Päämäärä IV: Asuntokannan ja asunto-omaisuuden kehittäminen
Tavoite 11. Asuntokannan kehittäminen
Edistetään vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä sekä ullakko- ja lisäkerrosrakentamista.
Hissien rakentamisen edistämisessä keskitytään nykyistä vahvemmin hissiasiamiestoimintaan ja valtionavustusten hakemisen tukemiseen.
Helsingin asuntokanta kasvaa vuosittain reilun prosentin vuosivauhdilla. Vanhemmassa asuntokannassa korjaustarve kasvaa, kun voimakkaan esikaupungistumisen aikana rakennetut asuinkerrostalot tulevat peruskorjausikään. Sekä uudistuotannossa että vanhan asuntokannan korjaus- ja perusparannustoiminnassa lähtökohtana tulee olla rakennusten pitkän käyttöiän mahdollistaminen laadukkailla ja kestävillä materiaalivalinnoilla sekä rakentamistavoilla. Vanhan asuntokannan houkuttelevuus säilytetään huolehtimalla rakennusten kunnossapidosta ja laatutason nostamisesta mahdollisuuksien mukaan.
Asuntojen suuri kysyntä vaatii uusien ratkaisujen löytämistä asuntokannan kehittämiseksi. Osa uusista asunnoista rakentuu muuttamalla olemassa olevaa rakennuskantaa asunnoiksi. Vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä tulee edistää siten, että samanaikaisesti varmistetaan toimitilojen riittävyys eri alueilla. Asemakaavallinen suojelu toteutetaan siten, ettei se vaikeuta asunto- ja rakennuskannan kehittämistä.
Asuntokannan kehittämisessä on huomioitava eri väestöryhmien asumistarpeet. Hisseillä on suuri merkitys asumismukavuuteen kaikkien asukasryhmien kannalta. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan hissittömiä porrashuoneita tai sellaisia porrashuoneita, joiden hissin olemassaolosta ei ole rekisterissä varmuutta, on Helsingissä noin 8 700. Saman rekisterin mukaan hissittömiä asuinkerrostaloja on noin 3 700.
Yksi keskeinen keino asuntokannan laadun parantamiseen on jälkiasennushissien rakentaminen. Kaupungin hissiprojekti neuvoo taloyhtiöiden omistajia, asukkaita, isännöitsijöitä ja hallitusten jäseniä hissien hankkimiseen liittyvissä asioissa. Jälkiasennushissien rakentaminen voi tulla taloyhtiöille mahdolliseksi esimerkiksi tontin täydennysrakentamisen yhteydessä.
Tavoite 12. Kaupungin oma asuntokanta
Kaupungin omistaman asuntokannan ylläpidosta, arvon ja kunnon säilymisestä sekä vuokran ja käyttövastikkeen kohtuullisena pitämisestä huolehditaan. Vuokra-asuntojen asukasvalinnassa pyrkimyksenä on monipuolinen ja alueellisesti tasapainoinen asukasrakenne. Erityisesti painotetaan asunnottomuuden torjuntaa kohdentamalla tarkoitukseen riittävästi kaupungin asuntokantaa.
Asuntokannan peruskorjaustoiminnassa sitoudutaan Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelman tavoitetasoihin.
Kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan kehittämistä jatketaan.
Helsingin kaupunki omistaa 63 500 asuntoa. Kaupungin asunto-omaisuus voidaan jakaa hallinta- ja rahoitusmuodon mukaan kolmeen luokkaan: valtion pitkän korkotuen ARA-vuokra-asunnot, valtion lainoittamat asumisoikeusasunnot sekä vapaarahoitteiset vuokra-asunnot.
Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) hallinnoi 50 000 pitkän korkotuen ARA-vuokra-asuntoa. Lisäksi Oy Helsingin asuntohankinta Ab:n omistuksessa on noin 1 800 ARA-vuokra-asuntoa.
Helsingin asumisoikeus Oy (Haso) omistaa 5 000 ARA-rahoitteista asumisoikeusasuntoa.
Kaupunki omistaa eri yhtiöidensä kautta yhteensä 7 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Suurin osa, 4 000 asuntoa, on keskitetty KOy Auroranlinnaan. Kaupungin suorassa omistuksessa on lisäksi 1 000 asuntoa, mm. yksittäisiä Hitas-asuntoja. Kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttämistä ja kehittämistä jatketaan.
Kaupungin omistamia vuokra-asuntoja käytetään tavanomaisessa vuokra-asuntokäytössä, palvelussuhdeasuntoina ja erityisryhmien asuntoina. Merkittävä osa palvelussuhdeasunnoista on sosiaali- ja terveystoimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käytössä. Erityisryhmiin lasketaan kuuluviksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset ja vammaiset, lastensuojelun asiakkaat, asumisessaan tukea tarvitsevat nuoret, hoivapalveluja tarvitsevat vanhukset, kuntapaikan saaneet pakolaiset sekä pitkäaikaisasunnottomat. Erityisryhmien käyttöön on varattu noin 4 500 kaupungin omistamaa asuntoa tai asuntopaikkaa. Asuntojen asukasvalinnasta vastaa sosiaali- ja terveystoimiala.
Tavanomaisessa vuokra-asuntokäytössä olevista asunnoista valtaosa on Hekan asuntoja. Hekan asukasvalinnat tehdään Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla noudattaen ARAn asukasvalintaa koskevia säädöksiä. Valintaperusteita ovat hakijan asunnon tarve, varallisuus ja tulot. Etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat, eli asukasvalinnoissa käytetään tarveharkintaa. Tästä etusijajärjestyksestä voidaan poiketa yksittäistapauksessa, esimerkiksi vuokratalon tai asuinalueen asukasrakenteen vuoksi.
Hekan vuokrat ja Hason käyttövastikkeet perustuvat omakustannusperiaatteeseen. Hekassa otettiin käyttöön uusi vuokrantasausmalli, jonka avulla määriteltiin vuoden 2019 vuokrat. Hekan vuokrataso on edullinen: Hekan 2020 keskivuokra on 36 prosenttia vertailuvuokraa (Kiinteistötieto Oy:n vuokratietokanta) alhaisempi.
Kaupungin omistamissa kohteissa edistetään esteettömyyspuutteiden korjausta erityisesti peruskorjausten yhteydessä. Asukkaat voivat vaikuttaa omaan asumiseensa liittyviin asioihin Hekalla vuokralaisdemokratiajärjestelmän ja Hasolla yhteishallinnon kautta. Keväällä 2018 Taloustutkimus Oy:n tekemässä pääkaupunkiseudun vuokranantajia käsitelleessä tutkimuksessa mitattiin asukkaiden halukkuutta suositella Hekaa ystävilleen ja tuttavilleen, ja Hekan tulos oli kaikista mukana olleista vuokranantajista paras.