7. Kestävän kasvun turvaaminen kaupungin keskeisin tehtävä

Kestävän kasvun turvaamisessa on edistytty monissa palveluissa. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut, yhä useampi ekaluokkalainen on valinnut lähikoulun ja koulutustakuuta on toteutettu. Asumisessa on kaavoitustavoitteet asumiselle saavutettu. Asuntotuotannon määrä on kasvanut ja ylitti vuonna 2020 tavoitetason. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on edennyt täydennysrakentamisen myötä. Liikenteessä kävelyn kulkumuoto-osuus on kasvanut, keskustan raitiotieverkkoa on laajennettu ja bulevardien suunnittelu on edennyt. Palveluissa avattiin Oodi ja sen rinnalla on kehitetty lähikirjastojen verkkoa. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvoinnin ongelmiin, alueiden eriytymiskehityksen eli segregaation jatkumiseen ja keskustan kehittämiseen. Lasten ja nuorten sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvointi, harrastaminen ja näitä tukevat palveluketjut vaativat koronakriisin vuoksi lisää huomioita. Vetovoimaisen keskustan turvaaminen ja keskustan elinvoiman palauttaminen koronakriisin jälkeen on suuri haaste sekä kaupungin elävyyden, että taloudellisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Työperusteinen maahanmuutto on vähentynyt koronakriisin myötä. Joukkoliikenteen, autoilun ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksien kehitys ei ole koronakriisin aikana kehittynyt tavoitteiden suuntaisesti.

Kokonaisvaltaisen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden varmistaminen on kasvavan kaupungin tärkeimpiä tavoitteita. Kokonaisuutta seurataan ja raportoidaan mittaristolla kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelurytmiin kytkettynä.

Väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointieroja mittaavassa huono-osaisuusindeksissä Helsingin tulos on parantunut lähes 30 indeksipistettä vertailuvuosien 2015 ja 2019 välillä. (100 -> 70,2) Huono-osaisuusindeksi muodostetaan asunnottomien yksinäisten väestöosuuden, alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuuden, itsensä yksinäiseksi tuntevien osuuden sekä perustoimeentuloa pitkäaikaisesti saaneiden osuuden perusteella.

Myös verrattaessa Helsingin huono-osaisuusindeksiä koko Suomen tilanteeseen on havaittavissa huono-osaisuuden vähenemistä vuosien 2015 ja 2019 välillä. (Suomi=100; Helsinki 236,2 –> 170,4).

Kaupunginhallitus päätti kaupunkistrategian mittaristosta 2028 ja 2019. Mittaristo on raportoitu toiminnan ja talouden seurantaraporteissa.

Helsinki tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Tulokselliseksi osoitettua myönteisen erityiskohtelun rahoitusta lisätään maltillisesti ja suunnataan lisäksi ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Helsingin jokaisen koulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat mielellään lähikoulun.

Kaupunki tarjoaa vetovoimaiset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähipalvelut, jotka muodostavat yhtenäisen opinpolun. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kohonnut 90,4 prosentista vuonna 2017 93 prosenttiin vuonna 2020.

Vuosien 2017-2020 aikana uusia päiväkotitiloja on tullut 4040 lapselle. Vuodelle 2021 on suunnitteilla yli 700 uutta paikkaa.

Samalla aikavälillä lähikoulun valinneiden ekaluokkalaisten osuus on kohonnut 86 prosentista 92,2 prosenttiin. Erityistä tukea vaativat oppilaat opiskelevat aikaisempaa useammin lähikoulussa; osuus on noussut strategiakaudella 66 prosentista 75 prosenttiin.

Nuorisotyössä on tietoperustainen alueiden myönteisen erityiskohtelun malli.

Helsinki tavoittelee jatkossakin asemaa segregaation ehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä ja mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin.

Uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.11.2020. Tavoitteena on rakentaa uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksilla vuosittain vähintään 7 000 asuntoa ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8 000 asuntoa. Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 700 000 kerrosalaneliömetriä (k-m²). Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tukea kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Kaupunki luovuttaa vuosittain asuntotuotantoon tontteja vähintään 4 900 asunnon rakentamisen verran vuosina 2021-2022 ja vuodesta 2023 alkaen 5 600 asunnon rakentamiseksi. Vuosittaisesta asuntorakentamisesta noin 50 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena esikaupunkivyöhykkeellä (mukaan lukien kaupunkiuudistusalueet).

