6. Maailman toimivin kaupunki

Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat urbaanin elämän edellytykset asukkailleen ja vierailijoilleen. Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. Helsinki haluaa olla päivä päivältä parempi.

Maailman toimivin kaupunki -visio on kaupunkistrategian kärkenä kunnianhimoinen ja laaja-alainen. Se kattaa koko kaupunkistrategian ja kaupungin toiminnan kaikki osa-alueet.

Visiolauselman toteutumisen arviointia voi tehdä tämän yhteenvetomuistion kokonaisuuden pohjalta, sekä peilaamalla eri mittarien yhteisvaikutuksiin. Yksittäisillä mittareilla katsottuna ymmärrys vision toteutumisesta jää kuitenkin vajaaksi. Vision onnistumista tulisi peilata kaupungin laaja-alaiseen kehittymiseen, modernisaatioon, toimintakulttuurin kehittymiseen, kykyyn onnistua keskeisissä tavoitteissa ja kaupungin ydintehtävässä Viime kädessä vision onnistumisen mittarina toimii kaupunkilaisten mielikuvan kaupungin toimivuudesta ja Helsingin menestys kaupunkien välisessä kilpailussa.

Kansainvälisesti orientoituneena metropolina Helsinki palvelee myös muualta tulevia.

Kaupungissa on lisätty kansainvälisiä koulu- ja varhaiskasvatuspaikkoja. Kielten opetusta on lisätty. Englanninkielisiä palveluja on kehitetty. International House Helsinki –toimintaa on jatkettu. Kansainvälisen tason tapahtumallisuutta on kehitetty.

Elävä ja kiehtovasti omaperäinen kaupunki

Elävää ja omaperästä kaupunkia on toteutettu parantamalla mm. tapahtumien kokonaisuutta; on luotu suurhanke- ja suurtapahtumakoordinaatio, tapahtumien tiekartta, sujuvoitettu luvitusta ja perustettu Tapahtumasäätiö, joka vastaa kaupungin omien tapahtumien kehittämisestä. Kasvuyritysekosysteemiä on kehitetty kokonaisuutena, jossa on toteutettu Slush-yhteistyö ja Startup-toiminta, International House Helsinki, Maria 01, tuleva Maria Campus ja Meilahden kampus. Yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu ylitti tavoitteen valtuustokauden ensi vuosina ja tämä on osaltaan vahvistanut kaupunkia vastaanottamaan koronakriisin. Edelleen jatkuvia ongelmia, joita koronakriisi kärjistää ovat pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys sekä segregaatio ja syrjäytyminen.

Elävä kaksikielisyys on Helsingin rikkaus.

Kaupunginhallituksen nimeämä kaksikielisyystoimikunta on työskennellyt kaksikielisyyden edistämiseksi. Kaupunginhallitus käsitteli toimikunnan raportin 24.2.2020 ja ohjeisti kaikkia toimialoja laatimaan kielisuunnitelmat kielellisten palvelujen ja riittävän henkilökunnan kielitaidon kehittämiseksi.

Helsinki vauhdittaa toteuttamiskelpoisten suurhankkeiden etenemistä ja panostaa kulttuurin ja urheilun suurtapahtumien sekä kongressien houkutteluun ja luomiseen. Helsinki panostaa matkailun edistämiseen ja kannustaa kaikkia kaupungin vetovoimaisuutta edistävien ideoiden kehittelyyn.

Suurhankkeiden ja suurtapahtumien kaupunkitasoisen koordinaation varmistamiseksi ja päätöksenteon nopeuttamiseksi perustettiin koordinaatioryhmät vuonna 2018. Tavoite päätöksenteon suoraviivaistamisesta ja paremmasta tiedonkulusta kaupungin sisällä on pääosin toteutunut.

Lisäksi kaupunki perusti uuden Tapahtumasäätiön vuonna 2018. Säätiöön yhdistettiin aiempi Helsingin juhlaviikkojen säätiö sekä Helsinki Marketingin tapahtumatoiminnot, ja säätiö tuottaa nyt Helsingin juhlaviikkoja, Lux Helsinkiä, Helsinki-päivää, Helsingin uudenvuoden juhlaa, Silakkamarkkinoita ja Tuomaan markkinoita. Säätiö kehittää Helsingistä entistä toimivampaa ja vetovoimaisempaa tapahtumakaupunkia.

