Päämäärä III: Elinvoimaiset alueet ja segregaation ehkäiseminen

Tavoite 8. Kaupunkiuudistus

Asuinalueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi kehitetään poikkitoimialainen kaupunkiuudistuksen malli.

Ohjelmakaudella kaupunkiuudistusalueet ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä.  

Varmistetaan edellytykset rakentaa kolmannes lisää asuntoja kaupunkiuudistusalueille vuoteen 2035 mennessä niin, että alueiden asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kehittyy kohti kaupungin hallinta- ja rahoitusmuototavoitetta.

Kaupunkiuudistusalueilla käytettäviä toimia hyödynnetään myös muissa segregaatiohaasteita kohtaavissa kaupunginosissa, kuten Vuosaaren alueella.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 otetaan vahvasti kantaa epätoivottavaan alueelliseen eriytymiseen eli segregaatioon. Helsinki tavoittelee jatkossakin asemaa segregaation ehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä ja mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin.

Vaikka kaupunkikehitys on ollut suhteellisen tasapainoista moniin eurooppalaisiin verrokkikaupunkeihin nähden, Helsingin esikaupunkialueilla on havaittavissa merkkejä segregaatiosta. Tämän vuoksi segregaation torjuntaan on kehitettävä uusia toimintatapoja.

Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on alueiden sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen. Kaupunkiuudistuksella parannetaan asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä alueilla sekä lisätään alueiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Alueellisia hyvinvointieroja ei voida kaventaa pelkästään asuntokantaa monipuolistamalla, eikä asuntopolitiikka tarjoa ratkaisuja tuloeroihin, työttömyyteen tai sosiaalisiin ongelmiin. Aluesuunnittelulla ja asuntopolitiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa asukasrakenteen muodostumiseen sekä edesauttaa muiden tahojen toimintaedellytyksiä pitämällä asuinalueet houkuttelevina.

Myllypuron esimerkki näyttää, että kaupungin investoinneilla sekä runsaalla asuntorakentamisella voidaan lisätä asuinalueen vetovoimaa ja muuttaa alueen kehityskulkua. Rakentamisen lisäksi on tärkeää huolehtia kaupunkiympäristön laadusta sekä palvelutarjonnasta, kuten koulujen riittävistä resursseista. Asuntotuotannon lisääntyessä on tärkeää yhteensovittaa asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet. Alueellinen kasvu on myös huomioitava riittävän aikaisin palveluverkko- ja investointitarpeissa. Kokonaisvaltaista aluekehittämistä on tehtävä yhteistyössä kaikkien kaupungin toimialojen kanssa.

Tällä ohjelmakaudella Helsinki kehittää poikkitoimialaisen kaupunkiuudistuksen mallin, jonka kohdealueiksi on valittu Malminkartano-Kannelmäki, Malmi sekä Mellunkylä. Näillä kaupunkiuudistusalueilla mahdollistetaan sekä uusi asuntotuotanto että olemassa olevan kaupunkirakenteen ylläpito ja kehittäminen. Tavoitteena on varmistaa edellytykset 30 prosentin asuntokannan lisäykselle kaupunkiuudistusalueilla vuoteen 2035 mennessä niin, että samanaikaisesti alueiden asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kehittyy kohti kaupungin hallinta- ja rahoitusmuototavoitetta. Vuoden 2020 aikana kaupunkiuudistusalueille tehdään kapasiteettiselvitys uuden asuntotuotannon osalta.

Täydennysrakentamisalueen kaavoitussuunnitelmat on yleensä laadittu lyhyemmällä aikajänteellä kuin uusilla projektialueilla. Kaupunkiuudistusalueilla kaavoitus ohjelmoidaan järjestelmällisemmin uusien projektialueiden tapaan, jotta investointisuunnittelua ja väestöennusteita pystytään tekemään realistisesti.

Kaupunkiuudistusalueet huomioidaan myös valmisteilla olevissa maapoliittisissa linjauksissa, joihin sisältyvät täydennysrakentamiskorvausmenettelyt.

Kaupunkiuudistuksen poikkihallinnollisia toimenpiteitä tehdään yhteistyössä toimialojen kanssa. Esimerkiksi käynnissä oleva, kaupunkistrategiaan liittyvä Mukana-ohjelma hakee systeemisiä ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn, ja toimenpiteet kohdistuvat kaupunkiuudistusalueille. Asukasyhteistyön avulla kaupunkiuudistusta tehdään kestävästi ja asukaslähtöisesti.

Kaupunginosien eriytymistilanteen kehittymistä seurataan kaupunkistrategiaan liittyvin eriytymismittarein, jotka kohdistuvat alueiden sosioekonomisiin piirteisiin. Lisäksi joka kolmas vuosi toteutettava Helsingin turvallisuuskysely antaa tietoa asukkaiden asumisviihtyvyydestä sekä turvallisuudentunteen kehittymisestä alueilla.

Tavoite 9. Projektialueet

Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Kalasatama, Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Kuninkaantammi sekä Malmin lentokentän alue. Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään uusien aluerakentamisprojektien varmistamiseksi. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 50 prosenttia.

Projektialueille on vuosien 2016-2019 aikana valmistunut keskimäärin 42 prosenttia asunnoista. Eniten asuntoja ajanjaksolla valmistui Jätkäsaareen, Kruunuvuorenrantaan, Kalasatamaan ja Kuninkaantammeen.

Keskeisimmät aluerakentamiskohteet tällä asunto-ohjelmakaudella tulevat olemaan Kalasatama, Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Kuninkaantammi sekä Malmin lentokentän alue. Näiden alueiden osuus rakentamisennusteessa vuoteen 2030 mennessä on noin 50 prosenttia.

Väestönkasvun ja asuntotuotannon ennustetaan olevan vuosina 2020-2030 vilkkainta Kalasatamassa, Länsisatamassa ja Pasilassa. Kalasatamassa seuraavien vuosien asuntotuotanto keskittyy Verkkosaareen, Sompasaareen ja Nihtiin. Länsisatamassa asuntotuotanto painottuu Jätkäsaaren keski- ja eteläosaan sekä Hernesaareen. Pasilassa keskitytään Keski- ja Pohjois-Pasilan rakentamiseen. Uusina aluerakentamisprojekteina aukeavat Malmin lentokentän alue ja Koivusaari. Vihdintien bulevardia kaavoitetaan lähivuosina. Projektialueiden asuntotuotannossa toteutetaan kaupungin hallintamuotojakaumaa systemaattisesti. Näin varmistetaan, että uusista asuinalueista tulee väestöltään monipuolisia.

Tavoite 10. Täydennysrakentaminen

Vuosittaisesta asuntorakentamisesta 50 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena esikaupunkivyöhykkeellä (mukaan lukien kaupunkiuudistusalueet). Tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan, kehitetään prosesseja ja kannustimia sekä poistetaan täydennysrakentamisen esteitä muun muassa yhteistyössä valtion kanssa.

Keskitetään täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ja huolehditaan alueiden saavutettavuudesta.

Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tiedostaen alueiden erilaisuus ja eriytymiskehitys.

Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen on tärkein tavoite. Peruskorjaussuunnitelmia tehtäessä tulee tutkia, onko tarkoituksenmukaisempaa valita uudistava lisärakentaminen ja tontin käytön tehostaminen.

Kehitetään pysäköintipaikkojen tarpeen arviointia täydennysrakentamisen yhteydessä sekä edistetään sähköautojen ja yhteiskäyttöautojen yleistymisen tuomia vaatimuksia pysäköinnin suunnittelulle.

Täydennysrakentamisen toteutumiseksi asunto-osakeyhtiöiden tonteilla kaupunkiympäristön toimiala voi edistää purkavaa uusrakentamista tai muuta täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä esim. maankäyttömaksua alentamalla. Asia valmistellaan maapoliittisten linjausten osana.

