8. Uudistuvat palvelut

Koronakriisin vauhdittamana palveluiden uudistaminen ja tilannekuvaan ja nopeasti muuttuviin tarpeisiin vastaaminen on ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin kaikilla kaupungin toimialoilla, virastoissa ja liikelaitoksissa. Valtuustokauden aikana on sote-palveluissa uudistettu toimintamalleja ja lisätty matalan kynnyksen palveluja, palvelusetelejä, ulkoisia palveluja ja digipalveluja. Opetuksessa on edistetty digitalisaatiota ja opinpolkujen jatkuvuutta. Maksuton varhaiskasvatus toteutettiin viisivuotiaille 4h/pv. Kouluihin on luotu Kulttuuripolku kouluissa ja koululaisten maksuton joukkoliikenne on mahdollistanut koko kaupunkia oppimisympäristönä. Myllypuron kampus ja Urhea-kampus ovat toteutuksessa ja merellistä Helsinkiä on edistetty. Ilmanlaadun kehitys on ollut hyvää ja luonnonsuojelualueita on perustettu. Rakentamiselle on lisätty energiatehokkuusvaatimukset. Hyvinvoinnin johtamisen osalta on toteutettu Hyte-ohjausrakennetta, päätetty hyvinvointisuunnitelma ja määritelty kaupunkiyhteiset hyte-tavoitteet 2021 talousarviossa.

Palvelujen osalta on edelleen myös parannettavaa. Oppimisen osalta haasteena on ammatillisen koulutuksen ja aikuisopiston keskeyttäminen sekä oppimis- ja osaamisvaje koronan vuoksi. Koulutuksen tilojen turvallisuus ja terveellisyys vaativat edelleen työtä, vaikka kauden aikana on lisätty tilojen korjaamista ja uudistamista. Terveysasemapalveluiden ja mielenterveyspalveluiden saatavuus on edelleen ongelma. Palveluiden digitalisaation toteutus, automatisointi ja proaktiiviset palvelut vaativat kehittämistä. Hyvinvoinnin turvaamiseksi liikkumisen määrää ja fyysistä suorituskykyä tulee parantaa (lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet). Yritysten halukkuus suositella Helsinkiä laski kauden lopussa alkukauden parempien tulosten jälkeen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kaupunki on oikealla polulla, mutta nykyisillä toimenpiteillä ei ole varmuutta tavoitteisiin pääsemisestä.

Sähköiset palvelut ovat ensisijaisia, ja ne ovat käytettävissä viikonpäivästä tai kellonajasta riippumatta. Palvelujen uudistamista jatketaan ja huolehditaan saavutettavuudesta, monialaisesta osaamisesta, yhden luukun periaatteen vahvistamisesta ja erilaisten asukasta lähellä olevien työmuotojen kehittämisestä.

Helsingissä otetaan käyttöön sähköinen asiointi mahdollisimman laajasti ja kerätään systemaattisesti palautetta sähköisesti.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa uudistuneet toimintamallit on otettu käyttöön koko kaupungissa. Kolmen toimintamallin (terveys- ja hyvinvointikeskus, perhekeskus ja senioripalvelut) kehittämistä on jatkettu palvelujen integraatiota vahvistaen. Integraatiosta hyötyvät erityisesti paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat. Perhekeskus-, terveys- ja hyvinvointikeskus-ja senioripalvelut -toimintamallien välillä kehitetään asiakasohjausta ja konsultaatiokäytäntöjä. Useiden palvelu- ja hoitoketjujen kehittäminen ilmiöpohjaisesti on käynnistynyt. Palvelujen tuotantotavat ovat monipuolistuneet ja esim. palvelusetelien käyttöä on laajennettu ja uusi palvelusetelijärjestelmä on otettu käyttöön.

Asunnottomuuden vähentämiseksi on laadittu toimenpidesuunnitelma.