Kaupungille on hyväksytty 2019 tapahtumien tiekartta, jonka kautta priorisoituja tapahtumallisuuden kehitystoimenpiteitä jatkuvasti edistetään. Toimenpiteenä on tuotettu yhteiset kriteerit suurtapahtumien hausta ja niihin osallistumisesta. Lisäksi tapahtumaien luvituksen prosessia on suoraviivaistettu ja yleistä viestintää ja yhteistyötä tapahtumajärjestäjien kanssa tiivistetty.

Koronakriisi vaikutti huomattavasti matkailun kehittymiseen Helsingissä. Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä vähenivät vuonna 2020 -64 % vuodesta 2019, jolloin yöpymisiä rekisteröitiin lähes 4,5 miljoonaa. Kongresseja järjestettiin vuonna 2019 yhteensä 395, mikä oli 66 enemmän kuin vuonna 2018. Kongressivieraiden määrä kasvoi vajaasta 47 tuhannesta runsaaseen 84 tuhanteen. Vuoden 2020 tilastot valmistuvat keväällä 2021.

Matkailun volyymin kansainvälisinä vertailukohtina käytetyissä Tukholmassa ja Kööpenhaminassa vuoden 2020 kehitys oli hyvin samankaltainen kuin Helsingissä eli supistui yli 60 prosenttia edellisestä vuodesta.

Vuonna 2021 Helsinki yhdisti Helsinki Business Hubin ja Helsinki Marketingin toiminnot uuteen Helsinki Partners kaupunkimarkkinointi- ja invest-in-yhtiöön, jonka tehtävänä on edistää kaupungin kestävää kasvua, investointien, yritysten, osaajien ja vierailijoiden houkuttelua, kaupungin kansainvälistä myyntiä ja markkinointia sekä kansainvälisen tunnettuuden ja brändin rakentamista. Samassa yhteydessä kaupunginkanslian elinkeino-osastolle perustettiin uusi matkailuyksikkö, jolle keskitettiin vahva matkailun destination management -kehitystehtävä.

Helsingin tavoitteena on olla Euroopan kiehtovimpia sijaintipaikkoja uutta luovalle startuptoiminnalle ja houkuttelevin osaamiskeskittymä yrityksille ja yksilöille, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan.

Helsinki tiivisti entisestään yhteistyötä Slush-kasvuyrityskonseptin kanssa sekä jatkoi kasvuyritysekosysteemin kanssa tehtävää yhteistyötä mm. seuraavissa teemoissa: XR, peliala, terveys ja hyvinvointi, koulutusteknologia ja kestävät ratkaisut.

Slush ja NewCo Helsinki ovat tehneet myös startup-ekosysteemiin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Slushin kanssa toteutettiin yhteiskampanja "4 Reasons", joka toi kasvuyrittäjyyttä esille keinona ratkaista maailman merkittäviä ongelmia. Omalla kampanjateemalla "A worklife Worth Living" viestittiin kaupungin tarjoamasta kärkiluokan elämänlaadusta sekä toimivuuden kautta syntyvästä työelämän ja vapaaajan tasapainosta.

Vuonna 2020 julkaistiin yhdessä hollantilaisen Dealroom-yhtiön kanssa avoimeen dataan perustuvatietokanta pääkaupunkiseudun startup-yrityksistä..

Tavoitetta tukee yleinen kansainvälistyminen ja englanninkielisten koulu- ja päiväkotipaikkojen tarjonta.

Elinkeinopolitiikan tavoitteena on, että yksityisen sektorin työpaikkamäärä kasvaa pitkällä aikavälillä vähintään yhtä nopeasti kuin asukasluku. Maria 0-1 alueen kehittämistä Pohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi jatketaan ja Meilahden kampuksen asemaa kansainvälisesti merkittävänä terveysalan innovaatio- ja liiketoimintaympäristönä vahvistetaan.

