6. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut

Taloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupunkiorganisaation tilikauden ympäristötuottoja, -kuluja ja -investointeja. Ympäristötalouteen sisältyvät ne tuotot, kulut ja investoinnit, jotka ovat ensisijaisesti tehty ympäristönsuojelullisista syistä. Ympäristötilinpidon sisältö kuitenkin vaihtelee eri kaupungeissa. Kaupungeissa, joilla ei ole omaa energialaitosta, ei energiasektorin tietoja saada osaksi ympäristötilinpitoa. Myös jäte- ja vedenpuhdistussektorin tietojen saanti vaihtelee, eikä kaupunkien vertaaminen keskenään ole ympäristötoiminnan taloudellisten tunnuslukujen välillä tarkoituksenmukaista.

Espoon ja Vantaan luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän osuudet. Oulun luvuissa ovat mukana kaupungin liikelaitokset (kuten vesilaitos ja pelastuslaitos) mutta eivät yhtiöt (Kiertokaari Oy, Oulun Energia Oy, Oulun Satama Oy). Tampereen tiedoissa ei tässä raportissa ole tytäryhtiöitä, osakkuusyhtiöitä eikä säätiöitä, eikä siten myöskään Pirkanmaan Jätehuolto -konsernin ja Tampereen Sähkölaitos -konsernin tietoja. Lisäksi Tampereen lukuihin vaikuttavat kaupunkiorganisaation muutokset, kun yhtiöittämisen myötä peruskaupunki on kutistunut. Turun tiedot muodostuvat peruskaupungin luvuista. Raportointikauden vertailulukuihin vaikuttavat liikelaitosten yhtiöittämiset, joista viimeisimpänä Turun Vesihuolto Oy:n perustaminen 1.1.2017. Turussa luvut eivät sisällä konserniyhtiöiden kuten Turku Energia, Turun Satama Oy, Turun Seudun Vesi Oy eikä Turun seudun puhdistamo Oy:n lukuja eikä osakkuusyhteisöjen kuten Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tietoja.

Ympäristöinvestoinnit

Ympäristöinvestoinnit ovat menoja, jotka syntyvät hyödykkeiden tuottamiseksi, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai korjaamiseksi, ympäristönsuojelutason parantamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi hankitusta hyödykkeestä. Lisäksi investoinnin odotetaan tuottavan tuloa tai se on tarkoitettu käytettävän tuotannontekijänä kunnan hyödyke- ja palvelutuotannossa jatkuvasti usean tilikauden ajan ja hankintameno ylittää poisto-suunnitelman mukaisen pienhankintarajan. Ympäristöinvestointien hankintamenosta vähennetään investoinnin tekemiseksi saadut rahoitusosuudet ja avustukset. Ympäristöinventointien osalta tavoiteltava kehityssuunta on noususuuntainen. Liitteessä 8 on eriteltynä ympäristöinvestointien osuus kaupungin kokonaisinvestoinneista sekä investointien euromäärä suhteutettuna asukaslukuun.

Espoossa ympäristöinvestointien vuosittainen määrä on 2015–2018 vaihdellut noin 5–8,5 miljoonan välillä. Ilmasto- ja ympäristöystävällinen liikkuminen sekä melun ja tärinän torjunta ovat olleet suurimmat yksittäiset investointiryhmät.

Myös Helsingissä ympäristöinvestoinnit vaihtelevat vuosittain. Viime vuosina ne ovat olleet yli 100 miljoonaa euroa vuodessa eli noin viidesosa kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Suurimmat investoinnit liittyvät ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämiseen (HKL:n kalustohankinnat) sekä pilaantuneen maaperän puhdistamiseen.

Oulussa ympäristöinvestoinnit ovat olleet viime vuosina kasvussa. Vuonna 2018 investoinnit olivat noin 21 miljoonaa, eli noin 15 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Merkittävimmät investoinnit liittyivät jätevedenpuhdistukseen sekä viemäriverkostoon, pilaantuneen maaperän kunnostuksiin, jätteen synnyn ehkäisyyn, energiatehokkuuden parantamiseen ja meluesteiden rakentamiseen.