Koronapandemia ja taloudellinen tilanne vaikeuttavat useiden kehittämisprosessien etenemistä ja toimeenpanoa. Esim. terveysasemapalvelujen saatavuuden parantamisessa on pandemian hoidosta johtuvia ymmärrettäviä haasteita. Toimintakulttuurin muutokset ja uusien toimintamallien juurtuminen edellyttävät pitkäjänteistä työtä.

Helsingissä asiakasmäärät ja –tarpeet kasvavat esimerkiksi vammaispalveluissa ja lastensuojelussa – osin kehittämistoimista riippumatta.

Palvelujen rohkeaa uudistumista on tehty koronatilanteessa, mm. etäpalvelut, jalkautuva työ, Helsinki-apu ja pääkaupunkiseudun yhteistyö.

Käyttäjien tyytyväisyyttä kaupungin digitaalisiin palveluihin on mitattu kyselyissä. Sähköisen palvelun käytön koki teknisesti vaivattomaksi 74 % 2623 vastaajasta. Helsingin kaupungin sähköisen palvelun NPS-suositteluindeksilukema oli 33. Helsinkiläisistä 16-89 –vuotiaista 12,2 % koki julkisten palveluiden nettisivut vaikeakäyttöisiksi (8,2 %) tai ei lainkaan käyttänyt niitä (4,0 %).

Uutta Helsinkiä-tapahtumakonsepti kehitetty ja viety verkkoon Osallistujamäärä moninkertaistettu verrattuna lähitapahtumiin. Kaupunkiympäristön kehittämisessä vuorovaikutusta on viety systemaattisesti verkkoon, verkko-osallistumisen keinoja laajennettu.

Kaupungin lähes 900 tietojärjestelmään on avattu avoimia rajapintoja 26 kappaletta. Rajapintoja hyödyntävien sovellusten kautta kaupunkilaisten on ollut esimerkiksi mahdollista seurata reaaliajassa Staran lumenaurauksen etenemistä (Aurat kartalla) tai tarkastella kaupungin vastaanottamaa asiakaspalautetta teemoittain tai alueittain.

Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia

Helsingissä hyödynnetään koko kaupunkia kaikenikäisten oppimisen tilana. Digitaalinen teknologia rikastuttaa oppimista ja mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen.

Tavoite mieltää koko kaupunki oppimisen ja työnteon ympäristönä on muuttanut ajattelua oppimisesta ja toiminnasta. Mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamiseen on lisännyt vuoden 2019 alusta voimaan tullut koululaisten maksuton joukkoliikenne. Onnistumisessa on ollut keskeistä myös digiratkaisujen hyödyntäminen. Vuonna 2020 otettiin käyttöön Kulttuuripolku-toimintamuoto tiiviissä yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja muiden toimijoiden kanssa.

Helsingissä on tehty työtä opetuksen laadun varmistamiseksi ja oppimistulosten kehittämiseksi. 1. luokan oppilaiden matemaattiset ja kielelliset taidot ovat keskimäärin 6 prosenttia yli valtakunnallisen tason. 7. luokan A-englannissa 82 prosenttia helsinkiläisistä tytöistä ja pojista ylsi vähintään hyvään osaamisen tasoon. Kasvatuksen ja koulutuksen korkealla laatutasolla luodaan hyvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä.

Helsinkiin rakennetaan älykoulun toimintamalli, jossa innovoidaan ja toteutetaan tulevaisuuden pedagogisia ratkaisuja.

Opetuksen digitalisaatiossa on onnistuttu monin tavoin. Digitaaliset ratkaisut on kytketty vahvasti pedagogiikan ja toiminnan uudistamiseen. Siirtyminen koronavuonna etäopetukseen toimi vahvistuksena sille, että tavoitteessa on onnistuttu. Kasvatuksessa ja koulutuksessa tarvittavaa tietoteknisten laitteiden, koneiden ja infrastruktuurin uudistamista on tehty kokonaisvaltaisesti ja samalla panostettu henkilöstön koulutukseen. Kaupunki on ottanut käyttöön pilvipohjaiset oppimisympäristöt. Monet hallinnon tietojärjestelmät ovat kuitenkin olleet edelleen vanhanaikaisia ja kankeita käyttää (esim. henkilöstö-, oppilas- ja opiskelijahallintajärjestelmät).

