4. Tiivistelmä keskeisistä opeista ja kehityskohteista

Maailman toimivin kaupunki –ajattelussa päivä päivältä parempi Helsinki on keskiössä.

Huomattavan suuren hallintouudistuksen jäljiltä ja kaupungin modernisoinnin näkökulmasta toimivan kaupungin kehittämisessä keskeinen toimintakulttuurin muutos on edennyt asiakaslähtöisempään suuntaan. Puoliväliarvioinnissa tunnistettu työkulttuurin kehittämisen tarve ja sen mukaiset toimenpiteet näkyvät myös tuloksissa positiivisesti. Henkilöstön mukaan strateginen uudistuminen ja johtaminen ovat kehittyneet ja henkilöstön työhyvinvointi sekä kokemus johtamisesta, ja kaupungin uudistumisesta ovat parantuneet strategiakauden edetessä. Yhteistyön kehittäminen kaupunkiorganisaation sisällä vaatii kuitenkin vielä toimenpiteitä. Koronakriisi on kiihdyttänyt monia aiemmin alkaneita kehityskulkuja ja lisännyt kaupungin toiminnassa samanaikaisesti strategisuutta sekä nopeampaa ja ketterämpää toimintatapaa. Tämä on näkynyt toimialojen ja keskushallinnon yhteistyössä kriisin johtamisessa sekä mm. nopeassa tavassa tuottaa uusia kaupunkilaisten tarpeisiin vastaavia palveluita (esim. koronatilannekuva, Helsinki Apu, maskien jako, Senaatintorin kesäterassi jne.). Mittareista asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä kasvoi syksyn 2019 mittauksesta kevääseen 2020 Helsinki-barometrissa.

Tällaisia me helsinkiläiset olemme

Kestävän kasvun turvaamisessa asumisen, liikenneratkaisujen, kaupunkirakenteen, energiatehokkuuden ja päästöjen osalta on edetty oikeaan suuntaan, ja näitä tukevat pääosin myös mittarihavainnot. Kaupunkirakenteen mittareissa vuonna 2020 uusia asukkaita on sijoittunut suhteellisesti enemmän raideliikenteen piiriin eli kehitys on tavoitteen mukaan tiivistyvää. Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi liikkumistarpeisiin, joten esim. työmatkaliikkumisen kulkumuoto-osuuden kehitystä on vaikea arvioida.

Kestävässä kasvussa yleinen taloustilanne ja erityisesti palvelualojen haasteet, työttömyys ja keskustan elinvoima aiheuttavat merkittäviä epävarmuuksia. Hyvinvointiin liittyvä eriytyminen, polarisoituminen väestöryhmien välillä ja kaupunginosien välinen segregaatio, muodostavat merkittäviä uhkakuvia. Alueiden eriytymistä kuvaavat mittarit osoittavat kokonaisuutena eriytymisen jatkuvan. Kaupungin nopeista toimista huolimatta, koronakriisi lisää ainakin hetkellisesti hyvinvoinnin ongelmia niin lasten ja nuorten, ikääntyneiden kuin aikuisväestön kohdalla. Harrastustoimintaa on edistetty, mutta kaupunkiyhteisissä tavoitteissa ja laajemmissa vaikuttavissa toimenpiteissä nuorten hyvinvoinnin varmistamiseksi on viimeistään koronakriisin myötä runsaasti tehtävää. Liikkumisen merkitys kansanterveydellisenä kysymyksenä on strategiakaudella ymmärretty selkeästi laajemmin. Liikkumisen mittareissa on monen suuntaista kehitystä eri väestöryhmissä. Kyselytutkimuksissa liikkuminen vaikuttaa lisääntyneen, mutta todelliseen liikkumiseen perustuvista mittauksista ei saada asialle täyttä tukea.

Strategiamittareissa erityisten lasten ja nuorten sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin mittareiden kehitys on huolestuttavaa. Mielialaongelmien ja yksinäisyyden kahdeksasta mittarista seitsemässä oli negatiivinen kehitys vuoden 2019 mittauksessa.

Kaupungin palvelutoiminnan kehittämisessä on edetty kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti ja asiakaslähtöisyyttä lisäten. Hyviä onnistumisia on mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kasvatuksen ja koulutuksen yhtenäisissä palvelu- ja hoitoketjuissa. Digitalisaatio on edennyt kiihtyvällä vauhdilla, joka on mahdollistanut mm. ennakoivien asiakaspalveluiden ja tietopohjaisuuden nopean lisäämisen.