Yksityisen sektorin kokoaikaisten työpaikkojen määrän kasvu suhteutettuna asukasluvun kasvuun oli vuonna 2017 +2,43 %, vuonna 2018 +3,48 % ja vuonna 2019 +1,13 % (ennakkotieto).

Ennakkotiedon mukaan koronavuonna 2020 työpaikkoja menetettiin noin prosentin verran edellisvuodesta. Kuitenkin näkymä yritysten lukumäärän kasvun osalta muodostui positiiviseksi. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut vaikea ongelma, johon on tartuttu mm. asiakastiedon hyödyntämisen kautta. Helsingissä työttömien osuus työvoimasta oli tammikuun 2021 lopussa 14,1 %. Työttömyysaste oli 5,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden tammikuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Helsingissä 51 % vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömänä oli tammikuun lopussa Helsingissä 15 922, mikä oli 5 361 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi Helsingissä 101 % vuoden takaisesta ja 25–29-vuotiaiden 88 %. Nuorten työttömien määrä on kasvanut muita ikäryhmiä enemmän.

Työllisyyttä edistäviä palveluita on suunnattu erityisesti ryhmiin, joiden osallistuminen työmarkkinoille on vähäisintä. Nuorten Ohjaamo-toiminnan aktiivisuus kasvoi kaksinkertaiseksi vuodesta 2016 vuoteen 2019. Muita uusia palvelupolkuja kehitettiin mm. nuorten urapalveluissa ja opinto-ohjauksessa TYP palveluihin. Strategiakaudella valmisteltiin ja käynnistettyyn työllisyyden kuntakokeilu 1.3.2021, joka lisää huomattavasti kaupungin vastuuta työllisyydenhoidosta.

Vanhaan sairaalarakennukseen vuonna 2016 perustettu Maria 01 on parhaillaan laajentumassa Euroopan suurimmaksi startup-kampukseksi.

Maria 01:n taustalla ovat Slush-tapahtuman omistava Startup-säätiö, Helsingin Uusyrityskeskus sekä Helsingin kaupunki. Helsinki käynnistää ja tukee hautomotoimintaa etenkin kasvualoilla sekä aloilla, joilla on merkittävä vaikutus kaupungin toimintaan.

Maria Campuksen asemakaavanmuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.9.2020.

Helsingin ensimmäinen terveysalan yrityshautomo Health Incubator Helsinki käynnistyi onnistuneesti Meilahden kampuksella keväällä 2020. Health Incubator on yhdistelmä esihautomo- ja hautomopalveluja, jotka tarjoavat pitkäjänteistä tukea varhaisen vaiheen tiimeille ja räätälöityä palvelua pidemmälle ehtineille startupeille. Lisäksi tiimeille ja yrityksille tarjotaan asiantuntija-apua liiketoimintaidean arvioimiseen ja skaalaamiseen sekä toimisto- ja yhteistyötiloja.

Meilahden kampuksen kehittäminen on edennyt Laakson yhteissairaalan asemakaavaehdotuksen hyväksymiseen kaupunkiympäristölautakunnassa 24.11.2020.

Hallitulla rytminmuutoksella nopeampaan ja ketterämpään toimintakulttuuriin

Kaupungin toimintakulttuurissa on parannettu niin johtamista, yhdessä tekemisen kulttuuria, kuin palveluprosessejakin. Asukastyytyväisyyden tuloksia ovat mm. että suositteluhalukkuus Helsinkiin asuinpaikkana on kasvanut ja asukkaiden tyytyväisyys alueiden ylläpitoon on parantunut. Asukkaiden osallisuuden mahdollisuudet ovat laajentuneet. Johtamisen tulokset henkilöstökyselyissä ovat parantuneet. Digitalisaation kehittäminen on edennyt, mutta sähköisissä palveluissa ja prosessien tehostamisessa digitalisaation avulla on edelleen tehtävää. Ketteryyden näkyvyys elinkeinoelämälle päin ja yritysystävällisyys edellyttävät edelleen kehittämistä. Henkilöstökokonaisuudessa työnantajakuva ja työhyvinvointi vaativat edelleen kehittämistä. Kaupungin sisällä yksiköiden horisontaalinen yhteistyö on tärkeä parantamisalue.

Kaupungin jatkuva omien toimintamallien kehittäminen ja ketterä uusiutuminen ovat vahvin tae kaupungin palvelulupausten lunastamiseksi, vireän kaupunkielämän ylläpitämiseksi ja kaupungin kansainvälisen vetovoiman vahvistamiseksi.

Kaupungille muodostettiin valtuustokauden alussa uusi johtoryhmä, joka on vienyt eteenpäin toimintamallien uudistamista ja kaupunkistrategian mukaisia kehittämiskohteita kaupunkitasolla. Suurhankkeille ja suurtapahtumille on perustettu oman koordinaatioryhmät. Lisäksi useille keskeisimmille hankkeille on perustettu kaupunkiyhteisiä koordinaatioryhmiä.

Konkreettisia kaupunkiyhteisiä koordinaation parantamistoimenpiteitä on ollut esim. päiväkotien lupa- ja tilaprosessi.

Kaupungin toiminnan ja toimintatapojen sujuvuuden ja asiakaslähtöisyyden varmistamisessa valtuustokaudella on hyödynnetty lean-menetelmää kolmella osa-alueella: kaupunkitasoisten palveluprosessien leanaus, osaamisen kehittäminen ja leanin toimintatavan juurruttaminen. Kaupungissa on kaupunkitasoisesti leanattu 11 prosessia ja kehitetty osaamista koko kaupungille suunnatun verkko-oppimisen kautta kuin myös valmennusta eri kohderyhmille. Leanin jalkauttamisen tueksi on tehty kaupunkitasoinen lean-konsultoinnin puitesopimus ja lean on yhdistetty kaupungin kehittämismenetelmiin (Kehmet). Seuranta- ja mittauskulttuurin käyttöönotossa on ollut jonkin verran haasteita.

Sosiaali- ja terveystoimessa katsotaan strategian kaupunkiyhteisten hankkeiden edistäneen yhteistyötä, toimintakulttuurin muutosta ja uusien toimintamallien käyttöönottoa.

Koronakriisi on vakavuudestaan huolimatta edistänyt uusien toimintamallien käyttöönottoa. Kaupungin kriisijohtamismalli käynnistettiin nopeasti ja sitä sovellettiin uuteen tilanteeseen. Digitalisaatio on edennyt kriisin aikana ja tarjonnut mahdollisuuden nopeuttaa digitalisaatio-ohjelman mukaista kehittämistä. Lupaprosesseja on kehitetty. Kriisinhoito on vauhdittanut strategista ennakointia ja samaan aikaan nopeampaa ja ketterämpää toimintakulttuuria ja asioihin yhdessä tarttumista.

Asukas- ja käyttäjätyytyväisyys on kaupungin tuloksellisuuden keskeisimpiä mittareita.

Helsingin asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana, ns. nettosuositteluindeksi, kohosi vuonna 2020 kolmella indeksipisteellä verrattuna edelliseen vuoteen.

Kaupungin toimivuus on parantunut. Valtakunnallisen Yhdyskuntatekniset palvelut tutkimuksen mukaan helsinkiläiset ovat entistä tyytyväisempiä liikennealueiden ylläpitoon, katujen puhtauteen ja siisteyteen, katujen, jalankulku- ja pyöräteiden kuntoon sekä puistojen ja lähimetsien hoitoon.

Katutöiden työmaa-aikaisten haittojen vähentämisessä on ollut suuria haasteita. Katutöiden viestintää on parannettu.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla asiakaskokemustietoa on kerätty systemaattisesti kaikissa kasvatus- ja koulutussektorin asiakasryhmissä. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys asteikolla 1-7 sai tuloksen 5,6.

Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus kehittämisessä on vahvistunut ja on siirrytty organisaatiolähtöisestä asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Osallistumisen menetelmiä on otettu laajasti käyttöön toimialoilla. Asiakaspalautetta on kerätty ja hyödynnetty systemaattisesti. Kokemusasiantuntijatoiminta on vakiinnutettu. Osallisuutta on vahvistettu palvelu-ja tilasuunnittelussa, mm. Oodi, Hertsi ja Kisahalli. Asiakaslähtöisyyden uusia menetelmiä on otettu käyttöön (NPS suositteluindeksi, Kaupunkilaisprofiilit).