Myllypuroon ammattikorkeakoulu Metropolian yhteyteen muodostetaan kansainvälisesti kiinnostava rakennusalan kampus, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulutason ja toisen asteen ammattilaisia. Mäkelänrinteen opiskelun, urheilun ja asumisen yhdistävää Urhea-kampuksen rakentamista edistetään.

Myllypuron kampuksen uudessa rakennusalan osaamiskeskittymässä Stadin ammatti- ja aikuisopisto toimii yhteistyössä ammattikorkeakoulu Metropolian sekä alan yritysten ja ympäröivän yhteisön kanssa. Uuden kampuksen tilaratkaisut pohjautuvat Metropolian kanssa sovittuun yhteistyöhön ja tilojen yhteiskäyttöön. Vuonna 2023 valmistuva rakennus toteutetaan elinkaarihankkeena.

Urhea-kampuksesta toteutetaan urheiluosaamisen keskittymä. Urhea-kampus rakentuu Mäkelänrinteen lukion laajennuksesta, urheiluhallista sekä opiskelija-asuntorakennuksista. Yhteishankkeessa toteutetaan yhteiskäyttöisiä tiloja lukion, urheiluhallin ja HOAS:n kesken. Vuonna 2019 aloitetut rakennustyöt valmistuvat huhtikuussa 2021.

Suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja perusopetus ovat vetovoimaisia lähipalveluita. Helsingissä säilytetään subjektiivinen päivähoito-oikeus ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus nykyisellä tasolla. Varhaiskasvatuksen maksuttomuutta edistetään siten, että se on maksutonta viiden vuoden iästä alkaen vähintään neljä tuntia päivässä. Valtuustokauden aikana valmistellaan päätökset maksuttomuuden ulottamisesta myös nuorempiin ikäryhmiin.

Maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille helsinkiläisille (4h/ pv) on toteutettu elokuusta 2018 alkaen.

Helsingissä toteutuu koulutustakuu: perusopetuksen jälkeen kaikki saavat opiskelupaikan lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Helsingin tavoitteena on, että toisen asteen läpäisyaste myös paranee selvästi.

Helsinki toteuttaa koulutustakuuta, kaikille perusopetuksen päättäville on tarjolla jatko-opintopaikka. Ammatillisen koulutuksen kiinnittyminen heikentyi merkittävästi vuonna 2020 Keskeyttämiset lisääntyivät vuoden 2019 8,4 prosentista 12,7 prosenttiin vuonna 2020.

Stadin ammatti- ja aikuisopiston negatiivisten keskeyttämisten määrään kasvuun on vaikuttanut erityisesti 18–20-vuotiaiden eronneiden määrä. Nuorten aikuisten kiinnittymiseen opintoihin vaikuttaa monet, myös oppilaitoksen ulkopuoliset tekijät, kuten elämäntilanne ja siihen liittyvät haasteet, esim. toimeentulo.

Myös koronalla on ollut vaikutusta opiskelijoiden eroamiseen oppilaitoksen tarjoamista tukitoimista huolimatta. Nopea siirtyminen etäopetukseen haastoi ammatillisten sisältöjen toteuttamisen ja opettajien digipedagogiset valmiudet annetusta tuesta huolimatta. Etäopetuksen työvälineet saatiin opiskelijoiden käyttöön viiveellä. Työllisyystilanteen nopea heikentyminen ja työssäoppimispaikkojen peruuntuminen on vaikuttanut opiskelumotivaatioon.

Helsingissä lapsilla ja nuorilla on turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt.