Tampereen kaupungin ympäristöinvestoinnit ovat olleet keskimäärin hienoisessa nousussa tar-kastelujaksolla 2015–2018, pysyen kuitenkin suhteellisen vakaina noin 13 miljoonassa eurossa. Suurimmat investoinnit ovat liittyneet pilaantuneen maaperän kunnostuksiin, meluaitojen rakentamiseen, hulevesiriskien hallintaan, viemäriverkostoon ja -laitoksiin sekä energiatehokkuutta parantaviin lämmitys- ja valaisinjärjestelmiin.

Turun kaupungin ympäristöinvestoinnit ovat laskeneet merkittävästi raportointikaudella johtuen kaupunkiorganisaatiorakenteen muutoksista raportointikaudella. Turun Vesihuolto Oy aloitti toimintansa vuoden 2017 alusta. Vesiliikelaitoksen hulevesiverkosto siirtyi Turun kaupungin omistukseen sisältäen investoinnit, saneeraukset, ylläpidon ja suunnittelun.

Vantaan kaupungin ympäristöinvestoinnit ovat viime vuosina olleet laskussa, tosin investointien käytännöt tilastointi ympäristötilinpitoon ovat vaihdelleet, joten muutos ei todellisuudessa ole niin suuri. Suurimmat investoinnit ovat liittyneet pilaantuneen maaperän kunnostuksiin, valaistuksen muuttamiseen ekotehokkaammaksi, meluaitojen rakentamiseen, hulevesiriskien hallintaan sekä luonnonsuojelualueiden rakenteiden toteuttamiseen.

Ympäristötuotot

Kunnat voivat saada ympäristötuloja esimerkiksi jätevesimaksuista, jätteiden käsittely-, kuljetus- ja vastaanottomaksuista sekä avustuksina esimerkiksi pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Ympäristötulot kerätään tilikausittain ja kirjaamisessa noudatetaan yleisiä kirjanpidon kirjaamis-periaatteita. Toteutunut rahankäyttö jaotellaan myös tulolajeittain tuloslaskelmatyyppisesti sisältäen korvaukset ympäristöhaittoja vähentävien palveluiden myynnistä (ml. myynti- ja maksutuotot sekä tuet ja avustukset), muut ympäristöperusteiset tuotot ja satunnaiset tuotot. Liitteessä 9 on eriteltynä ympäristötuottojen osuus kaupungin kokonaistuotoista sekä ympäristötuottojen euromäärä suhteutettuna asukaslukuun.

Espoossa ympäristötuotot ovat olleet 4–6 miljoonan euron tasolla vuosittain. Suurin osa tuotoista on kertynyt jätehuollosta ja alueiden puhtaanapidosta sekä maanvastaanotosta. Niiden osuus on vertailukaudella ollut noin 90 prosenttia kaikista ympäristötuotoista.

Helsingissä ympäristötuotot ovat olleet viime vuosina 6–11 miljoonaa euroa vuosittain eli 0,5–1 prosenttia kaikista kaupungin toimintatuotoista. Korkeasaaren eläintarhan säätiöittäminen laski tuottoja vuonna 2018, sillä sen tuotot ovat muodostaneet lähes puolet ympäristötuotoista. Merkittävimmät tuotot sen jälkeen on tullut kaupunkipyöristä.

Oulussa yhteenlasketut ympäristötuotot olivat vuonna 2018 yhteensä 33,5 milj. €, mikä on 13 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Osuus ei ole juurikaan vaihdellut. Suurimmat tuotot tulevat jätevesimaksuista ja ekotehokkuutta parantavaan toimintaan kirjatusta rakennusvalvonnan laadunohjauksen seurauksena syntyneestä energiansäästöstä. Pienempiä tuottoja syntyy muun muassa öljynsuojarahastolta saaduista korvauksista sekä ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoidosta.

Tampereen kaupungin ympäristötuotot pysyivät suhteellisen tasaisina vuosina 2015–2017, ja koostuivat lähes yksinomaan Tampereen Veden jätevesimaksutuloista. Vuonna 2018 otettiin käyttöön hulevesimaksu, joka nosti tuottoja merkittävästi. Vuoden 2018 vajaan 40 miljoonan euron ympäristötuotoista noin 86 % koostui jätevesimaksuista ja 14 % hulevesimaksuista. Muista toiminnoista saatiin vain vähäisiä tuloja.