Toimivat asuntomarkkinat ovat tärkeässä roolissa kasvun haasteeseen vastaamisessa. Tavoitteena on rakentaa vuosittain 6 000 asuntoa valtuustokauden alussa (2017 – 2018) ja 7 000 asuntoa valtuustokauden jälkipuoliskolla (2019 – 2021). Helsinki panostaa kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon AM-ohjelman mukaisesti ja selvittää aktiivisesti toimenpiteitä asumisen hinnan nousun hillitsemiseksi.

Helsinki huolehtii asuntotuotannon edellytyksistä kaavoittamalla vuosittain 600 000 – 700 000 kerrosneliömetriä asuinkerrosalaa ja luovuttamalla riittävän määrän tontteja. Kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan vaarantamatta asteittain kohti alueellista ja markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää uusista asuinalueista aloittaen.

Asuntotuotanto on onnistuttu nostamaan yli tavoitetason strategiakauden lopulla. Vuosina 2019 ja 2020 asuntotuotantotavoite oli 7 000 asuntoa; vuonna 2019 valmistui 6 736 ja vuonna 2020 7 280 asuntoa.

Vuosina 2017-2020 on ylitetty kaavoitukselle asetetut tavoitteet, yhteensä neljän vuoden aikana kaavoitettu yli 3 miljoonaa asuinkerrosalaa. Vuodesta 2013 kaavavaranto on ollut suurempi kuin rakentaminen.

Asuntotuotannosta vuosina 2019-2021 tavoitteena oli tuotantojakauma: 45 % sääntelemättömiä omistus- ja vuokra-asuntoja, 30 % välimuodon asuntoja ja 25 % Ara-vuokra-asuntoja. Sääntelemättömän tuotannon osuus on kaikkina vuosina ylittänyt tavoitetason. Ara-vuokratuotanto oli vuonna 2019 tavoitetasolla ja sen jälkeen on alittanut sen. Myös välimuodon tuotanto on jäänyt tavoitetasosta.

Yhtenä painopisteenä on kaupungin tasapainoinen kehittäminen ja uudistaminen siten, että sekä uudet että vanhat kaupunginosat säilyttävät elinvoimaisuutensa ja houkuttelevuutensa asuinympäristöinä. Tavoitteena on myös energiatehokas rakentaminen, tiiviimpi kaupunki ja sujuva liikkuminen. On myös tärkeää, että tarjolla on sopivia asuntoja eri elämänvaiheisiin. Asuntoja tulee myös olla riittävästi, ja myös kohtuuhintaisia vaihtoehtoja tarvitaan.

Lupakäytäntöjen sujuvoittaminen on tukenut kaupungin asuntotuotannon yhteenlaskettujen määrällisten tavoitteiden saavuttamista.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 9.4.2019 markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilun periaatteet ohjeellisena noudatettavaksi Nihdin, Hernesaaren ja Hakaniemenrannan asemakaava-alueiden tai niiden osa-alueiden asuntorakentamisessa.

Kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Samalla huolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja elinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukyky turvataan. Yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu aloitetaan Vihdintien bulevardista. Alueen pikaratikan suunnittelu etenee päätösvaiheeseen valtuustokauden aikana. Tuusulanväylän bulevardin suunnittelua viedään eteenpäin. Malmin pikaratikan toteuttamisen edellytykset selvitetään. Keskustan raitiotieverkko ja Kalasataman raitiotiesuunnitelman toteutus etenee. Helsinkiin rakentuvien uusien aluekokonaisuuksien ohella tehostetaan täydennysrakentamista.

Vuonna 2020 kävelyn kulkumuoto-osuus kasvoi voimakkaasti: kävely oli pääasiallinen kulkutapa 52 prosentissa Helsingin sisäisistä matkoista (36 % v. 2018).

17 prosentissa matkoista käytettiin joukkoliikennettä (33 % v. 2018), 20 prosentissa henkilöautoa (20 % v. 2018) ja 11 prosentissa polkupyörää (11 % v. 2018).

Vihdintien kaupunkibulevardin pikaraitiotien yleissuunnitelmasta päätettiin valtuustossa 20.1.2021. Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa 5.6.2018. Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarunko päätetiin lautakunnassa 11.6.2019, Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma päätetiin valtuustossa 20.1.2021.