Kasvatuksen ja koulutuksen tiloissa on edelleen syytä kiinnittää huomiota tilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Rakentamisen laatuun ja monenlaisiin rakennusteknisiin ongelmiin on kiinnitetty jatkuvasti huomiota ja niiden korjaaminen on vaatinut resursseja. Palvelutarve ja tilat eivät myöskään ole alueellisessa tasapainossa.

Kaupunki laatii kiinteistöstrategian, jossa linjataan kaupungin kiinteistöjen suunnittelua, rakennuttamista, rakentamista, ylläpitoa ja omistamista. Strategia sisältää suunnitelman sisäilmaongelmista kärsivien koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen rakennusten korjaamisesta tai korvaamisesta uusilla rakennuksilla.

Toimitilastrategia päätettiin kaupunginhallituksessa 22.6.2020 ja sitä ennen oli laadittu kiinteistöpoliittinen ohjelma ja sisäilmaohjelma. Toimitilastrategian tavoitteena on, että strategiassa määritellyt arvot ohjaavat jatkossa toimitilakannan hoitoa taloudellisesti kestävällä tavalla. Tiloihin liittyvää toimintaa ohjaavat kaupungin kokonaisetu, kokonais- ja elinkaaritaloudellisuus, ennakointi, hiilineutraalisuus, turvallisuus ja terveellisyys sekä erityisesti pitkäikäisyys. Pitkäikäisyys sisältää sekä rakentamisen että ylläpidon laadun ja ennakoinnin parantamisen mutta myös tilojen muuntojoustavuuden. Se edistää itsessään rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaaritaloudellisuutta, ja edellyttää esimerkiksi kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa joustavuutta rakennusten käyttötarkoitusten osalta.

Toimitilastrategian tavoitteiden mukaisesti kaupunkiympäristön toimialan rakennusten ja yleisten alueiden organisaatio uudistettiin asiakaslähtöiseksi, mikä parantaa yhteistyötä käyttäjätoimialojen kanssa. Investointien määrä on lisääntynyt ja toteutusaste on parantunut. Hankkeet ovat edistyneet strategian ja päätösten mukaisesti myös uusia toteutusmuotoja mm. elinkaarihankkeita käyttäen. Uusia varhaiskasvatuksen tilapaikkoja on valmistunut strategiakaudella yli 4000.

Sophie Mannerheimin sairaalakoululle valmistui uudet tilat 2019 strategiakirjauksen mukaisesti.

Liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille

Helsinki luo kaupunkiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet ja nostaa liikkumisen lisäämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisensä pilottihankkeeksi. Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungin tuottamilla palveluilla. Lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

Kaupunginhallitus on päättänyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamis- ja koordinaatiorakenteen käynnistymisestä 14.5.2018. Samalla päätettiin, että kaupunginhallitus on ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaava toimielin ja tehtävistä huolehtii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hyvinvointisuunnitelman 19.6.2019 ja sen sisältö on ohjannut ja terävöittänyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä valtuustokauden aikana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lakisääteiset raportointikäytänteet kaupunginvaltuustolle on luotu tuottamalla kerran vuodessa Stadin HYTE –barometri ja kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus

Kaupunginhallitus hyväksyi liikkumisohjelman 3.12.2018.

Liikkumisessa on tehty toimialarajat ylittävää, sidosryhmiä ja kaupunkilaisia osallistavaa ja tutkimuslähtöistä kehitystyötä. Noin 60 konkreettisella toimenpiteellä on systeemisesti vaikutettu ihmisten tietoisuuteen, fyysiseen ympäristöön sekä arkikäytäntöihin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, työpaikoilla ja ikäihmisten palveluissa. Liikkuminen on ymmärretty vapaa-ajan liikuntaa laajemmaksi asiaksi kiinnittyen osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kestävää kaupunkikehitystä ja segregaation ehkäisyä. Helsinki valittiin Suomen Liikkuvimmaksi kunnaksi 2019 ja Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi 2020.

Liikkumisohjelman strategisena tavoitteena on, että kaupunkilaiset ja kaupungin työntekijät liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän vuoteen 2023 mennessä. Kaupunkilaisten liikkumisen todellisen muutoksen arviointi on edellyttänyt uusien, liikemittareilla toteutettujen seurantatutkimusten käynnistämistä. Seurantatietoa näistä on saatavilla tulevina vuosina. Kyselyt osoittavat liikkumisessa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä.

Peruskoulun eri luokka-asteilla, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien keskuudessa on tutkittu liikkumista 2017 ja 2019. Vähintään tunnin päivittäin liikkui 4.-5.-luokkalaisista 38,7 %, 8.-9.-luokkalaisista 22,7 %, lukion 1. ja 2.luokkalaisista 15,6 % ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 23, 0 %. Nuorimman ikäluokan liikkuminen oli vähentynyt 6,3 prosenttiyksikköä, mutta muiden lisääntynyt 1,7, 1,6 ja 6,4 prosenttiyksikköä.

Varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua useita kertoja viikossa harrastavia aikuisia on tutkittu 2015 ja 2018. Ikäryhmässä 20-54 –vuotiaat paljon liikkuvia oli 34,3 % (-0,4 %yks.); 55-74 –vuotiaissa 20,2 % (+3,5 %-yks.) ja yli 75-vuotiaissa 12,7 %.

Koululaisten fyysisen suorituskyvyn mittauksessa tavoitteena on, että mittaustulokset paranevat ja ovat kansallisten mediaanitulosten yläpuolella. Vuosittain osana kansallista perusopetussuunnitelmaa suoritettavat mittaukset tavoittavat Helsingissä valtaosan ikäluokasta: 5.-luokkalaisista 78,4 % (v. 2018 54 %) ja 8.-luokkalaisista 76,2 % (v. 2018 61,0 %). Sekä tyttöjen että poikien kestävyyskunto on laskenut sekä kansallisesti että Helsingissä. Helsinkiläisten tulokset suhteessa koko maahan paranevat vanhemmassa ikäluokassa.

Helsinki houkuttelee aktiivisesti ikäihmisiä liikkeelle, niin liikunnan kuin kulttuurin pariin.

Kaupunki toteutti ikäihmisten liikkumisen lisäämisestä asukaslähtöisen kehittämishankkeen yhteistyössä yhdysvaltalaisen Bloomberg-säätiön kanssa toteuttaen käytännönläheistä kansainvälistä yhteistyötä.

Vuoden 2021 talousarvioon kirjattiin ensimmäistä kertaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kaupunkiyhteinen tavoite, jossa ikäihmisten liikkumista ja toimintakykyä edistetään kaikkien toimialojen yhteisellä työllä.

Liikkumissopimusten käyttö mm. kotihoidossa edistyi. Valtionperintörahojen käyttöä kohdennettiin uudella tavalla osoittamalla niistä avustuksia helsinkiläisten iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaan kulttuuritoimintaan.

Helsingissä vahvistetaan kotihoitoa ja sen asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia sekä pyritään ennaltaehkäisemään akuutteja tilanteita.

Ikääntyneiden kotiin vietäviä ja kotona asumista tukevia palveluja on kehitetty ja otettu laajasti käyttöön.

Helsinki rakentaa sote-palveluja, jotka helsinkiläiset haluavat valita.

Perhekeskusten ja terveys- ja hyvinvointikeskusten esihenkilöverkostojen toiminta vakiintui ja tuki toimintamallien juurruttamista sekä integraatiota kaikilla alueilla. Myös senioripalveluissa tehtiin yhteistyötä terveys- ja hyvinvointikeskusten esihenkilöverkostojen kanssa. Yhteistyötä yli palvelukokonaisuus- ja toimialarajojen edistettiin.

Palveluihin pääsyä parannettiin muun muassa laajentamalla matalan kynnyksen palveluja ja lisäämällä palvelusetelien käyttöä sekä hyödyntämällä ulkoisia palvelujen tuottajia ja järjestöyhteistyötä. Lisäksi tarjottiin aiempaa laajemmin digitaalisia ja etäpalveluja.