Helsinki pyrkii hahmottamaan paremmin globaalia murrosta.

Kaupunki on strategiakauden aikana lisännyt merkittävästi aktiivisuuttaan useissa kansainvälisissä verkostoissa, joilla on keskeinen rooli kaupunkien vastatessa globaaleihin murroksiin. Tällaisia verkostoja ovat mm. Bloomberg Philanthropies säätiö, Maailman talousfoorumi (WEF), YK:n alaiset instituutiot, kuten UN-HABITAT, ja C40.

Lisäksi erityismaininnan ansaitsee Urban20, jonka täysjäseneksi Helsinki kutsuttiin vuonna 2021, vaikka verkoston jäsenyys oli aiemmin rajattu vain G20-maiden suurimpiin kaupunkeihin. Kaupunginkansliaan on perustettu strategiaosasto muutoskyvykkyyden lisäämiseksi.

Helsingin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa.

Digitalisaatioon panostaminen on tukenut kaupungin toimintakulttuurin muutosta ja luonut pohjaa tarvittavalle toiminnan ja palveluiden kestävälle uudistamiselle.

Digitalisaatio-ohjelman hyväksyminen ja digitalisaation johtoryhmän työ ovat tiivistäneet yhteisiä työtapoja. Kaupungille rekrytoitiin digitalisaatiojohtaja. Palveluiden järjestäminen koronapandemian aikana on tukeutunut monilta osin digitalisoituihin ratkaisuihin.

Digitaalinen perusta aloitti kaupunkitasoisena toimintona 1.1.2021. Se on strategiakauden merkittävin digitalisaatio-ohjelman tulos. Digitaalisen infran ja tietotekniikan palveluiden tarjoaminen keskitetysti mahdollistaa merkittävät synergiaedut ja kustannussäästöt. Yhteinen palvelu- ja talousmalli otetaan käyttöön vuonna 2021. Digitaaliseen perustaan liittyy kuitenkin myös haasteita liittyen verkon hallittavuuteen ja turvallisuuteen. Näihin tartutaan verkon- ja palvelunhallintatyökalujen käyttöönotolla ja mm. kilpailuttamalla kyberturvapalvelu 2021.

Digitalisaatio-ohjelma ja digitaalinen perusta ovat vieneet kaupunkia tavoitteiden suuntaan, mutta kehittämisalueena on edelleen digitaalisten palveluiden ja asioinnin vauhdittaminen sekä kaupunkiyhteisten alustojen kyvykkyyksien vahvistaminen.

Helsinki nopeuttaa omaa päätöksenteko-, ennakointi- ja reagointikykyään ja pyrkii hallittuun rytminmuutokseen omassa tekemisessään. Päätöksentekomalleja ja palveluprosesseja tehostetaan ja byrokratiaa kevennetään.

Digitalisaatio-ohjelman tavoitteiden mukaisesti, aloitettiin ennakoivien ja henkilökohtaisten palveluiden kehittäminen. Iso onnistuminen oli esimerkiksi Kaskon esiopetuspaikka proaktiivisesti, joka tarjottiin tammikuussa 2021 lähes 5 600 perheelle, joista 89 % hyväksyi tekstiviestillä ehdotetun paikan.

Soten terveyshyötyarvion pilotointia laajennettiin, tavoitteena on mahdollistaa ja tehdä uusia ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita. Helsingin kaupunki aloitti myös MyData-operaattorikyvykkyyksien toteuttamisen, mikä mahdollistaa ihmislähtöisen datan hyödyntämisen.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa perhekeskus-, terveys- ja hyvinvointikeskus- sekä senioripalvelujen toimintamallit palvelivat koko kaupungissa. Perhekeskusten ja terveys- ja hyvinvointikeskusten esihenkilöverkostojen toiminta vakiintui ja tuki toimintamallien juurruttamista sekä integraatiota kaikilla alueilla. Senioripalveluissa tehtiin yhteistyötä terveys- ja hyvinvointikeskusten esihenkilöverkostojen kanssa. Digitaalisissa palveluissa on mm. laajennettu terveysasemien chatbotin sisältöä sekä laajennettu sosiaalineuvonnan ja asumisneuvonnan chateissä aukioloaikoja. Koronaoireiden arviointiin, näytteenottoon ja tulosten saamiseen kokonaisuudessaan luotiin sähköinen palvelu.