Muutamia keskeisiä nostoja 2017-2021 strategiakaudelta keskushallinnon ja toimialojen arvioinneista uudistuvista palveluista:

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähipalvelut muodostavat yhtenäisen opinpolun, asiakaskokemuksen mittaus jatkuvan parantamisen pohjana. Yksikkökustannukset saatu lähelle muiden suurten kaupunkien keskiarvoja.
• Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla Oodi valmistui lähikirjastoja vaarantamatta ja on viitoittanut tietä nykyaikaisen palvelumuotoilun edelläkävijänä. Etsivä ja jalkautuva nuorisotyö on laajentunut ja nuorisotyössä on tietoperustainen positiivisen diskriminoinnin-malli. Tilojen avaamista kaupunkilaisten käyttöön on jatkettu Varaamoa kehittämällä. Palveluja on rohkeasti uudistettu koronatilanteessa, mm. etäpalvelut ja Helsinki-apu. Liikkumisen edistämistä on tehty kaupungissa laajamittaisessa yhteistyössä. Merellisyyden kaupunkiyhteisyyttä on parannettu. Kaupunkiympäristön toimialalla asuntotuotantotavoitteissa on pysytty.
• Hiilineutraali Helsinki luonut hyvän pohjan kaupungin 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiselle. Tärkeää on keskittyä isoihin päästövähennyskohteisiin ja pyrkiä muuttamaan kaupungin perustoimintaa sellaiseksi, että hiilineutraalius on perustekemisen ytimessä. Liikenneverkon kehittäminen ja kestävien kulkumuotojen suunnittelu on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Eläviä omaleimaisia ja turvallisia kaupunginosia on edistetty mm. täydennysrakentamista ja asemanseutuja kehittämällä. Katutöiden työmaa-aikaisten haittojen vähentäminen vaatii edelleen pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistyötä.
• Sosiaali- ja terveystoimialalla asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta kehittämisessä on vahvistettu ja asiakaspalautetta on kerätty ja hyödynnetty systemaattisesti myös korona-aikana. On käynnistetty useiden palvelu- ja hoitoketjujen kehittäminen ilmiöpohjaisesti. Sähköisiä palveluja on otettu käyttöön ja käyttöä lisätty laajasti. Toimintakulttuurin muutokset ja uusien toimintamallien juurtuminen edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Koronapandemia ja taloudellinen tilanne vaikeuttavat useiden kehittämisprosessien etenemistä ja toimeenpanoa. Kehittämistyöstä huolimatta asiakasmäärät ja tarpeet kasvavat edelleen vammaispalvelussa ja lastensuojelussa.
• Keskushallinnossa yhteistyötä kaupungin yhteisten toimintojen ja palveluiden kesken (mm. viestintä, budjetointi, digitalisaatio ja HR) on kehitetty yhteistyössä kanslian ja toimialojen välillä. Omaisuudenhallinnassa ja toimitilastrategiassa on edetty, mutta tilojen saatavuuteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyy edelleen haasteita. Kaupungin digitalisaatio-ohjelma on edennyt ja vuoden 2021 alusta kaupungin digitaalinen perusta on organisoitu yhdeksi kokonaisuudeksi osaksi uutta strategiaosastoa ja tämän digitalisaatioyksikköä. Aluerakentamisen ohjaus on mahdollistanut asuntotuotannon korkean tason ja uusi AM-ohjelma on hyväksytty valtuustossa. Kaupungin työvoiman saatavuus on edelleen ongelma, vaikka työvoiman tarjonta on työttömyyden kasvaessa lisääntynyt.
• Elinkeinoon ja työllisyyteen liittyen kasvuyrittäjyyden tukeminen on edistynyt mm. Maria01 –konseptin ja yrityshautomotoimintojen kehittämisen myötä. Työllisyydenhoidon osalta on kehitetty palvelupolkuja koulutukseen ja työelämään. Strategiakaudella valmisteltiin ja käynnistettyyn työllisyyden kuntakokeilu, joka lisää huomattavasti kaupungin vastuuta työllisyydenhoidosta. Koronakriisi kasvatti erityisesti nuorten ja vieraskielisten työttömyyttä.

Vastuullisen taloudenpidon tavoitteen osalta valtuustokauden alkupää eteni suunnitellusti tuottavuustavoitetta lukuun ottamatta. Toimintamenojen kasvu on ollut strategiatavoitetta suurempaa ja talousarviot ovat ylittäneet tavoitetason jo päätöshetkellä. Koronakriisin myötä tuottavuustavoitteet ovat yhä tärkeämpiä talouden vakauttamiseksi. Kaupungin aiempi vastuullinen taloudenpito mahdollisti kaupungille palvelutuotannon ylläpitämisen ja mahdollisuuden investointeihin myös koronakriisin keskellä.

Vaikuttavammassa edunvalvonnassa Helsingin näkyvyys ja vaikuttavuus on kasvanut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vahva brändi ja kasvanut näkyvyys ovat sekä kansallisia että kansainvälisiä onnistumisia.

Helsinki on kansallisesti vaikuttanut vahvemmin mm. C21-verkoston ansiosta. Kansainvälisesti on tehty yhteistyötä niin YK:n kuin yhdysvaltalaisen Bloombergin -säätiön kanssa. Tavoitetta globaalissa kilpailussa pärjäämisestä on toteutettu myös kansainväliseen toimintaan osallistumisen lisäämisellä kaupunkiorganisaatiossa laajemmin.