Yhteydenottoa helpotettiin laajentamalla yhteydenottokanavien aukioloaikoja. Esimerkiksi Seniori-infossa aukioloaikoja laajennettiin koronapandemian alkuvaiheessa. Digitaalisten palvelujen valikoimaa lisättiin.

Asiakasraatitoimintaa jatkettiin verkkotapaamisilla ja kokemusasiantuntijatoimintaa puhelinkontakteilla. Toteutettiin useita kyselyjä, joiden tuloksia hyödynnettiin terveys- ja hyvinvointikeskusten ja perhekeskusten kehittämisessä. Kyselyissä käytettiin uutena menetelmänä mobiiliyhteisöä, jonka kautta tavoitimme erityisesti nuoria perheitä ja palvelujen käyttäjiä.

Helsinki osallistuu aktiivisesti maakunta- ja sote-muutoksen valmisteluun ja varmistaa että suuren kaupungin kysymykset huomioidaan uudistuksessa.

Kaupunki on osallistunut sote-muutoksen valmisteluun sen eri vaiheissa. Kaupungin lausunnoissa ja yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa on tuotu esiin uudistuksen vaikutuksia Helsingille. Helsingin ja kaupunkien yhteisen aktiivisen edunvalvonnan seurauksena Helsingin kaupungista on muodostunut yksi keskeisistä sote-uudistuksen ympärillä käytävän keskustelun osapuolista. Helsinki myös osallistui Uudenmaan ja Helsingin erillisratkaisun valmisteluun.

Elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat

Helsinki on kaupunki, jossa kaikki kaupunginosat ovat eläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja asukkaat tuntevat kaupunginosan omakseen. Helsinki tukee asukkaiden ja yhteisöjen alueellista oma-aloitteisuutta ja yhteistoimintaa. Tavoitteena on, että Helsingin alueiden välinen eriytyminen vähenee ja kaupunginosien väliset hyvinvointierot kaventuvat.

Omalla asuinalueella liikkumisen koki turvalliseksi viikonloppuiltaisin 80,9 prosenttia helsinkiläisistä vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa. Tulos on 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2015.

Hyvinvointieroja on kuvattu alueiden eriytymisen indeksitarkasteluilla. Alueen asukkaiden koulutustason mukaan mitattu eriytyminen on vähentynyt vuosien 2016-2019 aikana 0,8 prosenttiyksikköä. Tulotason mukaan mitattu eriytyminen on lisääntynyt 0,7 prosenttiyksikköä samalla aikavälillä. Alueet ovat eriytyneet väestön etnisen taustan mukaan +1,3 prosenttiyksikön verran.

Koronapandemia ja sen vaatimat toimet ovat lisänneet oppimisvajetta sekä lasten ja nuorten pahoinvointia. Oppimis- ja osaamisvajetta on kasautunut etenkin oppijoilla, joilla oli jo ennestään oppimisen haasteita. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja sosiaalinen pahoinvointi näkyy esim. opiskelijahuollon asiakasmäärän kasvuna.

Helsingin tulee olla Suomen paras kaupunki yrityksille.

Yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana (nettosuositteluindeksi, NPS) vuonna 2020 oli tasolla 9, mikä oli 4 indeksipistettä vähemmän kuin vuonna 2016.

Eri vuosina toteutetut haastattelututkimukset eivät ole täysin vertailukelpoisia otantaan liittyvistä syistä johtuen. Vuonna 2020 toteutetussa kyselyssä Helsinkiä sijaintipaikkana suosittelivat eniten ICT/informaatio ja viestintäalan sekä rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ja vähiten kuljetus ja varastointialan yritykset sekä teollisuus. Eri toimialojen keskinäinen järjestys on pysynyt melko vakaana eri vuosina toteutetuissa kyselyissä.

