Toimenpideohjelman toteuttamisen kustannusvaikutukset
Kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmassa on nyt yhteensä 23 toimenpidettä. Kunkin toimenpiteen alustavia kustannusvaikutuksia, resurssitarpeita ja ympäristöhyötyjä on arvioitu kolmiportaisella asteikolla pieni, keskisuuri, suuri. Pieni kustannus on 0 – 50 000 euroa, keskisuuri 50 000 – 500 000 ja suuri kustannus yli 500 000 euroa. Arviot ovat suuntaa antavia.
Kustannuksiltaan suuriksi arvioituja toimenpiteitä on viisi. Nämä liittyvät erityisesti rakentamisessa ja purkamisessa kehitettävien uusien toimintatapojen ja ratkaisuiden pilotointiin sekä kaupungin tilojen sujuvamman asukaskäytön edistämiseen. Kaupungin tilojen sujuva yhteiskäyttö edellyttää toimivia digitaalisia ratkaisuja. Näiden kehittämisestä ja pilotoinnista aiheutuu kustannuksia. Rakentamisen kiertotalous on vasta alussa. Näin ollen kiertotalousnäkökohtien huomioiminen sekä elinkaaren aikaisten vaikutusten arviointi suunnittelussa vaativat tavanomaiseen suunnitteluun verrattuna enemmän aikaa ja resursseja. Kiertotalouden mukaiset ratkaisut ovat myös tällä hetkellä usein hintavia. Osaamisen lisääntyessä ja kiertotalouden mukaisten toimintatapojen vakiintuessa tilanteen voidaan kuitenkin olettaa muuttuvan. Monet kiertotalouteen pohjautuvat ratkaisut voivat myös elinkaarinäkökulmasta osoittautua edullisemmiksi. Lisäksi rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöön panostaminen vahvistaa kaupungin resilienssiä rakennusmateriaalien hintojen vaihtelulle.
Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen toimenpiteistä kuudessa resurssitarve on arvioitu suureksi ja lopuissa keskisuureksi. Paljon resursseja tarvitaan myös hankintojen toimenpiteissä sekä kaupungin irtaimiston uudelleenkäytön ja tilojen sujuvamman asukaskäytön edistämisessä. Näillä kaikilla toimenpiteillä on kuitenkin arvioitu olevan suurta tai keskisuurta hyötyä luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen kannalta. Muita suuren hyödyn toimenpiteitä ovat henkilöstön kouluttamiseen ja ruokahävikin vähentämiseen liittyvät toimenpiteet.
Toimenpiteistä neljällä on arvioitu olevan potentiaalia suuriin taloudellisiin säästöihin. Näistä ensimmäinen kohdistuu toimenpiteeseen 4, joka koskee kiertotalouden edistämistä infra- ja viherrakentamisen hankkeissa. Erityisesti rakennusmateriaalien uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Tästä ovat osoituksena muun muassa kaupungin maamassojen koordinaatiotyö sekä Kalasatamasta Pasilaan ja Raidejokeri- ratahankkeet. Merkittävää taloudellista säästöä voidaan saavuttaa myös toimenpiteellä 16, joka koskee kaupungin irtaimiston uudelleenkäyttöä. Helsingin kaupunki tekee vuosittain kalustehankintoja useiden miljoonien eurojen edestä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tehdyssä opinnäytetyössä (Saara Ahtaanluoma, Kalusteiden uudelleenkäyttö Helsingin kaupungilla: kasvatuksen ja koulutuksen toimiala) tehtiin laskelma, joka osoitti, että kaupungin omien kalusteiden uudelleenkäytöllä voidaan saavuttaa parhaimmillaan jopa yli 95 %:n kustannus- ja päästösäästöt verrattuna uusien kalusteiden hankintaan. Kolmantena on ruokahävikin vähentämistä koskeva toimenpide 17. Palvelukeskus Helsingin tuottavuusohjelman yhtenä tavoitteena on saavuttaa vuoden 2023 aikana 300 000 euron suuruinen säästö ruokapalveluissa panostamalla ruoan valmistusmäärien ja tuotantotapojen optimointiin. Neljäs toimenpide on kaupungin tilojen sujuvamman asukaskäytön edistämiseen liittyvä toimenpide 19. Uudistuneen Varaamo-palvelun myötä päällekkäisistä tilavarausjärjestelmistä voidaan luopua. Sujuvampi varauspalvelu mahdollistaa merkittävän myynnin kasvattamisen, minkä lisäksi kaupungin olemassa olevien tilojen käyttö tehostuu. Epäsuoria talousvaikutuksia tulee myös kaupungin henkilöstön manuaalisen työn vähenemisestä. Kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelman toimenpiteiden kaikkia ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tarkasti etukäteen, sillä lopulliset vaikutukset riippuvat paljon valituista ratkaisuista ja niiden laajuudesta. Monessa tapauksessa vaikutukset myös ilmenevät viiveellä; kestäviin, korjattaviin, uudelleenkäytettäviin ratkaisuihin panostaminen voi olla investointivaiheessa kalliimpaa, mutta osoittautua elinkaaren aikana edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Näiden vaikutusten selkeyttämiseksi onkin tärkeää kehittää hankintojen ja investointien osalta koko elinkaaren aikaisten kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointia.