5. Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus

Paperinkulutus kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa

Paperinkulutuksen indikaattorin avulla on seurattu kaupungin työntekijöiden kulutuskäyttäytymisen ympäristövastuullisuutta ja sähköisen työtavan yleistymistä. Viime vuosina painettujen julkaisujen määrä on vähentynytkin huomattavasti sähköisten työtapojen yleistyessä. Laskusuuntainen trendi on havaittavissa kaikissa kuutoskaupungeissa jo useamman vuoden ajalta.

Indikaattorin seurannasta on päätetty luopua, sillä se ei kuvaa nykyaikana enää riittävästi kulutuskäyttäytymistä tai sen ympäristövastuullisuutta. Lisäksi paperinkulutustietojen seuranta ja laskentatavat kaupungeissa ovat poikenneet toisistaan ja paperinkulutuksen vaihteluihin vaikuttavat merkittävästi organisaatioissa ja painotuotteiden hankintatavoissa tapahtuvat muutokset.

Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin hankinnat

Indikaattorilla kuvataan ympäristönäkökohtien huomioon ottamista ja sisällyttämistä kaupunkien hankintaprosessiin ja kilpailutuksiin. Ympäristökriteerit sisältäviksi hankinnoiksi lasketaan sellaiset tuotteiden ja palvelujen tarjouspyynnöt, joissa ympäristökriteerit ovat ehdottomina vaatimuksina esimerkiksi teknisissä erittelyissä tai joissa ympäristöasiat sisältyvät tarjousten pisteytykseen. Laskennan lähtötietoina käytetään kaupungin keskitetysti tehtäviä hankintoja. Indikaattorin tiedot ilmoitetaan tässä raportissa euromääräisenä prosenttiosuutena kaikkien kilpailutusten euromäärästä (ympäristökriteerit sisältävät hankinnat milj. € / koko kaupungin keskitetyt hankinnat milj. €). Hankintoja voidaan seurata myös kappalemäärinä kilpailutuksista, jolloin prosentti-osuudet voivat erota merkittävästikin euromääräisestä vertailusta, koska esimerkiksi yksittäinen iso kilpailutus vaikuttaa merkittävästi euromääräisessä vertailussa, mutta on vain yksittäinen kilpailutus kappalemääräisessä vertailussa.

Yhteishankintaprosesseissa käytettyjä ympäristökriteereitä ovat muun muassa EU:n Green Public Procurement -työkalun ohje, ympäristömerkin vaatimukset, uudelleen käyttö, kierrätysmateriaalin osuus, hävikin tai jätteen määrä, ympäristömerkin vaatimukset, luomu, elinkaarikustannukset, monikäyttöisyys, käyttöikä, energiankulutus ja polttoaineen kulutus ja päästöluokat. Hankintasopimukset ovat yleensä useamman vuoden mittaisia, joten peräkkäisinä vuosina ei kilpailuteta samoja tuotteita tai palveluita. Vuosia ei ole tarkoituksenmukaista verrata toisiinsa. Indikaattorin laskenta ei ole yksiselitteistä ja sitä tulisi kehittää nykyistä enemmän kaupungeissa toteutuneita hankintoja kuvaavaksi.

Espoossa vuoden 2018 keskitetyistä hankinnoista noin 24 prosentissa huomioitiin ympäristökriteerit. Euromääräisesti suurimpia ympäristökriteerit huomioivia hankintoja oli muun muassa ruoan hankinnassa, ruoka- ja ateriapalveluissa sekä autojen leasingpalveluissa. Hankintalinjauksissa toteutetaan Espoon strategiaa: toteutettavien hankintojen kestävyys varmistetaan arvioimalla jokainen hankinta vaikuttavuustyökalun avulla. Hankintojen kestävyyden kehittämisen osalta tehdään aktiivisesti yhteistyötä muun muassa Motivan, Helsingin, Vantaan, HSY:n ja HUS:n kanssa ja yhteistyöstä saadut tulokset, kuten ekologisen kestävyyden konkreettisten kriteerien huomioiminen kuljetushankinnoissa, saadaan hyödynnettyä Espoon hankinnoissa.

