9. Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta

Strategiakauden keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet vain osin. Investoinnit on rahoitettu ilman asukaskohtaisen lainakannan kasvua valtuustokauden aikana, joskin lainakannan ennakoidaan kasvavan vuosina 2021-2023. Vuosittaiseen 0,5 % tuottavuustavoitteeseen ei ole päästy ja toimintamenojen kasvu on ylittänyt tavoitteen. Strategiakauden aikana on toisaalta kohdennettu määrärahoja tavoitteen mukaisesti sinne, missä väestönkasvu välittömimmin lisää kustannuksia, eli kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialalle. Kaupungin kuntakohtainen yhteisöveron jako-osuus tavoitteen yli 30 % mukaisesti toteutui 2018 ja 2019, mutta jako-osuus on sen jälkeen jälleen laskenut alle tavoitetason. Yksikkökustannuksissa on joissain palveluissa lähennytty suurten kaupunkien keskiarvoja ja joissain palveluissa laajennukset ja laatutason nostot ovat nostaneet yksikkökustannuksia. Kaupungin investointikyky on säilynyt korkeana koronakriisistä huolimatta.

Uusiin haasteisiin varaudutaan mitoittamalla kokonaisinvestoinnit tasolle, joka kyetään rahoittamaan strategiakaudella tulorahoituksella siten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva.

Valtuustokauden alkupuolella tehdään maapoliittinen tarkastelu, siten että maanmyynnin lähtökohtana ovat elinkeinopoliittiset ja muut kaupungin strategiset tavoitteet.

Investointeihin käytetty rahamäärä on noussut 2017-2019 ja samalla investointimäärärahan toteumaprosentti on kohonnut.

Tavoitteena on ollut mitoittaa kokonaisinvestoinnit tasolle, joka kyetään rahoittamaan tulorahoituksella ilman, että asukasta kohti laskettu lainakanta kasvaa. Vuosikate on pysynyt vuosina 2017-2020 lähes samalla tasolla.

Tulorahoituksen näkymä on heikentynyt vuodesta 2021 eteenpäin samalla kun investointien taso on korkealla ainakin vielä vuonna 2021. Näin investointeja joudutaan rahoittamaan lainarahoituksella ja kassavaroilla. Vuoden 2020 tilinpäätöksen mukainen lainakanta per asukas oli 1 502 euroa, josta vuoden 2021 talousarvion mukaisella lainkannan lisäyksellä noustaan 1759 euroon asukasta kohti. Lainakanta vuoden 2021 lopussa pysyy kuitenkin strategiakauden tavoitteessa.

Maapoliittisten linjausten kokonaisuus hyväksyttiin tontinluovutuksen osalta kaupunginhallituksessa 1.4.2019. Tontinluovutustoiminnan avoimuutta lisättiin, maaomaisuuden tehokkaaseen käyttöön luotiin toimiva kehikko ja maanvuokrauksen painoarvoa tontinluovutustapana lisättiin. Linjauksien vaikutuksia arvioidaan aina AM-ohjelman raportoinnin yhteydessä. Maapolitiikan kokonaisuudistus liittyen maahankinnan periaatteisiin viimeisteltiin keväällä 2021.

Tavoitteena on, että Helsingin kuntakohtainen yhteisöveron jako-osuus nousee yli 30 % tasolle valtuustokaudella.

Organisaatiouudistuksen mahdollistama toimintojen tehostuminen hyödynnetään siten, että kokonaistuottavuuden 0,5 % vuotuisella nousulla katetaan osa väestönlisäyksen aiheuttamasta toimintamenojen lisäystarpeesta. Helsinki tavoittelee yksikkökustannuksissa muiden suurten kaupunkien keskiarvoa.

Kaupungin palvelutilojen korjausinvestointien tasoa nostetaan tulevan kiinteistöstrategian mukaisesti tehokkaan tilaverkon käyttökelpoisuuden turvaamiseksi.

Kaupunki harjoittaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa ja panostaa hyvään johtajuuteen. Helsinki ei irtisano vakinaista henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Tavoitteena oli, että kaupungin kuntakohtainen yhteisöveron jako-osuus nousee yli 30 % tason valtuustokaudella. Tämä toteutuikin vuosina 2018 ja 2019, mutta jako-osuus on sen jälkeen jälleen laskenut alle tavoitetason. Erityisesti Helsingille tärkeän finanssisektorin maksama yhteisövero on alentunut vuosista 2014-2016. Vuonna 2021 Helsingin yhteisövero-osuus on 25,35 %.

Valtuustokauden alkupuolella taloudenpidon tavoitteissa edettiin suunnitelmallisesti, mutta strategian mukaisesta tuottavuustavoitteesta (0,5 % vuotuinen tuottavuuskasvu) ei vuosittaisissa talousarvioissa pidetty kiinni. Koko kaupungin käyttötalouden määrärahojen muutos vuosina 20217-2021 oli +15,8 %, kun e väestönkasvu huomioiden olisi tavoitteen mukaan saanut olla enintään +8,7 %.

Toimialat, virastot ja liikelaitokset ovat pääsääntöisesti pysyneet päätetyissä määrärahoissa. Strategiakauden aikana on kyetty kohdentamaan määrärahoja tavoitteen mukaisesti sinne, missä väestönkasvu välittömimmin lisää kustannuksia, eli kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialalle. Koronakriisin puhjettua 2020 tuottavuuden kehittäminen on muodostunut yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus on parantunut keskimäärin 1,0 % vuodessa ja yksikkökustannukset ovat lähentyneet muiden suurten kaupunkien kustannuksia. Palvelutuotannon strateginen tarkastelu on vakiintunut toimintatapa. Erikoissairaanhoidon ohjausta on alettu vahvistaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuksen yksikkökustannukset ovat lähentyneet muiden suurten kaupunkien keskiarvoja. Varhaiskasvatuksessa kaupungin omien päiväkotien kustannukset ovat kuuden suurimman kaupungin keskiarvoa pienemmät (Helsinki 10 265 €/ kuusikko 10 417 €) ja ero suurimpien kaupunkien keskiarvoon on kaventunut. Perusopetuksen kustannukset ovat kasvaneet muiden suurten kaupunkien kustannuksia hitaammin, vaikka Helsingissä toteutetaan vähimmäistuntimäärän ylittävää opetusta (mm. A1 -kieli) ja tilakustannusten osuus on 30 % (Helsinki 9 606€/ kuusikko 9 078€). Lukion kustannukset ovat kasvaneet vain hieman muiden suurten kaupunkien kustannuksia nopeammin, vaikka opetustarjonta on laajentunut ja Helsingillä on kahdeksan valtakunnallisen erityistehtävän saanutta lukiota (Helsinki 8 043 €/ kuusikko 7 483 €). Haasteena on, miten turvataan palveluiden laatu heikentyneessä taloustilanteessa koronakriisin jälkeen. Oppivelvollisuuden laajentaminen saattaa lisätä ulkopaikkakuntalaisten hakeutumista Helsingin vetovoimaisiin lukioihin, mikä johtaisi kustannuslisäyksiin.

Kaupungin toiminnassa kokonaisuutena yksikkökustannusten vertailukelpoisuus kuntien välillä vaatii työtä ja tuottavuuden mittarit ovat vielä osin puutteellisia.

Talousarvioprosessia on kehitetty kaupunginkanslian ja toimialojen yhteistyössä.