Kaupunkiympäristön toimiala on kuvannut ydinprosessit, joiden avulla toimintaa sujuvoitetaan. Mm. palvelutilaprosesseja on sujuvoitettu käyttäjätoimialojen ja Kympin yhteistyönä. Työn aikana ydinprosesseille on asetettu asiakastavoitteet ja niiden seurantaan mittarit. Ydinprosessiryhmissä on tunnistettu kehittämiskohteita ja tehty tiekarttoja toimintojen kehittämiseksi ja niiden toteutumista seurataan.

Helsinki kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tekevät helpoksi seurata ja osallistua itseä kiinnostaviin ja koskeviin asioihin riippumatta siitä ovatko ne kaupungin vai muiden tekemiä.

Käyttäjien tyytyväisyyttä kaupungin digitaalisiin palveluihin on mitattu kyselyissä. Sähköisen palvelun käytön koki teknisesti vaivattomaksi 74 % 2623 vastaajasta. Helsingin kaupungin sähköisen palvelun NPS-suositteluindeksilukema oli 33. Helsinkiläisistä 16-89 –vuotiaista 12,2 % koki julkisten palveluiden nettisivut vaikeakäyttöisiksi (8,2 %) tai ei lainkaan käyttänyt niitä (4,0 %).

Uutta Helsinkiä-tapahtumakonsepti on kehitetty ja viety verkkoon. Osallistujamäärä on moninkertaistettu verrattuna lähitapahtumiin. Kaupunkiympäristön kehittämisessä vuorovaikutusta on viety systemaattisesti verkkoon, verkko-osallistumisen keinoja laajennettu.

Elokuussa 2020 lanseerattiin peruskoulun 7.–9.-luokkalaisille suunnattu Harrastuspassi -mobiilisovellus, jonka tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia kokeilla harrastuksia ja löytää itselleen sopiva harrastus. Tapahtumat.hel.fi verkkosivustolta löytyy jatkossa kootusti kaupungin oma tapahtumatarjonta sekä myös muiden tapahtumajärjestäjien tapahtumia.

Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä.

Osallistavuuden ja kumppanuuden käytäntöjä on kehitetty kaikilla toimialoilla. Asukasosallisuuden menetelmien määrä –strategiamittari osoittaa, että osallisuuden menetelmiä on käytetty laajasti palveluiden kehittämisessä kaikilla toimialoilla.

Osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hankkeista merkittävä osa on vaatinutrakentamista ja fyysistä suunnittelua. Näiden hankkeiden toteuttaminen on edennyt ketterästi omaksuttujen uusien toimintatapojen kautta.

Osallisuusmallista toteutetusta arvioinnista käy ilmi, että kokonaisuutena osallisuus ja vuorovaikutus asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa on edennyt. Ensimmäistä kertaa toteutetussa kaupunkitasoisessa osallistuvassa budjetoinnissa 2019 saavutettiin kansainvälisesti hyvä 8,6 prosentin äänestysaktiivisuus äänestysprosentin vaihdellessa merkittävästi alueittain. Ensimmäisenä vuonna ehdotuksia jätettiin 1 273.

Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Sen edistämiseksi käynnistetään tutkimuspohjainen hanke, jossa valituille palveluille toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.

Kaupunginhallitus päätti 13.1.2020 sukupuolivaikutusten arviointi Helsingin kaupungin palveluissa -tutkimusraportin ja Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotointi Helsingin kaupungilla -tutkimuskatsauksen sekä arvioinnin ja pilotoinnin tulokset ja suositukset tulee huomioida toiminnan kehittämisessä sekä toimialojen talousarvioesitysten ja käyttösuunnitelmien laadinnassa sukupuolitietoista budjetointia edistettäessä. Kaupunginhallitus edellytti, että suositusten pohjalta tulee laatia konkreettiset toimenpiteet. Toimenpiteisiin tuli sisällyttää muun muassa mitä uusia palveluita, toimintamalleja tai osallistamisen keinoja kaupungin tulee kehittää, jotta tunnistetut epätasa-arvoisuudet poistuvat ja muut raportin suositukset toteutuvat.