Helsingissä ympäristökriteerit huomioitiin 62,5 prosentissa keskitetyistä hankinnoista vuonna 2018 (ympäristökriteerit sisältävät hankintakilpailutukset / kaikki kaupungin keskitetyt hankinta-kilpailutukset). Helsingissä panostetaan tällä hetkellä hankintojen kehittämiseen ja myös muissa kuin keskitetyissä hankinnoissa on menty merkittävästi eteenpäin. Hankintojen strategista johtamista ja elinkaarista tarkastelua tulee kuitenkin edelleen kehittää, jotta vaikuttavien vähähiilisten ratkaisujen hankinta mahdollistuu paremmin. Ilmasto-, ympäristö- ja muut vastuullisuustavoitteet tulee saada systemaattisesti integroitua kaupungin kaikkiin hankintoihin. Lisäksi hankkijoiden osaamista tulee kehittää.

Oulussa ympäristönäkökohdat huomioivien hankintapyyntöjen osuus keskitetyistä hankinnoista oli vuonna 2018 euromääräisesti laskettuna noin 34 %. Osuus on viime vuosina ollut laskussa. Ympäristönäkökohdan sisältäviksi hankinnoiksi lasketaan sellaiset tuotteiden ja palveluiden tarjouspyynnöt, joissa ympäristökriteerejä on vaatimuksina esimerkiksi teknisissä erittelyissä tai ne sisältyvät tarjousten pisteytykseen. Luku ei kuitenkaan kuvaa ympäristötekijöiden lopullista vaikutusta hankintapäätökseen. Vuoden 2019 elokuussa hyväksytyssä uudessa Oulun ympäristöohjelmassa kestävät hankinnat on nostettu yhdeksi tavoitteeksi.

Tampereella ympäristökriteerejä sisältävien keskitettyjen hankintojen osuus vuonna 2018 oli 50 % (kappalemääräisesti laskettuna). Luku nousi jonkin verran edellisestä vuodesta. Euromääräisesti suurimpia ympäristökriteerit huomioivia hankintoja olivat muun muassa painatus-, tulostus- ja kopiointipalvelut, toimistokalusteet, toimistotarvikkeet sekä potilaskuljetukset. Raportointitietoa saadaan systemaattisesti myös erillishankinnoista, minkä lisäksi laadullista seurantaa kehitettiin vuoden 2018 aikana. Syksyllä 2018 toimintansa aloitti poikkihallinnollinen kestävien hankintojen sparrausryhmä, joka tarjoaa käytännönläheistä tukea hankinnoista vastaaville. Tampereella tarvitaan kuitenkin edelleen hankintojen kehittämistyötä, ja hankkijoiden osaamista etenkin vähähiilisistä hankinnoista tulee lisätä. Syyskuussa 2019 hyväksytyissä Tampereen kaupungin hankinnan periaatteissa painotetaan yhteiskuntavastuuta, kestävää kehitystä ja hankintojen ilmastovaikutusten vähentämistä.

Turussa vuoden 2018 keskitetyistä hankinnoista kestävän kehityksen kriteerit olivat käytössä 35 prosentissa kilpailutusten lukumäärästä laskettuna. Yleisiä kestävän kehityksen vaatimuksia oli kuitenkin huomioitu 76 %:ssa hankinnoista. Osuudet olivat hieman kasvaneet edellisestä vuodesta, vaikkakin tavoitteiden toteutumista on vaikea seurata yhtenäisellä kriteeristöllä erilaisissa hankinnoissa.