Tuusulanväylän kaupunkibulevardin ja siihen liittyvän joukkoliikennejärjestelmän suunnittelu on edennyt valtuustokauden aikana. Suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin 18.12.2018 kaupunkiympäristölautakunnassa. Kaavarungon valmistelu ja liikennejärjestelmätyö käynnissä.

Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelman valmistelu käynnistyi valtuustokauden aikana.

Raitioliikenteen kehittämisohjelmasta päätettiin kaupunginhallituksessa 19.3.2018 Keskustan raitiotieverkko ja Kalasataman raitiotiesuunnitelman toteutus etenee. Kalasataman raitiotien toteuttamisesta päätettiin valtuustossa 13.6.2018. Kalasataman raitiotiehankkeen toteutus aloitettu kahdessa allianssissa, joiden kehitysvaiheet käynnissä. Hernesaaren raitiotien ensimmäinen vaihe Eiranrantaan aukeaa liikenteelle 4/2021. Jätkäsaaren raitiotien tavoitetilanne kolmen linjan kokonaisuudeksi eteni muun muassa käynnistämällä Atlantin sillan rakentaminen. Jätkäsaaressa on rakennettu Välimerenkadun raitiotie 2018 ja Atlantinkadun raitiotie aukeaa liikenteelle 5/2021.

Kaupunkirakenteen tiivistymistä on mitattu saavutettavuustarkasteluilla. Näissä mitataan sen väestömäärän muutosta, joka liikkuu eri kulkumuodoilla lähimpään liike- ja palvelukeskustaan tai liikekeskustastaan, koko kaupungin väestönmuutokseen. Vuotuinen tiivistyminen näin mitaten on ollut 0,9 – 1,7 prosentin luokkaa strategiakaudella.

Täydennysrakentamista on toteutettu ja asemanseutuja kehitetty. Asuntorakentaminen on painottunut raideliikenteen piiriin alueille, jotka sijoittuvat korkeintaan 800 metrin etäisyydelle juna-, metro- ja raitioliikenteen pysäkeistä tai asemista. Näillä alueilla asui syyskuun lopussa 2020 64,2 % helsinkiläisistä.

Pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemme syrjäytymistä

Helsinki käynnistää laajan ja kokonaisvaltaisen hankkeen yhdessä kumppaneiden kanssa systeemisten ratkaisujen löytämiseksi nuorten syrjäytymishaasteeseen.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria oli vuoden 2018 lopussa 5,5 % (6,6 % v. 2016).

Eri oppilaitoksissa ja luokka-asteilla mitattu lasten ja nuorten sosiaalinen hyvinvointi heikentyi vuodesta 2017 vuoteen 2019. Mielialaongelmia esiintyi 13 – 17 prosentilla nuorista ja lisäys ammattioppilaitoksissa opiskelevia lukuun ottamatta oli 2,0 – 2,8 prosenttiyksikköä. Yksinäisyyden kokemuksia oli vähiten 4.-5.-luokkalaisten keskuudessa, 3,8 %, mutta 8.-9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden keskuudessa osuus vaihteli 12 – 13,6 prosentin välillä. Yksinäisyyden kokemuksen lisäys oli 0,6 – 2,6 prosenttiyksikköä. Valtakunnallisessa nuorisotutkimuksessa on ilmennyt, että nuorten tyytyväisyys elämään vajosi vuoden 2020 aikana ennätyksellisen alas. Vaikka nuorten elämänlaadulleen antama kouluarvosana on vieläkin 8, on notkahdus huonoin vuodesta 1997 alkaen, jolloin mittaus on alkanut. Ilmiöön on syytä kiinnittää huomiota myös Helsingissä.

Etsivä ja jalkautuva nuorisotyö on laajentunut. Koronan vuoksi maaliskuussa 2020 nuorisotyön painopisteet määriteltiin nopeasti uudelleen ja työn tekeminen suunnattiin jalkautuvaan ja digitaaliseen nuorisotyöhön sekä nuorten yksilölliseen tukeen.

Jalkautuvan nuorisotyön osaaminen laajeni merkittävästi ja digitaalisen nuorisotyön tekeminen kasvatti volyymiä. Myös uusia välineitä otettiin käyttöön. Nämä muutokset ja osaamisen vahvistuminen tulevat myös jatkossa muuttamaan nuorisotyön käytänteitä.

Kaupunkistrategian kärkihankkeessa, Mukana-ohjelmassa, on keskitytty nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn toimialojen välisessä yhteistyössä. Systeeminen muutos on saatu alkuun syrjäytymisen juurisyihin pureutumalla ja ennaltaehkäisyn merkitys tunnistetaan entistä paremmin. Toimialojen yhteistyönä on systematisoitu huolen tunnistamista ja palveluohjausta esimerkiksi Mitä kuuluu -mallin ja Perheen mukana (SIB) -palvelun avulla. Lasten ja nuorten vapaa-aikaan on tuotu uusia mahdollisuuksia harrastaa ja huomiota on kiinnitetty etenkin niihin, joilla ei ole mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Kouluissa ja oppilaitoksissa on systematisoitu poissaoloihin ja kiusaamiseen puuttumista. Muina toimenpiteitä ovat olleet muun muassa joustavat opetusjärjestelyt, neuropsykologisesti oireilevien lasten tukeminen, rasismiin puuttuminen ja ääriajattelun kitkeminen.

Toimenpiteiden etenemistä ja vaikutuksia seurataan toimenpide-, vaikutus- ja vaikuttavuusmittareilla. Osalle toimenpiteistä on tehty laajempi vaikutusten arviointi. Kaupungin toiminnassa käsitys syrjäytymisen mekanismeista ei ole yhdenmukainen eikä vaikutusten osoittaminen lyhyellä aikavälillä ole ollut mahdollista. Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikutukset tulevat näkyviin vasta useamman vuoden jälkeen. On tehty lähtöselvitys yksilötasoisesta syrjäytymisen riskistä ja luotu malli vaikuttavuuden mittaamiseen tulevaisuudessa.

Syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii toiminnan ja ajattelutapojen muutosta kaikissa kaupungin palveluissa. Eriarvoistuminen on koronan vuoksi vielä entisestään korostunut useiden lasten ja nuorten palveluiden sulkeuduttua ja etäopetukseen siirtymisen seurauksena. Koronapandemian jälkeen syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tuleekin kiinnittää erityistä huomiota.

https://www.hel.fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/mukana-fi/mukana-ohjelman-toimintamallit

Helsingissä vahvistetaan lasten ja nuorten palveluketjua perustasolla, kuten lähineuvolassa, päiväkodissa, perheneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, koulussa, nuorisotyössä, terveyspalveluissa ja lastensuojelussa.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien palveluketjumallinnus on tehty laajassa yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja HUS:in kanssa. Syksyllä 2020 toteutettiin kuusi työpajaa, joissa on kuvattu palveluketju ja konseptoitu palveluketju mielenterveysongelmien havainnointiin. Yhteiskehittämiseen osallistui yhteensä noin 70 ammattilaista palveluketjun kannalta keskeisistä toiminnoista Palvelu- ja prosessiketjut käsittävät palvelutarpeen arvioinnin, lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen tai perheen arjen haasteet sekä väliinputoaja-asiakkaiden tuen varmistaminen. Kehittämiselle on määritelty keskeiset toimenpiteet ja vastuuhenkilöt vuosille 2020-2021

Oppilashuollon työntekijöitä on lisätty mm. PD-rahalla. Vuonna 2019 esiopetuksessa aloitti kahdeksan psykologia ja kuraattoria. Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon yhteistyön avulla tunnistetaan ja päästään puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa lasten mielenterveyden ongelmiin.

Liikkuva mielenterveystiimi on käynnistynyt ja mahdollistanut nopean palveluohjauksen hoidon/palvelun piiriin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on kehitetty edelleen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa.

Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus, nuoret luottavat Helsingin tulevaisuuteen asuinpaikkana ja voivat vaikuttaa sen toimintaan.

Niiden 4.-5.-luokkalaisten osuus, joilla on vähintään yksi harrastus, oli 90,9 % vuonna 2019. Tässä oli lisäystä edellisestä vuodesta 4,9 prosenttiyksikköä. Vastaavasti 8.-9.luokkalaisista 90,7 prosentilla oli harrastus vuonna 2019, missä oli vähennystä 0,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna.