Turun kaupungin ympäristötuotot koostuivat vuosina 2015–2016 pääosin Turun vesiliikelaitoksen jätevesimaksutuloista. Vuonna 2017 vesiliikelaitoksen liiketoiminta ja siihen liittyvät myyntitulot siirtyivät Turun Vesihuolto Oy:lle, mikä näkyy tilastoissa ympäristötuottojen laskuna. Vuonna 2018 Turun kaupungissa otettiin käyttöön julkisoikeudellinen hulevesimaksu, hulevesijärjestelmän siirryttyä Turun kaupungille.

Vantaan ympäristötuotot ovat nykyisin vähäiset vesihuollon ja jätehuollon pääasiallisten tuottojen siirryttyä HSY:lle. Vuonna 2018 tuotot olivat vajaa 1 milj. euroa. Eniten tuottoja tuli tilakeskuksen energiatehokkuustoimista, ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä ja öljyntorjuntarahaston avustuksesta maaperän ja pohjaveden suojeluun.

Ympäristökulut

Ympäristökulujen kokonaissumma muodostuu tilikaudelle jaksotetuista ympäristömenoista ja ympäristöinvestoinneista tilikauden aikana tehdyistä poistoista. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa luonnonsuojeluntasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristökulut aiheutuvat pääosin jätevesien käsittelyyn ja jätehuoltoon liittyvistä toiminnoista. Liitteessä 10 on eriteltynä ympäristökulujen osuus kaupungin kokonaiskuluista sekä kulujen euromäärä suhteutettuna asukaslukuun.

Espoossa vuosittaiset ympäristökulut ovat 2015–2018 kasvaneet noin 13 miljoonasta hieman yli 20 miljoonaan. Suurin kustannusryhmä on jätehuolto ja alueiden puhtaanapito, joiden osuus ympäristökuluista on vaihdellut 22 ja 31 prosentin välillä vertailukaudella. Muita suuria kulueriä ovat olleet ympäristönsuojelun viranomaistehtävät sekä ilmasto- ja ympäristöystävällinen liikkuminen.

Helsingissä ympäristökulut ovat vuosittain noin 80–90 miljoonaa euroa eli noin kaksi prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurimmat kuluerät aiheutuvat ilmastonsuojelusta, alueiden puhtaanapidosta ja jätehuollosta sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisestä.

Oulussa ympäristökulut olivat vuonna 2018 yhteensä 21,9 milj. €, mikä on 2 % kaikista toiminta-kuluista. Kulujen osuus on pysynyt käytännössä vakiona. Ympäristönsuojelulaitteiden ja vastaavien poistot muodostivat yhteensä noin 31 % ympäristökuluista. Suurimmat toimintakulut aiheutuvat jätevesien käsittelystä. Muita merkittäviä kuluja aiheutuu mm. ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoidosta, vesialueiden öljyntorjunnasta, kaupungin omassa toiminnassa syntyvien jätteiden keräilystä, kuljetuksesta ja käsittelystä, roskien siivouksesta sekä hiekoitushiekan poistosta.

Tampereen kaupungin ympäristökulut laskivat hienoisesti aikavälillä 2015–2017, mutta lähtivät taas nousuun vuonna 2018 olleen vajaa 30 miljoonaa euroa. Nousu johtui pääosin viemäriverkoston ja jäteveden käsittelyn kulujen sekä jätemaksujen noususta. Suurimpia ympäristökuluja muodostuu jäteveden käsittelystä, viemäriverkoston investointien poistoista sekä viemärilaitoksen hallinnosta ja huollosta. Lisäksi jätehuollon kulut ja ympäristöperusteisten verojen osuudet ovat merkittäviä.

Turun kaupungin ympäristökulujen osuus ei ole vertailukelpoinen raportointikaudella 2015–2018 johtuen kaupunkiorganisaation rakenteessa tapahtuneista muutoksista. Merkittävimmät ympäristökulut muodostuivat vuosina 2017–2018 ympäristöveroista, ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä ja maaperän sekä pohjaveden suojelusta.

Vantaalla ympäristökulut ovat viime vuosina hieman nousseet. Valtaosa, kaikkiaan 29,8 miljoonan euron ympäristökuluista, kertyi aiempien vuosien tapaan ryhmästä Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet (16,6 milj. euroa). Jätehuollon ja alueiden puhtaanapidon kulut olivat 4,1 miljoonaa euroa, ympäristönsuojelun viranomaistehtävien osuus oli 1,6 miljoonaa euroa ja ulkoilman suojeluun käytettiin 1,1 miljoonaa euroa.