Helsinki vahvistaa kansainvälistä profiiliaan muotoilun suurkaupunkina.

Kaupungille on palkattu uusi designjohtaja vuonna 2020. Roolin ensimmäinen vaihe oli ensimmäisiä maailmassa vuosina 2016-2018. Kaupungin sisäisen, muotoiluvetoisen kehittäjäyhteisö Helsinki Labin toiminta on vakiintunut. Helsingin kaupunki on selvittänyt yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kanssa edellytyksiä perustaa Helsinkiin uusi, kansainvälisesti korkeatasoinen arkkitehtuuri- ja designmuseo. Hankeorganisaatio aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa.

Kansainväliset mediakampanjat keskustakirjasto Oodin ja taidemuseo Amos Rexin lanseerauksen yhteydessä 2018 vahvistivat Helsingin profiilia design- ja arkkitehtuurikaupunkina. Muotoilun avainviestimateriaali on tuotettu 2020-2021 ja uusi design.hel.fi -verkkosivusto aukeaa 2021.

Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on tekeillä ja se valmistuu 2021. Helsingin muotoilupääkaupunkivuodesta tulee vuonna 2022 kuluneeksi 10 vuotta. Juhlavuoden valmistelu on aloitettu 2020.

Kaupunki varmistaa tuoreen organisaatiomuutoksen tavoitteiden, erityisesti asukaslähtöisyyden, osallisuuden ja kustannustehokkuuden toteutumisen sekä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuuden paranemisen. Valtuustokauden painopisteenä on toimialamuutoksen hyötyjen varmistaminen ja kaupungin johtamistavan uudistaminen. Kaupunkia johdetaan ja henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan eettisesti, vastuullisesti ja kestävästi.

Johtamiseen on kiinnitetty huomioita eri keinoin, ja tulokset ovat parantuneet huomattavasti koko kaupungissa. Valmentavan johtamisen indeksin muutos: +4,2 prosenttiyksikköä vuosien 2018 ja 2020 välillä. Henkilöstön saatavuus on edelleen haaste, mutta henkilöstö on sitoutunutta Helsinkiin myös aloilla, joissa työvoiman saatavuus on haasteellista. Henkilöstön saatavuus on ollut valtuustokauden aikana suurempi haaste kuin kauden alussa arvioitiin, Vuonna 2020 korostui kasvanut henkilöstötarve erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Työvoimapulanimikkeitä ja nimikekohtaisen henkilöstövajeen kaupunkiyhteinen seuranta käynnistyi vuodesta 2020 alkaen. Työvoimapulanimikkeet ovat päivitetty viimeksi vuoden 2021 alussa toimialojen ja liikelaitosten ilmoittamien prioriteettien mukaisesti. Koronatilanteesta johtuen lähi-, terveyden- sekä sairaanhoitajan nimikkeet ovat listan kärjessä. Keskeisimpiä työvoimapula-aloja ovat varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Korona-aika on vaikuttanut henkilöstöön eri tavoin. Positiivisesti: yhteistyö on lisääntynyt, henkilöstö kokee tehneensä merkityksellistä työtä kriisin keskellä ja etätyötä tekevillä autonomia työn suunnittelussa on lisääntynyt. Negatiivisesti: Osalla henkilöstöstä työkuorma on kasvanut ja palvelutoiminnan sulkemisen myötä on syntynyt tyhjäkäyntiä.