Segregaatiokehitystä torjutaan edistämällä tasapainoista hallintamuotojakaumaa niillä kaupungin alueilla, joilla hallintamuotojakauma ei tällä hetkellä ole tasapainoinen.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja valmiiseen infrastruktuuriin nojaaminen on tärkeää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kaupunkikehityksen kannalta. Olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamisella Helsinki huolehtii niiden elinvoimaisuuden säilymisestä ja sosiaalisesta kestävyydestä. Uudella asuntotuotannolla tasapainotetaan kaupunginosien asuntotarjontaa ja pyritään tarjoamaan edellytykset sille, että asukkaat löytävät tarpeitaan vastaavia asuntoja elämäntilanteiden muuttuessa. Tavoitteena on, että asuntorakentamisesta 50 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena.

Kaupunkiuudistusalueiden lisäksi Helsingissä tapahtuu jatkuvasti sekä tonttikohtaista että suurempien kokonaisuuksien täydennysrakentamista olemassa oleville asuinalueille. Vuosina 2016-2019 täydennysrakentamisen osuus valmistuneesta asuntotuotannosta on ollut keskimäärin 58 prosenttia. Eniten asuntoja on valmistunut Vuosaareen, Herttoniemeen, Mellunkylään ja Lauttasaareen. Asuntorakentamisennusteessa 2020-2030 täydennysrakentamisen osuus (kaupunkiuudistusalueet sisältäen) valmistuvasta asuntotuotannosta on noin 50 prosenttia. Täydennysrakentamisen painopistealueina kaupunkiuudistusalueiden lisäksi ovat Raide-Jokeri, Herttoniemi ja Laajasalo. Merkittäviä täydennysrakentamiskokonaisuuksia ovat esimerkiksi Meri-Rastilan täydennysrakentaminen, Koskelan sairaalan alue, Myllypuron Karhukallion alue, Vuosaaren Aromikujan alue, Huopalahdenportti sekä Kumpulanmäki. 

Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon alueen asuntojen nykyinen hintataso ja arvioida, miten luodaan uusia, viihtyisiä asumisratkaisuja vaikeuttamatta toteuttamiskelpoisuutta esimerkiksi kalliilla pysäköintiratkaisuilla. Vähäisen asuntotuotannon ja alhaisen hintatason alueilla, joilla on paljon ARA-vuokra-asuntoja, asemakaavaratkaisujen tulee tukea asuntotuotannon toteuttamista sääntelemättömässä tai välimuodon asuntotuotannossa. Toisaalta alueilla, joilla ei ole ennestään ARA-vuokra-asuntotuotantoa, tulee erityisesti kaupungin maan hankkeissa luovuttaa tontteja myös ARA-vuokra-asuntotuotantoon. Helsingissä on myös rakennuskantaa, jonka kohdalla on tarkoituksenmukaista peruskorjauksen sijaan tutkia purkavaa saneerausta ja samalla tontin käytön tehostamista. Täydennysrakentamisen yhteydessä voi olla myös mahdollista kohottaa olemassa olevan asuntokannan laatua esimerkiksi jälkiasennushissien avulla.

Täydennysrakentamisalueella uudisasuntotuotannolla pyritään tasapainottamaan alueellisia asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumia kohti kaupungin hallintamuototavoitetta. Sekä kaupungin maalle että yksityiselle maalle kohdistuvassa uudisasuntotuotannossa otetaan huomioon ympäröivän asuntokannan rakenne ja hallintamuodot. Tavoitteena on, että myös täydennysrakentamisalueilla asuntokanta on hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan monipuolista ja tarjoaa erilaisia asumisen vaihtoehtoja asukkaille. Täydennysrakentaminen tuo myös uusia, esteettömiä asumisen vaihtoehtoja muun muassa alueen ikääntyneille asukkaille. Täydennysrakentamisen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kaupungin palvelut alueella mitoitetaan suhteessa kasvavaan asukasmäärään.