Kaupungissa kehitetään aktiivisesti liike-elämän logistiikan edellytyksiä. Liikennejärjestelmän vähäpäästöisyys etenee ja terveydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi. Helsinki on kokonaisvaltaisesti toimivan älykkään liikennejärjestelmän edelläkävijä.

Älyliikenneohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.3.2021 ja sitä toteutetaan. Älyliikenne on liikennejärjestelmän osa, joka kytkee liikkujat osaksi järjestelmää ja sen palveluja. Painopistealueita ovat liikenteen informaatio, liikenteen hallinta, liikkumispalvelut sekä liikenteen automatisoituminen. Liikenteen informaation tavoitetilanteessa vuonna 2030 liikkujat voivat tehdä matkaa koskevat päätöksensä laadukkaan, kaikki kulkumuodot kattavan tilannetiedon perusteella hyödyntäen monia tiedonvälityskanavia. Kuljetus- ja liikkumispalveluja tarjoavat yritykset voivat suunnitella toimintaansa ja operoida tehokkaammin.

Kaupunkilaisten ja yritysten tarpeista lähteviä kokeiluja uusista liikennepalveluista yhteistyössä yritysten kanssa on tehty.

Luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan ja metsäverkostoa vahvistetaan.

Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen Helsingin luonnonhoidossa otetaan monimuotoisuus aiempaa paremmin huomioon, minkä lisäksi kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa on edistetty määrätietoisesti: strategiakaudella 2017-2021 Helsinkiin on perustettu 11 uutta luonnonsuojelualuetta. Tällä hetkellä ELY:ssä on valmisteltavana yksi hakemus.

Kansallinen kaupunkipuisto–hankkeesta tehdään päätös kuluvan valtuustokauden aikana, tekeillä olevan selvityksen valmistuttua.

Kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys valmistui. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi sen 26.5.2020 ja esitti kaupunginhallitukselle Nyky+ -vaihtoehdon hyväksymistä sekä sitä, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista sen ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan, muodostaman ytimen pohjalta.

Lähisaariston avaamista edelleen yleiseen käyttöön jatketaan. Helsinkiläisten virkistysmahdollisuuksien edistämiseksi, matkailupalvelujen kehittämiseksi ja kaupungin yleisen vetovoiman vahvistamiseksi laaditaan merellinen strategia, jossa haetaan keinoja mm. merellisten kohteiden saavutettavuuden parantamiseen, saariston palvelujen kehittämiseen ja merellisten tapahtumien edistämiseen. Helsinkiin luodaan saaristoa hyödyntävä, kansainvälinen julkisen taiteen biennale.

Merellisen Helsingin 50 toimenpiteestä käynnistyi 40 hyvin ja tyydyttävästi 10. Vartiosaaren ja Vasikkasaaren virkistyskäyttöä saatiin aktivoitua. Vallisaareen toteutettua yhdyskuntatekniikka sekä muut Helsinki biennaalin edellyttämät toimenpiteet. Rantareittejä sekä rannan palvelutarjontaa ja sen edellytyksiä on kehitetty ja uusia saaria avattu virkistyskohteiksi vuosittain. Vesiliikennettä on kehitetty kokeilujen kautta ja vesiliikenteen innovatiivinen kilpailutus toteutetaan keväällä 2021.

Ensimmäinen Helsinki Biennaali toteutetaan 12.6.–26.9.2021, koska biennaalin alkuperäinen toteutus siirtyi koronapandemian takia. Biennaaliin on valittuna 40 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Vuoden 2020 aikana Biennaali Paviljonki sekä kaksi laituria valmistui Kauppatorin rantaan, samoin suurin osa Vallisaaren pohjatöistä saatiin tehtyä. Toteutuksessa on mukana Metsähallitus, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä useita muita säätiöitä ja yritysyhteistyökumppaneita.

Modernia ilmastovastuuta

Helsinki asettaa tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035.