Valtuustokauden alussa tehtyä johtamisjärjestelmän uudistusta arvioitiin laajalla arviointitutkimuskokokonaisuudella, joka koostui akateemisista Hankenin, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston arviointitutkimuksista, konsulttiarvioinnista ja kaupungin tekemästä osallisuustyön arvioinnista. Uudistuksen arvioinnissa on hyödynnetty henkilöstökyselyiden tuloksia. Kokonaisuuden aineistot ja yhteenveto esiteltiin valtuustoseminaarissa helmikuussa 2021. Kokonaisuutena uudistus on edennyt tavoitteiden suuntaisesti. Niin poliittinen uudistus (pormestarimalli ja lautakuntamalli), operatiivinen uudistus (toimialamalli) kuin osallisuusmalli ovat edenneet uudistusten tavoitteiden suuntaisesti. Johtamisjärjestelmän arviointien tuloksia on hyödynnetty kaupungin palveluorganisaation johtamisen kehittämisessä.

Helsinki on hyvä työpaikka, jossa tavoitteena on erinomainen ihmisten johtaminen. Kaupunki panostaa valtuustokaudella johtamistyön parantamiseen ja viestinnän kehittämiseen.

Henkilöstökokemuksen edistymistä ja toimintakulttuurin uudistumista on mitattu henkilöstölle suunnatulla, toistuvalla Uudistumisen pulssi-kyselyllä. Sen tulos on parantunut kyselyn kokonaistulosten osalta. Koronakriisin johdosta HR-työssä on otettu käyttöön joustavan resursoinnin menetelmiä ja toteutettu osaamiskartoituksia. Henkilöstön saatavuudessa työvoimapula-aloilla esiintyi haasteita. Toimialojen selkeiden yhteyspintojen tunnistaminen on edennyt.

Palkkakehityssuunnitelma sekä henkilöstön palkitsemisen lisääminen otettiin käyttöön yhtenä kaupungin vetovoimaa lisäävänä tekijänä rekrytointihaasteiden lieventämiseksi.

Kunta10 –tutkimuksesta vuonna 2020 saadut kaupunkitasoiset tiedot kertovat, että henkilöstö kokee työn hallinnan säilyneen ennallaan (vertailu vuoteen 2016) tasolla 3,65/5,0. Muutokset työssä koki myönteisiksi 37,9 % vastaajista, mikä on 2,9 %yksikköä enemmän kuin 2018. 37,8 % (2016: 43,6 %) koki, että heillä ei ollut vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin töissä.

Päätöksenteko työyhteisössä koettiin oikeudenmukaiseksi (3,3/5,0), missä oli parannusta 0,16/5,0 verrattuna vuoteen 2016. Sukupuolen perusteella koettu syrjintä oli lisääntynyt lähtötilanteen 1,1 prosentista 1,7 prosenttiin vastaajista. Seksuaalisen häirinnän kokeminen oli vähentynyt 6,4 prosentista 5,2 prosenttiin. Työyhteisön sosiaalinen pääoma arvioitiin hiukan suuremmaksi vuonna 2020 kuin lähtötilanteessa vuonna 2016. (3,84 vs. 3,73 asteikolla 1-5)

Kunta10 –tutkimuksessa 2020 henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen/esihenkilötyöhön on kuntien välisessä rankingissa kohonnut 8 sijalukua vuodesta 2016. Tässä vertailussa Helsinki on tasolla 58/100. (100=paras)

Työnantajakuvaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Työnantajaa suosittelisi ystävälleen 79,6 % työntekijöistä (työterveyskysely 2019), mikä on 1,5 %-yksikköä vähemmän kuin lähtötilanteessa 2016. Työhyvinvoinnin johtaminen on systemaattista. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

Kaupunginkansliaan on perustettu uusi viestintäosasto, johon yhdistettiin myös tapahtumien koordinointia. Viestintäosaston perustamisen kautta viestintä on nostettu kaupungilla strategiseksi toiminnaksi ja viestinnän kehittämiseen sekä kaupunkitasoiseen yhteistyöhön on kiinnitetty erityistä huomiota.

Itseohjautuviin tiimeihin ja alueelliseen yhteistyöhön perustuva organisoitumista resurssipulan ratkaisijana on hyödynnetty mm. kirjastoissa.

Esihenkilötyötä kuormittavat raskaat talous-ja henkilöstöjärjestelmät. Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen ovat merkityksellisiä pitkittyvässä koronatilanteessa ja reagoimisessa päivittäin muuttuvaan toimintaympäristöön.