Harrastamisen Suomen malli -hanke on käynnistynyt OKM:n erillisrahoituksella. Mallin tavoitteena on lisätä lasten toiveiden mukaista ja laadukasta harrastamista ja vapaa-aikaa koulupäivien yhteydessä. Mallin erillisrahoituksen odotetaan jatkuvan seuraavalle valtuustokaudelle.

Tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan.

Tilojen avaamista kaupunkilaisten käyttöön on toteutettu Varaamo-palvelun avulla. Kokonaisuuden hallinnoimiseksi on 2020 muodostettu hallintamalli ja kansliapäällikön nimeämä ohjausryhmä. Varaamo-palvelussa on varattavissa tällä hetkellä noin 130 tilaa. Tämänhetkisestä asukaskäyttöön soveltuvasta tila- ja resurssikapasiteetista kuitenkin vasta pieni osa on saatavilla nykyisen Varaamo-palvelun kautta. Tilojen määrää Varaamossa kasvatetaan jatkuvasti ja päällekkäisistä järjestelmistä on tarkoitus jatkossa luopua. Järjestelmää kehitetään myös vakiovuorovaraamisen käyttöön.

Keskustakirjasto Oodi ja Jätkäsaaren liikuntatila Bunkkeri toteutetaan tavalla, joka ei vaaranna lähipalveluja.

Oodi valmistui lähikirjastoja vaarantamatta ja lisäsi kaupunginkirjaston käyttäjämääriä yli kolmella miljoonalla uudella kävijällä. Oodi keräsi ensimmäisinä toimintavuosinaan lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja palkintoehdokkuuksia.

Kaupunki on edistänyt Bunkkerin hankekokonaisuuden toteuttamista valitusprosessista huolimatta. Hallinto-oikeus on hylännyt kiinteistökauppoihin liittyvän valituksen, mutta asia on vielä käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vasta lopullisen päätöksenteon saatua lainvoiman voidaan hankkeen toteuttaminen käynnistää. Investointiohjelmassa on varauduttu hankkeen toteutukseen vuokrahankkeena.

Kansainvälinen, elävä ja kiehtova tapahtumien Helsinki

Helsingin vetovoiman vahvistaminen edellyttää kaupungin määrätietoista kansainvälistämistä. Työperäistä maahanmuuttoa ja sen osuutta kokonaismaahanmuutossa pyritään kasvattamaan.

Työperusteista maahanmuuttoa edistettiin mm. osaajien houkuttelukampanjoilla sekä osaajien ja heidän puolisoidensa alueelle asettautumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä tukevilla erityistoimenpiteillä (esim. International House Helsingin palvelut, puoliso-ohjelma).

Kaikkien Stadi - Helsingin kotouttamisohjelma 2017–2021 valmistui keväällä 2018. Osana asettautumisen helpottamista Helsinki on luonut Englanninkielisten palveluiden kehittämisohjelman, johon on koottu toimenpiteitä englanninkielisen viestinnän ja englanninkielisten palveluiden parantamiseen kaupungissa.

Englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta. Ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan kaupungissa jo ensimmäiseltä luokalta. Kiinan kielen opetusta laajennetaan. Helsinkiin luodaan yhteistyössä Pohjoismaiden verkostojen kanssa yhteinen konsepti ”Nordiska skolan”.

Helsingissä on laajennettu kielten opetusta. Joka vuosi 6 000 ekaluokkalaista aloittaa varhennetun A1-kielen opiskelun. Englanninkielisen opetuksen paikkamäärä on kaksinkertaistettu. Kiinan kielen tarjontaa on lisätty perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. A2-kielen opiskelu on aikaistettu alkamaan 3. luokalta. Stadin ammatti- ja aikuisopistossa on tarjolla englanninkielistä koulutusta. Kasvatus- ja koulutustoimialan henkilöstön kielitietoisuutta on lisätty koulutuksella kaikissa koulutusmuodoissa.

Baanan ja Töölönlahden alueesta tehdään tasokas ja kansainvälisesti tunnettu kulttuurin ja vapaa-ajan keskittymä. Suvilahden alueen kehittäminen kansainvälisesti erottuvaksi, pysyväksi tapahtuma-alueeksi selvitetään. Kehittyvää museoverkostoa pyritään edelleen vahvistamaan. Helsinki keventää lupa- ja järjestelykäytäntöjään siten, että kaupungissa on helppo järjestää erilaisia tapahtumia.