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019 olivat 2 611 000 CO2 ekvivalenssitonnia. Lisäystä vuoteen 2018 verrattuna oli tullut 52 000 CO2 ekvivalenssitonnia. Asukasta kohti laskettuna päästömäärä 4,0 tonnia (CO2-ekv./as.) oli pysynyt ennallaan. Kokonaispäästöjen määrä on laskenut Helsingissä vuodesta 1990 -26% ja kokonaispäätöt/asukas laskeneet -44%.

Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan sekä uudisrakentamisessa että vanhan rakennuskannan korjaamisessa. Helsingin energiatehokkuusnormit ovat kansallista vähimmäistasoa kunnianhimoisemmat. Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan koko Helsingin liikennejärjestelmässä niin pyöräilyn ja kävelyn suosiota lisäämällä kuin sähköautojen, sähköbussien ja raidejoukkoliikenteen osuutta nostamalla.

Hiilineutraali Helsinki HNH 2035-ohjelma on käynnistynyt ja isoja strategisia muutoksia erityisesti rakennuskannan osalta on tehty. Kaupungin omassa asuin- ja palvelurakennuskannassa on asetettu kunnianhimoiset energiatehokkuusvaatimukset sekä uudisrakentamiselle että peruskorjauksille. Paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian määrää lisätään sekä aurinkosähkön että lämpöpumppujen avulla uudiskohteissa ja perusparannuksissa. Olemassa olevaa rakennuskantaa aurinkosähköistettiin 4,5 miljoonan erillisrahoituksella. Tontinluovutusehdoissa yksityisille kerrostaloille asetettiin A-energialuokkavaatimus. Vuoden 2021 alussa käynnistettiin energiarenessanssi-toimintamalli, jonka avulla kaupunki vauhdittaa yksityisesti omistetun asuinrakennuskannan energiaremontteja.

Tällä hetkellä yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä ja kestävän lämmitystavan löytämisellä on ratkaiseva vaikutus hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemisessä.

Helsinki lanseerasi 2020 miljoonan euron Helsinki Energy Challengen, jossa se kutsui koko maailman ratkaisemaan, miten Helsinki voidaan lämmittää modernisti ja puhtaasti ilman polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa. Kilpailussa merkittävää oli challenge-muoto sekä maailmanlaajuisten ehdotusten määrä ja laatu. Koronakriisistä huolimatta kilpailu vietiin päätökseen lähellä alkuperäistä aikataulua ja yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa. 252 tiimiä 35 maasta osallistui kilpailuun ja finaaliin valittiin 10 tiimiä. Työ voittaneiden tiimien kanssa jatkuu edelleen ja johtaa todennäköisesti merkittäviin muutoksiin Helsingin suunnitelmissa löytää kivihiilen korvaajaksi pitkäaikaisesti kestäviä ratkaisuja.

Päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa.

Helsingissä on edistetty koko kaupungin toimintaa kehitys- ja kokeiluympäristönä. Kaupunki on toteuttanut yritysten kanssa useita kokeiluja päästövähennyksiin ja kiertotalouden ratkaisuihin liittyen mm. osana Smart&Clean -säätiön toimintaa sekä 6Aika-strategian kautta rahoitetuissa hankkeissa. Vuonna 2021 käynnistettiin koronasta elpymistä tukevan kiertotalousklusterin valmistelu.

Päästövähennysohjelmassa yritysyhteistyötä toteutetaan tarvelähtöisesti. Yksityisen rakennuskannan energiatehokkuusremontteja edistävässä Energiarenessanssitoimintamallissa palveluntarjoajat ovat keskeinen sidosryhmä. Samassa hankkeessa myös kaupunkilaisia on kutsuttu mukaan ilmastotalkoisiin ”Tee vuoden vaikuttavin ilmastoteko”-teemalla

Päästövähennysten toteuttamisesta laaditaan vuoden 2018 helmikuun loppuun mennessä aikataulutettu toimenpideohjelma.

Hiilineutraali Helsinki 2035 –ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa joulukuussa 2018.