Myös Vantaalla kestävien hankintojen kehittämistyö on käynnissä. Syyskuussa 2019 Vantaalla hyväksyttiin Strategisten hankintojen tiekartta. Tiekartassa kuvataan, kuinka systemaattisesti johdetuilla hankinnoilla voidaan toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita ja parantaa alueen elinvoimaa.

Ympäristösertifioidut oppilaitokset, koulut ja päiväkodit

Indikaattori kuvaa panostusta ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Laskentaan on otettu mukaan kaikki Vihreä lippu -ohjelmassa mukana olevat koulut ja päiväkodit, OKKA-säätiön (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö) sertifikaatin saaneet sekä muut luotettavasti arvioidut ympäristöjärjestelmät. Määrä suhteutetaan kaikkiin kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin. Tavoiteltava kehityssuunta on noususuuntainen. Käytännössä ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä edistetään kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisesti.

Ympäristösertifioitujen koulujen ja päiväkotien laskentatavat vaihtelevat jonkin verran kunnittain ja vuodesta riippuen. Siksi tiedot eivät ole välttämättä täysin vertailukelpoisia edes kaupungin sisäisesti. Ympäristösertifioitujen koulujen ja päiväkotien osuus vaikuttaa kuitenkin olevan suurin Tampereella ja Oulussa (kuvio 21). Muissa kaupungeissa määrä on pysytellyt 10 % alapuolella. Selkeää kasvua ympäristösertifioitujen päiväkotien ja koulujen osuudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Kuvio 21. Ympäristösertifioidut oppilaitokset, koulut ja päiväkodit

Ekotukihenkilöt kaupungeissa

Ekotukitoiminta kuvaa kaupungin panostusta ympäristövastuullisuuteen. Ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat ympäristötyöhön. Toiminnalla lisätään työyhteisöjen ympäristövastuullisuutta ja -tietoisuutta sekä muutetaan työtapoja ympäristöystävällisemmiksi. Ekotukitoiminta kehitettiin ja käynnistettiin Helsingissä vuonna 2006. Espoossa ja Vantaalla toiminta käynnistyi vuonna 2009, Turussa v. 2011, Oulussa v. 2012 ja Tampereella v. 2013. Ekotukiverkoston avulla kaupungin ympäristötavoitteita saadaan toteutettua kaikilla organisaation tasoilla ja se toimii yhtenä ympäristöjohtamisen työkaluna. Helsingissä pääpaino on siirretty uusien ekotukihenkilöiden koulutuksesta jo koulutettujen ekotukihenkilöiden tukemiseen jatkokoulutuksilla, konsultoinneilla, auditoinneilla sekä muilla palveluilla.

Kaupungin nimettyjen ja koulutettujen ekotukihenkilöiden määrät lasketaan sataa työntekijää kohden. Vuonna 2018 eniten ekotukihenkilöitä oli Vantaalla ja vähiten Tampereella. Helsingissä, Oulussa ja Turussa ekotukihenkilöiden määrä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin.

Indikaattoria kehitetään jatkossa niin, että ekotukihenkilöiden kokonaismäärän sijaan seurataan vuosittain peruskoulutettujen sekä jatkokoulutettujen ekotukihenkilöiden määrää (henkilöä/vuosi). Uudistetulla indikaattorilla pyritään tunnistamaan entistä paremmin ekotukihenkilöiden jalkautumista työyhteisöissä. Nykyisen indikaattorin haasteena on, että ekotukihenkilöiksi nimettyjen ja koulutettujen määrä kasvaa automaattisesti, jos koulutuksia järjestetään. Määrä kasvu ei kuitenkaan kerro ekotukihenkilöiden aktiivisuudesta. Lisäksi ekotukihenkilöksi kouluttautuneet saattavat vaihtaa työyhteisöä ja luopua ekotukihenkilön roolista, mikä ei näy nykyisessä indikaattorissa. Myös laskentatavat kaupunkien välillä ovat eronneet toisistaan, eivätkä tiedot ole täten vertailukelpoisia keskenään.