Kaupungin taidemuseo HAM:in uutta organisoitumista kuvaava selvitys valmistui lokakuussa 2019. Selvityksen johdosta Suvilahden Kaasukelloja selvitetään keskeisenä sijaintina museolle Tennispalatsista siirryttäessä. Suvilahden tapahtuma-alueelle tulevan tapahtumakorttelin suunnittelusta järjestettiin 2020 arkkitehtikilpailu Suvilahti Event Hub Oy:n, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja kaupungin yhteistyönä. Asemakaavatyö on käynnistetty yhteistyössä kilpailun voittajan kanssa. Kaava-alueeseen kuuluu myös tapahtumakenttä, jonka suunnittelusta on käynnistetty konsulttityö. Lisäksi alueen edellytyksiä toimia isompien tapahtumien järjestämispaikkana on parannettu.

Hanasaaren alueen kehittämisestä vetäytymissuunnitelma valmistui vuoden 2020 lopulla. Voimalaitostoiminnan jälkeisen (2024) ajan käytön suunnittelu on aloitettu, ja alustavana ajatuksena on voimalaitoksen hyödyntäminen kulttuuri- ja vapaa-aikakäyttöön. Rakennuksen tilatarveselvitys on käynnissä.

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja elinehto. Helsingin keskusta on elinvoimainen kaupallisia palveluja, tapahtumia, viihtymistä ja kansalaistoimintaa kokoava vetovoimainen paikka.

Keskusta-alueella oleskelevien ja vierailevien ihmisten määrä putosi koronakriisin vuoksi 7,6 miljoonasta (2019) 4,5 miljoonaan (2020) henkilöön, -40,8 %.

Koronakriisin aikana toteutettiin Senaatintorin kesäterassi ja kesäksi 2021 toteutetaan vastaavanlainen hanke Kasarmitorille. Lisäksi tapahtumallisuutta on tuettu mm. Helsingin tapahtumasäätiön ja Helsingin juhlaviikkojen alla. Ravintoloiden toimintaedellytyksiä tuettiin kesällä 2020 ja 2021 helpottamalla terassien lupamenettelyjä.

Kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset.

Kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytysten selvittämistä koskeva hanke ei edennyt hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti vaan kaupunginhallituksessa päätettiin kävelykeskustan jatkosuunnittelusta sekä siitä, että maanalaisen kokoojakadun suunnittelua ei jatketa.

Kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen 3.2.2021 satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Satamatoimintoja keskitetään Katajanokalle ja Länsisatamaan sekä suunnitellaan Länsisatamasta Länsiväylälle satamatunneli. Tavoitteena on rakentaa ydinkeskustan ja Eteläsataman alueesta monimuotoista, viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkitilaa meren äärellä.

Eteläsatamassa maankäytön tavoitteena on, että nykyistä merkittävämpi osa alueesta voitaisiin kehittää osaksi aktiivista ja elävää jalankulkuympäristöä. Tämä edellyttää, että maankäytön suunnittelua voidaan tehdä ilman satama-aluevarausten aiheuttamia rajoitteita ja satamatoimintojen ajoneuvoliikenteen vaikutuksia. Jatkosuunnitteluun otetaan mukaan Esplanadien alue, joiden osalta tehdään analyysi eri vaihtoehdoista. Analyysin pohjalta linjataan ratkaisut syksyllä 2021. Samassa yhteydessä linjataan valmistelun pohjalta käveltävän keskustan seuraavat vaiheet. Keskustan kävelymahdollisuuksien edistämistä toteuttaa myös kaupunginhallituksen päätös keskustavisiosta 25.1.2021.

Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä kehitetään tavoitteena keskustan elinvoimaisuutta tukevan toiminnallisen kokonaisuuden aikaansaaminen.

Alueen kehittämiseksi kaupunki järjestää laatu- ja konseptikilpailun, jolla haetaan alueelle erittäin kunnianhimoista, mutta samaan aikaan toteutuskelpoista, kokonaissuunnitelmaa alueen tulevan kaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi. Kilpailu alkaa keväällä 2021 ja pyritään ratkaisemaan vuoden 2022 aikana. Rakentaminen alueella voisi alkaa vuoden 2025 aikana. Alue käsittää myös uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle varatun alueen, josta järjestetään oma arkkitehtuurikilpailu myöhemmin.