

Helsingin väestö on kasvanut 2010-luvulla voimakkaasti. Väestönkasvun taustalla vaikuttaa useita eri tekijöitä. Väestö on kasvanut muuttoliikkeessä kahden merkittävimmän ikäryhmän, alle 29-vuotiaiden muualta Suomesta kasvaneen muuttovoiton ja 30–34-vuotiaiden lähikuntiin ja muualle Suomeen vähentyneen poismuuton seurauksena.  Lisäksi Helsingin väestöä on viime vuosina kasvattanut ulkomailta tuleva muuttovoitto ja syntyneiden enemmyys. Kahtena viime vuonna väestönkasvu on edelleen korkealla tasolla mutta hitaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin.

Asuntokuntien asumisväljyys on pysynyt Helsingissä ennallaan. Uusia asuntoja on Helsingissä rakennettu viime vuosina ennätystahtiin, mutta asuntokuntien keskikoossa ei ole tapahtunut muutosta. Valmistuneiden asuntojen keskikoko on laskenut, mutta vähemmän kuin Helsingin seudun muissa kunnissa.

Omistusasumisen osuus on helsinkiläisillä asuntokunnilla laskenut ja vuokra-asumisen osuus on noussut. Muutos koskee erityisesti nuoria aikuisia, jotka ovat aiempaa useammin valinneet asunnon vapailta vuokramarkkinoilta.

Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet Helsingissä vuosituhannen alusta alkaen. Tästä johtuen asumiskustannusten osuus tuloista on kasvanut. Asumisen kalleuden ja tukijärjestelmässä tapahtuneiden parannusten vuoksi myös asumistukimenot ovat voimakkaasti kasvaneet viime vuosina. Asuntojen hintojen nousun vuoksi kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut. Vapaarahoitteista vuokramarkkinaa on muokannut viime vuosina erilaisten rahastojen tulo markkinoille sekä asuntosijoittamisen kansainvälistyminen. Rahastot ovat luoneet uudenlaisen mahdollisuuden tavallisille kotitalouksille asuntosijoittamiseen.